Jos lapsellasi on ollut vaikeuksia puheen tuotossa?

Hei vaan,



Meidän tytöllä on diagnoosina verbaalinen dyspraksia eli puheen tuottamisen häiriö. Todettiin n. kolmivuotiaana. Puhetta tuli kyllä paljon, mutta se oli ikäänkuin " omaa kieltä" , vieraan oli siitä todella vaikea saada selvää. Pitkään tutkittiin sitä, onko vaikeus pelkän puheen tuottamisen alueella, vai onko ongelmia muuallakin, ymmärtämisessä, kuulomuistissa tms. Myös koulun alku sitten aikanaan seurattiin tarkkaan. Harvoin on kuulemma näin vaikeaa puheen tuottamisen häiriötä ilman että olisi jotain muutakin...



No, tämä olisi pitkä tarina puheterapioineen, tukiviittomineen, puheterapiasta taisteluineen... Tyttö oli erityislapsena päiväkodin erityisryhmässä.



Tyttö on aina ollut sisukas, temperamenttinen, ulospäinsuuntautuva ja sosiaalinen. Jaksaa harjoitella ja harjoitella. Ehkä juuri tämän takia tuo jo 3-vuotiaasta aloitettu tiivis puheterapia tuotti hyviä tuloksia. Tyttö ei lisäksi paljon piittaa jos joku hänelle puheesta joskus jotain huomauttikin. Selvitti jo pienenä itse omat asiansa vieraidenkin kanssa, puhui ja selvitti niin kauan että häntä ymmärrettiin.



Koulutiensä tyttö aloitti normaalisti, mutta kuten sanottu siinä vaiheessa vielä seurattiin (ja jo eskarissa) kuinka opinnot lähtevät sujumaan. Hyvin on kaikki mennyt. Tyttö on nyt 11-vuotias 5-luokkalainen, pärjää koulussa erittäin hyvin sekä kielellisesti että matemaattisesti ja kaikessa muussakin. On myös liikunnallinen ja käsistään kätevä.

Myös englannin kieli sujuu hyvin. Kavereita riittää.



Puhe on vieläkin vähän " omansalaistaan" . Koulussa ja sosiaalisissa tilanteissa pärjää hyvin, mutta varsinkin innostuessaan ja väsyneenä (lähinnä kotona) puheeseen tulee tietynlaisia häiriöitä.

Kiitti paljon vastauksesta! Ihanaa kuulla että kaikki on mennyt kuitenki normaalisti :).



Puheterapeutin lausunnon mukaan kun en oikein tajunnut mikä tilanne oikein on eli että lykätäänkö koulun aloittamista automaattisesti vai ei, mutta nyt tässä vaiheessa tosiaan meilläkin on sellainen käsitys että kouluun kyllä päässee ihan " aikataulussa" .



Mahdollisesti suositellaan esim. että pääsisi pienenpään luokkaan tai että ainakin saisi lisäopetusta sitten lisäksi. Saa nähdä kuinka koulu alkaa sujua, nyt ainakin neiti on tosi innoissaan kaikesta kouluun liittyvästä!

Hei!



Meillä on ihan sama tilanne kuin teillä. Poika eskarissa ja puheen tuoton kanssa vaikeuksia. Usein huomaa, että hän esim. miettii jotain asiaa kovasti ja haluaisi kertoa asiasta, mutta ei saa puettua asiaa sanoiksi toivomallaan tavalla. Hän saattaa esim. pyytää apua " äiti, kysy multa" ja minä/isänsä sitten pureskelen asiaa hänelle valmiiksi ja kyselen pienempiä paloja. Tuntuu, kuin ajattelun ja puheen välillä olisivat piuhat jotenkin sotkussa tai vähintääkin ylimääräisillä mutkilla.



Poika on käynyt psykologin testeissä ja niiden mukaan hän oli joissakin kohti jopa merkittävästi ikäisiään edelle kun kyse oli visuaalisista tehtävistä, hahmottamisesta ym., mutta kielellinen puoli oli keskitason alapuolella, jopa merkittävästi. Nyt ollaan sitten käyty kerran puheterapeutilla ja sitä puolta tutkitaan tarkemmin.



Poika kyllä keskittyy tehtäviin, malttaa kuunnella ohjeita, mutta jos ei ymmärrä (vaatii usein toiseen kertaan selittämisen) niin ei taatusti kysy keneltäkään mitään, vaan alkaa tyytyväisenä tehdä tehtäviä omalla tavallaan.



Tilanne on eskarivuoden aikana (aiemmin pph:ssa) edistynyt jo huomattavasti ja odotamme mielenkiinnolla puheterapeutin " tuomiota" . Joka tapauksessa poika on tällä tietoa menossa kouluun starttiluokan kautta saadakseen vielä kaipaamaansa erityishuomiota ja -tukea. Nähtäväksi tosin jää, että onko tässä saamarin käpykylässä ensi vuonna starttiluokkaa, sitä kun ei ole vielä koskaan vakinaistettu vaan päätetään yksi vuosi kerrallaan....



Jännityksellä siis mekin odotamme koulun alkua. Monet perusasiat ovat jo hienosti hallussa, aakkoset ja numerot ovat tuttuja, pienet laskutkin sujuvat, poika on näppärä, kiltti ja reipas, mutta mutkia vielä on. Erityisesti kannan huolta siitä, että kangertevan ja varovaisen puheensa takia poika on vähän syrjäänvetäytyvää sorttia. Puheen " soljunnan" myötä olisi sosiaalistuminenkin helpompaa!

Kuulostipa tutulta!!



Meillä tyttö on myös monessa asiassa ikäistään huomattavasti edellä, etenkin hienomotoriikassa sekä myös psykologin mielestä hänen tekemissään testeissä. Mutta sitten puheen tuotto on puheterapeutin mukaan 3.5v. tasolla!?



Tyttö puhuu sinänsä paljon ja puhe on erittäin selvää, ei siis lässytä eikä ole mitään äännevirheitä yms., mutta juuri samanlaista kuin kuvailit teidän pojalla, eli että kun pitää kertoa jotain asiaa niin yks kaks ne sanat vain ei tulekaan ulos. Tyttö hakee sanoja, ja tulee paljon " mikäs se nyt olikaan?" ja " mä en nyt muistakaan?" -lauseita häneltä. Sitten kun autamme hieman eteenpäin juttu taas jatkuu...



Psykologin mukaan tytön itkuherkkyys esim. johtunee juuri siitä että sanat eivät tule helposti niin on helpompi sitten itkeä. Ja mielenkiintoinen asia oli psykologin kertoma uusi tutkimus, eli että koliikilla olisi yhteys puheentuoton häiriöihin! Meidän neiti nimittäin kärsi todella kovasta koliikista ja pitkään.



Saa nähdä minkälainen " tuomio" tulee kunhan noi kaikki tutkimukset on tehty. Tässä vaiheessa on puhuttu että normaali luokalle tod.näk. menisi mutta että tarvitsee sitten tukiopetusta ja opelta myös ihan aikaa ja apua auttaa neitiä puheessa eteenpäin.