Avioehdosta?

Ja miehelläni on lapsia ennestään, joten turvaamme avioehdolla sen, että minun perintöni menevät yksinomaan omille lapsilleni kuten vanhempani tahtovat.

Ei ole pakko uskoa, mutta on todellakin olemassa liittoja, jotka kestävät elämän iän ja meidän on todellakin sellainen. En ikäpäivänä usko, että kumpikaan meistä lähtisi toisen matkaan tms... eikä usko kukaan muukaan, jotka meidät tuntee. Itse olet lapsellinen 14 ja varmaankin tulet eroamaan tuollaisella asenteella....

Vierailija:

Luulevat, että elämä on noin vain suunniteltavissa. Sitten mies löytää uuden/sairastuu henkisesti ja heittelee vaimoa pitkin seiniä, mutta yhdessä pysytään kun on kerran naimisiin menty!!

Sulkeekohan ne minut taas ulos palstalta...?

Hehheh ja voi sua poloista. Toisilla vaan käy niin hyvä flaksi, että saa kunnon miehen, jolla on hyvät tulot, arvostaa puolisoaan, ei ole väkivaltainen jne... Sekö on syy sitten jättää toinen, kun hän sairastuu? On sullakin arvot kohallaan. En ikäpäivänä jättäisi puolisoani jos hän sairastuisi enkä kuuna kullan valkeana usko sitä myöskään ihanan mieheni tekevän. Näitä kullanarvoisia miehiä tosin on aniharvassa ja niitä ei tollaiset toopet kuin sinä koskaan tule löytämäänkään. Sulla on valitettavasti jo nyt toi henkinen puoli pielessä. Voi sun mies parkaa... Mun miehestä on jopa sen kaverit todennut, että onnellinen on se nainen, joka hänet saa ja totesivat myös häissämme, että olen onnentyttö. Kuinka monen miehen kaverit pystyy tällaista toisesta miehestä sanomaan? Olen todellakin onnentyttö - olen saanut miespuolisen kultakimpaleen, joita ei kasvakaan joka oksalla. Ja todellakin tulemme olemaan naimisissa kunnes kuolema meidät erottaa uskokaa tai älkää!!! Meistä ei ole oikein hylätä toista pahojen päivien aikana. Miksi hyvät ihmiset menette naimisiin ja vannotte häävalan, jos ette sitä pysty pitämään. Eläkää avoliitossa, pääsette helpommin toisista eroonkin. Avioliitto on pyhä asia - ei sillä pidä leikkiä ja heittää romukoppaan jos asiat ei mene niinkuin on suunnitellut.

Tarkoitin sillä sitä, että jos ostetaan asunto ja laitetaan se molempien nimiin 50%-50%, Mutta asunnto maksetaan suhteessa 100% - 0%, niin joutuuko tämä' toinen joka tavallaan saa 50% asunnosta lahjaksi maksamaan osuudestaan lahjaveron?

Enemmän mua hirvittää panna oma vapauteni likoon kuin se mitä vanhemmiltani jää!

Uusioperhetilanteessa ymmärrän paremmin, että isovanhemmat vaikka haluavat nimenomaan vain oman lapsensa lapsille jättää.



Raha on vaan rahaa mutta entä 20 vuotta elämää, saisko sille jonkun ehdon...