Uskooko joku todella, että äidin mieliala vaikuttaa kasvavaan sikiöön? Sikiöllähän on OMAT AIVOT!

mutta onko masentuneillakin joitakin " masennushormoneita" ?

Äidin mieliala vaikuttaa äidin hormonitoimintaan, verenpaineeseen, välittäjäaineisiin ja unen laatuun vain muutaman mainitakseni. Nämä kaikki vaikuttavat sikiöön, ja esimerkiksi katekoliamiinit ja muut stressihormonit jysähtävät suoraan istukan läpi sikiön verenkiertoon.

ja useimmiten vauvoista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia, vaikka äidillä olisi miten stressiä raskausaikana.

Vierailija:

Äidin mieliala vaikuttaa äidin hormonitoimintaan, verenpaineeseen, välittäjäaineisiin ja unen laatuun vain muutaman mainitakseni. Nämä kaikki vaikuttavat sikiöön, ja esimerkiksi katekoliamiinit ja muut stressihormonit jysähtävät suoraan istukan läpi sikiön verenkiertoon.

itse olen syvästi masentunut ja raskaana. verenpaine on normaali, kuten aina ennenkin, sillä minulla on luonnostaan hiukan alhainen verenpaine.

nukutuksi saan, vaikka näenkin joka yö painajaisia.

minulle lääkäri sanoi, että äidin raskauden aikaisesta masennuksesta ei ole haittaa sikiön omaan " mielenlaatuun" . ei siis hätää, ap.

Mäkin olen aina tähän päivään asti uskonut lääkäreitä ja terveydenhoitajia. He kun ovat selittäneet, että äidin mielialat vaikuttaa hormonien kautta vauvaan.

Mutta nythän tulikin paljon fiksumpi selitys...

lääkäri sanoi, että sillä ei ole vaikutusta sikiön kasvamiseen, kunhan itse vain jotenkin selviän. ja terveen vauvan sain.

Jos olet raskausaikanasi koko ajan liikkessä, harvemmin saat rauhallista lasta ja päinvastoin.

Ja aivan varmaa on että sikiö vaistoaa myös äidin levottoman tilan, pulssin ja muun toiminnan.

Ap on kuvitellut, että äidin mieliala = sikiön mieliala. Eli jos äiti on masentunut, sikiökin on. : ) Ei sitten tullut mieleen, että kyse voisi olla monimutkaisemmasta vaikutuksesta äidin elimistöön ja sitä kautta sikiöön?



Ja noita nro 4:n kaltaisia nyt aina on, joiden mukaan masennus ja ahdistuneisuus on hyväksi sikiölle, koska kukaan ei ole viitsinyt stressata juuri häntä kertomalla mitä haittaa niistä voisi olla. Jos vähän laajemmin miettii, saattaisi käydä mielessä ettei Suomessa ihan huvin vuoksi panosteta odottavien äitien hyvinvointiin. Jos äidin mielialalla ei olisi merkitystä sikiölle, siihen panostettaisiin tasan saman verran kuin muidenkin ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin - eli ei juuri lainkaan.

Mitä sinulle olisi sitten pitänyt sanoa?? Että oma surusi ja stressisi todennäköisesti aiheuttaa pahaa haittaa vauvallesi?? Luuletko tosiaan, että kukaan olisi sinulle sellaista sanonut, tai että siitä olisi ollut sinulle tai lapsellesi mitään hyötyä?? Herranjumala että porukka täällä on yksinkertaista.

Vierailija:

Ap on kuvitellut, että äidin mieliala = sikiön mieliala. Eli jos äiti on masentunut, sikiökin on. : ) Ei sitten tullut mieleen, että kyse voisi olla monimutkaisemmasta vaikutuksesta äidin elimistöön ja sitä kautta sikiöön?

Ja noita nro 4:n kaltaisia nyt aina on, joiden mukaan masennus ja ahdistuneisuus on hyväksi sikiölle, koska kukaan ei ole viitsinyt stressata juuri häntä kertomalla mitä haittaa niistä voisi olla. Jos vähän laajemmin miettii, saattaisi käydä mielessä ettei Suomessa ihan huvin vuoksi panosteta odottavien äitien hyvinvointiin. Jos äidin mielialalla ei olisi merkitystä sikiölle, siihen panostettaisiin tasan saman verran kuin muidenkin ihmisten psyykkiseen hyvinvointiin - eli ei juuri lainkaan.

Suomessa ei äitien henkiseen hyvinvointiin panosteta millään lailla.

Kukaan tässä ketjussa ei ole sanonut, ettei lapsi synny terveenä.

Kukaan ei ole myöskään sanonut, että vaikuttaa sikiön kasvuun.

Kyse on siitä, että vaikuttaa sikiöön.Se tarkoittaa eri asiaa, kun sikiön kasvu!

kyllä yleensä kai lääkäreiden tehtäviin kuuluu kertoa asiat niinkuin ne ovat, jos asiallisesti kysytään. Harmi, jos sulle lääkärit valehtelevat, itse en ole moiseen törmännyt.

Että se siitä sisälukutaidosta.

eihän ihmisen psyykeä ja fysiistä terveyttä voi pitää kahtena eri asiana.

ym vaikutusta vauvaan,ja oma mieliala oli koko ajan tosi syvissä vesissä.Tyttöni kuitenki syntymästään saakka ollu itse tyytyväisyys ja rauhallisuus, ja oikea pieni aurinko! :)) Joten tuollasista ei enää kannata lisästressiä repiä, en toki väitä etteikö joatin vaikutusta vois olla, mutta ei ne asiat aina niin suoraviivaisesti mene.

" Sikiöllähän on OMAT AIVOT!"

Gutteling, B. et al., 2005. The effects of prenatal stress on

temperament and problem behavior of 27-month-old toddlers. Eur Child

Adolesc Psychiatry, 14, 41.51.



Linnet KM, Wisborg W, Obel C et al. Smoking during pregnancy and the

risk for the hyperkinetic disorder in offspring. Pediatrics 2005; 16(2):

462-467.







Opler M & Susser E. Fetal environment and schizophrenia.

Environ Health Perspect. 2005 Sep;113(9):1239-42. Review.



Pesonen, A_K. et al., 2005. Continuity of maternal stress from the

pre- to the postnatal period: associations with infant' s positive,

negative and overall temperamental reactivity. Infant Behavior &

Development, 28, 36-47.



Siddiqui, A. & Hägglöf, B. (2000). Does maternal prenatal attachment

predict postnatal mother-infant interaction. Early Human Development,

59, 13-25.



Van den Bergh et al., 2005. Antenatal maternal anxiety and stress and

the neurobehavioral development of the fetus and child: links and

possible mechanisms. A review. Neuroscience and Biobehavioral Reviews,

29, 237-258.

Tässä aiheesta suomenkielellä ja helposti ymmärrettävässä muodossa.

http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/arkisto?p_p_id=Article_WAR_DL6_Articleportlet&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&p_p_col_id=column-1&p_p_col_count=1&viewType=viewArticle&tunnus=duo98783

Tuolta Duodecimin jutusta pääkohta keskustelun kannalta:

"Kun äidin stressinsäätelyhormonien pitoisuus on odotusaikana pitkäaikaisesti suuri, se alkaa vaikuttaa lapsen aivojen välittäjäainepitoisuuksiin ja sitä kautta lapsen keskushermoston muovautumiseen. Yhdessä perintötekijöiden ja syntymänjälkeisen ympäristön kanssa se voi altistaa aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriöille, käytöshäiriöille ja masennukselle (Weinstock 2005). Stressin vaikutuksille herkkiä ajankohtia ovat ne, jolloin sikiön aivoissa tapahtuu suuria kehityksellisiä hyppäyksiä.

Myös stressistä aiheutuvat komplikaatiot raskauden kulussa ja synnytyksessä altistavat lapsen psykomotorisen ja kognitiivisen kehityksen häiriölle (Huizink ym. 2003). Kielteiset ja stressiä lisäävät kokemukset raskauden sujumisesta ja synnytyksestä voivat vaikuttaa vakavalla tavalla äidin mielikuviin vauvasta ja vanhemmaksi tulosta ja vaikeuttaa äidin kiintymistä vauvaan (Brodén 2006). Odotusaikana liialliselle stressille altistuneet vastasyntyneet ovat myös usein pienipainoisia ja ärtyvämpiä (Karlsson ym. 2007), millä saattaa olla vaikutusta varhaisen vuorovaikutuksen laatuun."