Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Minulla kamala tilanne: pitääkö vauva vai ei?

01.02.2006 |

Hei!



Kirjotitelin tänne aiemminkin tästä yllätysraskaudesta. Poika on siis kohta vasta 7kk ja nyt olen rv 7+3. Ei siis mitenkään suunniteltu tätä raskautta, mutta mies kovasti toivoi.

Mies halusi tämän lapsen alussa, mutta kun minä rupesin empimään ja miettimään, niin sitten ei ollutkaan enää niin varma. Parisuhde on ollut nyt kovilla tämän takia. Olemme siis uusperhe ja lapsia on yhteensä neljä. Eli jos vielä tulisi yksi, niin sitten joutuisimme luultavasti miettimään uuden talon ostamista, koska tila loppuu.

Terveys on myös yksi asia joka kovasti huolestuttaa. En ole oikein kunnolla vielä toipunut edellisestä synnytyksestä, minulla on vielä vähän löysät nivelet ja rakon laskeuma. Kestääkö kroppa uuden raskauden heti perään? Alussa emme pystyneet miehen kanssa ollenkaan puhumaan tästä asiasta. Jossain vaiheessa hän siirsi päätöksen minulle ja snaoi, että aika ny tol ivähän väärä, mutta hänelle käy kumpikin vaihtoehto. Olen siis ollut aika vaikeassa tilanteessa. Neuvolasta kehoitettiin menemään perheneuvolaan juttelemaan, mutta mies EI lähde.

Kävin eilen yksityisellä ultrassa ja olin jo ennen sitä päättänyt, että pyydän lähetteen keskeytykseen. Mutta sitten kun näin sydämen sykkeen, niin ei se ollutkaan enää niin helppoa. Ja lääkäri puhui minulle, että ei nää tässä mitään sellaista ettei tätä raskautta voisi jaktaa, se voi olla vaan vähän vaikeampi. no, hän kirjoitti kuitenkin lähetteen, mutta sovimme ettei anna sitä vielä minulle, vaan soitan sitten jos tulen toiseen päätökseen.

Eilen saimme jotain puhuttua miehen kanssa, mutta päätöstä ei syntynyt. Tämä on aika kauhea tilanne! :( Meillä on tämä viikko aikaa tehdä päätös.

Tässä on vielä sellainen asia, että minulla meni lonkat synnytyksessä ja en pystynyt muutamaan kuukauteen kävelemään kunnolla ja virtsankarakilu oli runsasta. Pelkään, että nyt kävisi samanlailla enkä millään jaksaisi samaa enää.

Parisuhde on nyt tosi huonossa jamassa tällä hetkellä. Ei varmaan siitä parane jos pidämme lapsen. ???





Mutta tällaisia ajatuksia tänään... Lukekaa ken jaksaa.. :) Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta? Mitä olette päättäneet? Ja miten olette selvinneet?



Kiitos. :)



T.Rose74 ja vaikea tilanne

Kommentit (31)

Vierailija
21/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla ei samanlaista tilannetta ole ollut, mutta ajattelin nyt jotain kirjottaa.. vaikea tilanne tosiaan. Kannattaa kuitenkin miettiä tarkkaan päätöstä ja yrittää saada miestäkin puimaan asiaa edes jotenkin! vaikka mietit, ettei parisuhde paranisi vaikka pitäisitte lapsen, niin ota huomioon ettei se siitä välttämättä parane vaikka raskauden keskeyttäisit! Tärkeintä on nyt tehdä YHDESSÄ päätös, joka miellyttää molempia osapuolia. Jos päätät vastahakoisesti pitää lapsen ja mieskin sitä haluaisi, ei se välttämättä tee hyvää suhteellenne. Voi olla että alat laittaa raskautta miehen viaksi kun " ei suostunut" keskeytykseen. Toisaalta miehesi voi jotenkin " suuttua" jos keskeytätä raskauden eikä hän sitä kuitenkaan tahtoisi ja suhde kärsii myös tästä. samaten voit itse katua myöhemmin jos raskauden keskeytät ja taas vastaavasti jos pidät lapsen, voit huomata myöhemmin että teit oikean päätöksen. Voihan aina olla että raskaus ja synnyty sujuu hyvin eikä terveysongelmia tule. Voi tietenkin olla että tulee ja pahenevat. En siis osaa neuvoa lainkaan sinua päätöksen teossa, mutta sen sanon että koettakaa tehdä se päätös yhdessä ja niin ettei kummalekkaan jaa rätkäisusta pahaa mieltä tai jotain hampaankoloon!

tsemppiä teille ja toivottavasti löydätte oikean ratkaisun!



Lootuska, tyttö 1vja rv 16+1

Vierailija
22/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

eli itse jos oisin tilanteessasi niin kyl minä lapsen pitäsin.. ku en voi kuvitellakkaan aborttia, ellei ole mtn hirmusen vakavaa sairaudellista syytä, lapsella siis... Itelläni nyt tilanne että oon 3 lapsen yh ja neljättä oottelen ja suku ei aivan niin onnessaan tästä ole kuin ite ja kyl alussa kävi mielessä et jaksanko viel, mut kyl minä vaavin pidän ja jaksan.. :o) ku suht kilttejä kuitenki nuo edellisetkin olleet ja yhä ovat... Mut en nyt osaa tän paremmin omaa kantaani esiin tuoda.. Toivon että kummin sitten nyt päätätkin tehdä niin et kadu päätöstäsi... Ja toivon että asiat kaikin puolin suhteessannekin selviää!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minäkin olen abortttia vastaan. Tuntuisi kamalalta keskeyttää tämä, kun siellä on kuitenkin jo elävä ihmisen alku! Ja luulen ettei siitä niin vaan selsiäisi, vaan seuraukset olisivat kauas kantoiset. Joten päätös on vaikea.

Vierailija
24/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sillä uskon, että jos jo pelkkien sydänäänien näkeminen sai sinut toisiin aatoksiin keskeytyksen suhteen, niin sinä jo jossain sisälläsi rakastat tuota pienokaista. Pelkosi tuntuu kertomastasi päätellen kohdistuvan lähinnä synnytykseen. Uskoisin, että jos sulla on tosiaan jotenkin rajusti mennyt lonkat ed. synnytyksessä ja sen vuoksi pahaa virtsankarkailuongelmaa yms. ja varsinkin jos sen pelko on syynä siihen, että harkitset keskeytystä, niin todellakin uskon, että sinulle pyynnöstä voitaisiin tehdä suunniteltu sektio (siis keisarinleikkaus).

Vierailija
25/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tilanteesi on varmasti vaikea, mutta...



Kerroit parisuhteen huonosta tilasta, kestääkö parisuhde sen, että sinä päädyt aborttiin? Kestätkö itse sen? Miehesi voi syyttää sinua siitä kuitenkin jossain vaiheessa, ja melko varmasti syytät siitä myös itseäsi. Hyvin harva lapsensa pitänyt katuu päätöstään, mutta TODELLA moni abortin tehnyt katuu päätöstään koko lopun ikänsä. Toisaalta tuo yhteinen yllätysvauva voi olla myös lähentävä tekijä suhteessanne. Ja aina kun perheessä on pieniä lapsia on parisuhde jatkuvassa käymistilassa. Silloin ei mielestäni kannata tehdä päätöksiä parisuhteen tulevaisuudesta. Tottakai parisuhdetta pitää yrittää hoitaa myös silloin. Ottakaa siis aikaa myös toisillenne, jos se vaan suinkin on mahdollista. Yhden yön loma esim. hotellissa ilman lapsia voi jo tehdä ihmeitä.



Kahden pienen kanssa pärjää, jos vaan haluaa pärjätä. Taloudelliseen tilanteeseen en voi ottaa kantaa, koska te olette ainoita jotka tiedätte siitä. Yleensä niilläkin asioilla on tapana järjestyä. Ja tuo terveyspuoli. Siitä olen samaa mieltä edellisen vastaajan kanssa, että varmasti tilanteessasi myös sektio tulee kysymykseen terveydellisistä syistä.



Toivotan sinulle ja perheellesi kaikkea hyvää!



mirju (pojat 12/02, 03/04 ja rv21)

Vierailija
26/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja onhan kodinhoitajia saatavilla auttamaan siivouksessa ym. Kesällä meillä oli kodinhoitaja apuna. Niin, yksi pelko on myös jaksaminen. Mies lupasi jäädä 6kk kotiin auttamaaan, mutta sitten ei ole tietoa taloudellisesta tilanteesta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

olen aivan varma, että jos päätät pitää lapsen, et tule katumaan hetkeäkään hänen syntymän jälkeen, että päätit pitää hänet.

mutta aborttia tulet varmastin katumaan jossain elämän vaiheessa, jos et nyt niin joskus myöhemmin!



Voimia sinulle :)

Vierailija
28/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Sinulla oli kyllä hyviä syitä miksi voisit päätyä aborttiin.. Toisaalta on hyviä syitä miksi sinun ei kannata päätyä aborttiin.



Et ole vielä toipunut edellisestä raskaudesta. Uskon että lääkärit voisivat auttaa sinua jotenkin. Sektion varmasti saisit jos alatiesynnytys olisi liian rankka.



Miehesi ensin halusi lapsen mutta sinä kerroit hänelle järkisyitä miksi nyt on huono aika ja hän muutti mielensä. Samalla hän totesi ettei sitten enää halua uutta lasta jos tätä ei pidetä. Kiristikö hän sinua?



Parisuhdetta ei tosiaan paranneta hankkimalla lapsia mutta tämä on jo tulossa. Ja sinä itsekin tiedät mitä odottaa, suhteenne saattaa huonontua. On hyvä että tiedostat sen etukäteen niin osaat varautua.



Minä uskon että selviätte uudesta raskaudesta/vauvasta JOS otatte kaiken vastaan yhdessä. Puhutte asiat ja varaudutte tiukkoihin aikoihin (suhteenne kannalta, taloudellisesti jne) ja ota selvää lääkäriltä miten kestät raskauden, mitä tulee ottaa huomioon jne.



Mitä SINÄ haluat? Sanoit nähneesi sykkeet ja tulit toisiin aatoksiin.. Se kertoo jo paljon. Kysy tuo kysymys itseltäsi, uskon että tiedät vastauksen (oli se sitten kumpi tahansa).



Voimia sinulle ja perheellesi!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olet miettinyt, miten sinä ja kroppasi selviätte raskaudesta. Pohdit myös, miten toivut uudesta synnytyksestä ja raskaudesta näin pian edellisen jälkeen. Olisiko sinun mahdollista keskustella jonkun asiantuntijan kanssa esim. synnytysvaihtoehdoista sinun kohdalla. Ajattelin vain, että jos haluaisit esim. sektion niin olisiko mahdollista korjata mahdollista virtsarakon laskeumaa " samalla" ? Tai olisiko virtsarakon takia muutenkin parempi vaihtoehto sektio? Mikä aiheutti vaikeat oireesi edellisen synnytyksen jälkeen?



Kun nyt mietit asioita, mieti enemmän sitä kehittyvää vauvaa ja teidän perhettä. Usein kun asiat pelottaa, mietitään raskautta ja synnytystä. Ajatus ei siirry siihen vauva-aikaan ja lapsen varttumiseen ja kasvamiseen. Kun mietit tätä uutta lasta pienenä tyttönä tai poikana ja suhteutat sen omaan tilanteeseenne, päädyt todennäköisimmin siihen teille oikeaan vaihtoehtoon ja todennäköisimmin et kadu päätöstäsi, oli se sitten mikä tahansa. Hyvä jos sinun ja miehesi mielipide asiaan on sama mutta valitettavasti joudut lopulta tekemään päätöksen itse. Kysymys on kuitenkin sinun sisälläsi kasvavasta lapsesta ja sinun kroppasi selviytymisestä raskaudesta, synnytyksestä ja sen jälkeisestä toipumisesta.



Aikaa ei ole paljon päätöksen tekemiseen mutta laita ajatuksiasi vaikka paperille, jos ne muuten vellovat liian sekaisina.

Vierailija
30/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

...mutta kirjoitustasi lukiessa mieleeni tuli etta ehka kannattaisi miettia _miksi_ et halua pitaa vauvaa juuri nyt (ymmarsin siis ettet periaatteessa ole viela yhta lasta vastaan, vain ajoitus on nyt huono?). Nuo mainitsemasi terveydelliset syyt on varmasti kiusallisia mutta hirmuisen tavallisia lahes kaikilla synnyttaneilla, mulla karkaili virtsa viela 2,5 v synnytyksen jalkeen (oma vikani kun en mennyt fysioterapiaan mutta kuitenkin...) eli se toistua vaikka seuraava raskaus olisi milloin; ja nivelongelmiakin on monilla. Eli ymmarran ettei laakarikaan nahnyt niissa mitaan terveydellista estetta raskaudelle. Jokin muu syy tahan omaan hankalaan oloosi taytyy siis olla, ja se voi olla ihan hyvakin syy; olisi vain tarkeaa etta tietaisit itse mika se on ennenkuin teet paatosta. Liittyyko edellisen vauvan pienuuteen, parisuhdeongelmiin, vai johonkin ihan muuhun? Itse en periaatteessa vastusta aborttia, luulen vain etta sinulle itsellesi olisi tulevaisuuttakin varten tarkea tietaa miksi teit sen paatoksen minka sitten tulet tekemaankin. Voisitko kayda vaikka yksin siella perheneuvolassa juttelemassa jos ei miehesi suostu sinne?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/31 |
01.02.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tunnen monia, jotka miettivät ja katuvat tekeväänsä aborttia jälkeenpäin, mutta en ketään, joka katuisi sitä, että piti lapsen. Voisitko hakea apua noihin terveydellisiin vaivoihin jo heti alkuun, aloita vaikka puhumalla neuvolassa mahdollisuuksista ehkäistä terveydellisiä ongelmia ja helpottaa niitä. Ehkä voisit myös jo ennakoida tulevaa tilannetta etsimällä tukijoukkoja yms? Taloudelliset asiat varmaan järjestyvät. Vauva ei tarvitse paljoa tilaa, suuremman kodin hankintaa voisi miettiä sitten kun on sen aika. Kaikkea ei tarvitse päättää heti, ota vain rauhassa!



Meillä on kahden lapsen välillä 1 v 4kk ja he ovat tosi läheiset. Leikkivät koko ajan yhdessä. Alku oli jonkin aikaa työlästä, mutta helpottui pikkuhiljaa. Nyt on kuuden vuoden sisällä tulossa neljäs lapsi. Työtä on, mutta on myös rakkautta!



Juuri rakkautta ja voimia sinulle toivon!