SITRUSKA!! Mites taaperon yöunet nykyään?

Hei,

etsin juuri keskusteluja hakusanalla yöheräily (niin, arvaat varmaan miksi...) ja törmäsin sinun joulukuiseen aloitukseesi. Kuulostaa niin samanlaiselta kuin meillä, että ajattelin kysyä, miten teillä nyt menee?



Meillä on ollut 1v7kk tytön kanssa kuvaamasi kaltaista menoa noin kuukauden. Heräämisiä kahdesta viiteen joka yö, herää raivosta itkien, itkee viisi-kymmenen minuuttia sylissä, jonka jälkeen rauhoittuu ja tahtoo takaisin sänkyynsä. Kokeilimme hetken aikaa meidän sänkyyn siirtämistä yöllä, mutta yllättäen se ei rauhoittanutkaan häntä, vaan heräily ja parkuna jatkui samanlaisena. Siitä ei siis pelkästään voi olla kysymys, että pelkäisi olla yksin. Ehkä painajaisia tai kauhukohtauksia tai jotain?



Tänään mieheni ja minä soittelimme eri paikkoihin (MLL, neuvola, väestöliitto) saadaksemme näkökulmia asiantuntijoilta. Ja tulihan niitä. Toiset olivat sillä linjalla, että on syytä mennä lapsen luo rauhoittamaan, koska muuten itku todennäköisesti yltyy, lapsi herää enemmän ja on sitten ihan hysteerinen ja vaikeammin rauhoitettava. Toisaalta taas ehdotettiin kovan linjan unikoulua ja lapsen jättämistä yksin parkumaan kunnes nukahtaa (vaikka tunneiksi), tämän pitäisi tehota kolmessa neljässä yössä. Sitten oli vielä unikoulun pehmeämpi linja, eli lapsen annettaisiin itkeä esim viisi minuuttia, aikaa yö yöltä pidentäen.



Olemme nyt vähän epätietoisia mihin pitäisi ryhtyä, vai pitäisikö tilannetta vaan kestää tällaisena.