Millaista on olla vajaa kaksivuotiaan ja 3,5 vuotiaan kanssa kotona?

Toisaalta jo helpompaa, kun kumpikin syö, pukee ja pissii pottaan itse. Leikkivät yhdessä mielellään, mutta myös riitelevät koko ajan.



Eli periaatteessa ihan mukavaa tavallista lapsiperheen arkea, mutta toisinaan taas raskasta. Lapset ovat olevinaan yhtäaikaa niin isoja ja samaan aikaan niin pieniä. " Minäitse" haluaa tehdä kaikkea vaarallista tai ei-suotavaa itse, mutta seuraavalla hetkellä on täysin autettava ja pikkuinen.

Pienempi toki nukkuu päiväunet, mutta isompi ei enää. Puuhailu ja toiminta on erilaista, paljolti tietty vielä perushoitoakin, mutta kuvioon on tullut enemmän tekemistä. Tarkoitan siis ettei kaikki aika mene siihen että vaihda vaippa-syömään-nukkumaan-vaihda vaippa-syömään jne. rumbaan, vaan me askarrellaan, leivotaan yms. Ja lapset leikkivät enemmän yhdessä, joten minullakin on jälleen se Hesarin lukurauha :)



Itse vastaavien pohdintojen edessä, mutta ajattelin että näistä hetkistä pääsee nauttimaan vain muutaman vuoden ajan, työelämää jäljellä vielä sellaiset kepeät 30 vuotta....

Lapset ovat omatoimisempia ja isompia. On yhteisiä leikkejä ja ymmärtävät retkien ja muiden menojen päälle enemmän.