Minkälaisen pesämunan sinä sait vanhemmiltasi?

vähän astioita ja vanhoja huonekaluja. Sain opiskella velattomasti. Kunpa vanhemmat olisivat tajunneet pakottaa asuntosäästämiseen silloin kun olin töissä ja asuin vielä kotona.

Ja autorahat oon aina saanut lainaksi ilman mitään korkoja. Ollaan myös kahdessa vanhempieni asunnossa asuttu vuokralla edullisemmin kuin muut.

Siinä pesämunani lapselleni. Näin ainakin alustavasti. Muutoisia voi tulla.

En ole tiennyt että jotain " kuuluu" saada, onko tämä joku rikkaiden akateemisten tapa?

Sain kyllä ajokortin, mutta opiskelu piti maksaa itse, ja siksi en voinutkaan opiskella kun en saanut tukia enkä ilta/vknlopputöitä.

Ja olen ylpeä siitä! Olen tehnyt töitä kaikki opiskeluvuoteni ja penniäkään en ole lainaa ottanut. Vanhempani olisivat kasvattaneet minusta materialistisen ja lellityn penskan, jos olisivat hyysänneet minut aikuisikään asti ja vielä siitä eteenpäinkin. Aikuinen ihminen tulkoon toimeen omillaan. Saman periaatteen aion siirtää omille lapsilleni.

Täytyy sanoa, että kyllä se olisi helpottanut paljon jos edes jotain olisi saanut. Enkä tule mitään perimäänkään.



Ihan siitä saakka kun menin kesätöihin 16-vuotiaana olen kyllä elättänyt itseni. Tosin asuiin kotona 19-vuotiaaksi, mutta heti kun aloin tienata rahaa niin maksoin itse kuluni. Toisaalta tiedän tämän takia rahan arvon, mutta toisaalta on hemmetin vaikeaa kun ei saa apua. Esim. asunnon ostaminen. Kaikki pitää itse ansaita.

En mitään kuten en myöskään ajokorttia, opiskelurahoja tms.

Eivät osallistuneet hääkustannuksiinkaan kuten täällä monet tuntuvat olettavan että vanhempien " kuuluisi" niin tehdä.

Itse pistämme lapsillemme rahaa sivuun.

sain asunto-osakkeen, opiskelurahat yliopisto-opiskeluun ja kesämökin. Veli sai talon.



Vanhemmat on ihan tavallisia duunareita, mutta nuukia ihmisiä ja kovia tekemään töitä. Ja eivät äänestäneet Tarjaa, tää asia kun tuntuu olevan niin pinnalla nyt.

Ekasta autosta maksoivat puolet, sain asua heidän kämpässään ilmaiseksi ekat opiskeluvuodet ja myöhemmin lainasivat korottomasti 10 000mk autoon ja toiset 10 000mk remonttiin ( nämä maksettiin kyllä takaisin, mutta siis ilman korkoa). Olin myös vaihto-oppilaana ja häistäkin maksoivat suurimman osan.



Mutta töissä olen ollut 17-v asti koko ajan vähintään osa-aikaisesti eikä ole tarvittu takaajia tms. enää asuntolainaan

Vaikkapa vähän avustusta silloin tällöin? Itse en nimittäin ole kyllä mitään saanut. En kuitenkaan usko, että musta mitään lellittyä penskaa silti olisi tullut. Hyvä apu olisi ollut moneen kertaan tarpeen.

en nyt muista, mutta " autokoulurahat" olen saanut, kuten kumpikin veljeni. Vanhemmat säästi ne rahat jo kun oltiin ihan pieniä, toivon että omillenikin voin jotain tulevaisuudessa laittaa säästöön tulevaisuutta ajatellen.

Tosin minulla ne eivät menneet autokouluun, koska olin säästänyt itsekin. Mutta kyllä auttavat vieläkin, jos akuutti tarve on.

Hyvä niin, tietääpähän rahan arvon.

Jouduin vielä maksamaan äitini hautajaiset kun hän oli varaton!

noiden materiaalisten asioiden lisäksi myös sellaisen opin, että pitää tehdä kovasti töitä, välillä huonompia välillä parempia riippuen mitä on tarjolla, ja rahat kannattaa sijoittaa johonkin isompaan ja pysyvämpään eikä hörhöillä niitä kaikkeen joutavaan, joka hetkellisesti tuntuu ihan " pakko saada" -asialta. Ja että kahta ei saa, pitää valita haluaako nyt mielummin kalliit kengät vai edullisemman mekon vai päinvastoin. Hyviä oppeja.



Terv 14.

Siis että opetetaan tekemään työtä eikä olla mitään vasemmistolaisia vaan uskotaan oikeistolaiseen työn arvostukseen ja sen tekemiseen! Hienoa!

Vierailija:

Siis että opetetaan tekemään työtä eikä olla mitään vasemmistolaisia vaan uskotaan oikeistolaiseen työn arvostukseen ja sen tekemiseen! Hienoa!

Kyllä tuohon taitaa vaikuttaa myös vanhempien ikä, asuinpaikka, oma koulutus ja varallisuus.Ja tietty heidän vanhempiensa opit ja neuvot.

En kyllä odottanutkaan. Tiesin kuinka tiukassa perheen rahat oli. Isoveli ja pikkusisko sai ajokortin+vanhemmat on maksellu niiden elämistä muutenkin. Minä en kehdannut edes pyytää korttia, sillä meidän täysi-ikäisten jälkeen kotiin jäi vielä 4 koululaista.



Lähtiessä otin mukaan omat vaatteeni ja kapiot jotka olin saanut kummeiltani.



Opintotuella elettiin ja asuntolassa asuttiin. Miehen kanssa lyötiin hynttyyt yhteen ja asuttiin hänen vanhempien asunnossa ja maksettiin toisen opintotuella asunnon yhtiövastike. Sitten tehtiin töitä opintojen ohessa jne.



Nyt kun on lapsi ja toinen tulossa, vanhempani on halunnu lapselle ostaa juttuja ja toisinaan saattavat käydessään antaa 50-100¿ " huvittelurahaa" jolla pitää ostaa jotain kivaa:) Nyt heillä on parempi rahallinen tilanne kun molemmat on hyvissä työpaikoissa, säästävät lapsenlapsille (tällä hetkellä yht 2 ja tää kolmas tulossa) jonkin verran rahaa kuussa. Maksavat sieltä sitten kuulemma opintojuttuja, vuokraa tai ajokorttia sitten kun ovat sen ikäisiä.



Ihan tyytyväinen olen siitä miten asiat on menny!

Rahaa ei annettu eikä anneta nykyäänkään. Hyvä, ettemme me miehen kanssa joudu elättämään vanhempiani! Lisäksi ärsyttää isäni tyyli " että lainaa ei voi missään tapauksessa ottaa" ! Kyllähän riskejä on otettava elämässä jos meinaa pärjätä ja jotain saada.

Lisäksi olin ITSE säästänyt omista työtuloistani osan ja pottia kasvatti myös yo-lahjarahat. Tilillä oli siis noin 20 000mk kun muutin kotoa ylioppilaaksi pääsyn jälkeisenä syksynä. Kotoa sain myös joitain huonekaluja sekä aina kotona käydessä ruokaa (itse tehtyjä mehuja, hilloja, perunoita jne.) mukaan. Äiti myös osti minulle ns. selviytymispaketin muuton yhteydessä, eli kävimme yhdessä kaupassa ja äiti osti keittiötarvikkeita sekä ruokatarvikkeita. Aina välillä sain rahaa vanhemmilta, mutta en mitään isoja summia. Ajokortin ajoin kotona asuessani opetusluvalla, isäni opetti. Saimme myös 7000 markaa häiden järjestelyyn avustusta.



Vaikka olenkin saanut mielestäni ihan tarpeeksi avustusta kotoa, niin olen todella oppinut kotoani oikean suhtautumisen rahaan. Sitä ei ollut meilläkään paljoa, meillä oli suuri perhe ja vanhemmilla oma yritys, jonka kanssa oli välillä tosi tiukkaa. Silti he onnistuivat säästämään tuon pesämunan kaikille meille lapsille! Kaikille myös tarjottiin mahdollisuus ajokortin ajamiseen opetusluvalla sekä hääavustus sen ollessa ajankohtainen.



Jokainen meistä lapsista on myös joutunut aikaisin tekemään töitä. Itse esim. olen 13-vuotiaasta lähtien maksanut omat vaatemenoni, vanhempani maksoivat vain kengät ja päällystakit. Niin ja siis he eivät tokikaan tätä itse ehdottaneet, vaan minä halusin maksaa vaatteeni (sekä meikit, korut, levyt jne.) kun minulla kerran oli jonkun verran omia tuloja. Siis tyyliin 100mk kahdessa kuussa, mutta silti :) Niin ja lapsilisiä emme ikinä saaneet käyttöön eikä meillä ollut viikko- tai kuukausirahaa. Tarpeen mukaan saimme, mutta yleensä säästin itse, enkä pyytänyt vanhemmilta. Antoivat he toki joskus sitä rahaa ihan väkisellä :)



Nykyäänkin saamme vanhemmiltani silloin tällöin rahaa. Arvostan kaikkea vanhemmiltani saatua todella paljon.



Mieheni ei saanut mitään pesämunaa vanhemmiltaan eivätkä he osallistuneet hääkuluihimme. Eivät myöskään ikinä ole antaneet rahaa muuten vain, pari kertaa joululahjaksi. Muitakaan lahjuksia ei sieltä ole tullut. Heillä on vain 2 aikuista lasta ja paremmat tulot kuin minun vanhemmillani. Toiset vaan arvostaa eri asioita kuin toiset.



Omille lapsillemme aioin säästää pesämunat. Ihan varmasti! Ja avustan tarvittaessa opiskeluaikana ja kun he elävät nuoren perheen elämää.

muutamassa erässä lasteni nimiin. Sain myös liinavaatteita ja astioita ja äidin tekemää taidetta. Kaikkea pinetä. Rahaa en niinkään, vaan sitä olen hankkinut itse kesätöin.