Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
1560-luvun aihe vapaa
Kommentit (2082)
Tietääkö kukaan mikä yrtti auttaa sydänvaivoihin?
Milloin kannattaa poimia, ett teho on paras?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tietääkö kukaan mikä yrtti auttaa sydänvaivoihin?
Milloin kannattaa poimia, ett teho on paras?
Ukonhattu. Kartanon mailla on mene hämärissä. Kuulin metässä.
Poimitaan ennen kukinnon nuupahtamista jolloin voimat suurimmillaan. Mutta älä leiki sillä kysy tietäjäeukolta, sillä on siihen lisuketta.
arkkipiispaMikes kirjoitti:
Englannin uskonpuhdistus, äästiin katolisuudesta lopulta
Uskonpuhdistus Englannissa merkitsee uskonpuhdistusaatteen leviämistä Englantiin, anglikaanisen kirkon syntymistä ja myöhempiä uskonsotia protestanttien ja katolilaisten välillä.
Uskonpuhdistus oli Englannissa pikemminkin poliittinen, kuin uskonnollinen. Uskonpuhdistuksen levitessä keskisessä Euroopassa olivat uudistuspaineet paljon vähäisempiä Britteinsaarilla. Maassa oli toki ennenkin arvosteltu kirkkoa – muun muassa John Wycliffen ansiosta – mutta pääasiallinen vaatimus uudistua tuli humanistien puolelta. Sen sijaan vankassa asemassa oleva kuningas Henrik VIII suhtautui kielteisesti Lutherin ajatuksiin vähentää sakramentteja tai kääntää Raamattu kansankielelle. Kuninkaan toiminta oli niin katolismyönteistä, että paavi jopa antoi hänelle arvonimen defensor fidei (uskon puolustaja).[1]
Sisällysluettelo
1 Henrik VIII
2 Edvard VI
3 Uskonpuhdistuksen myöhemmät vuodet
4 Lähteet
4.1 Viitteet
Henrik VIII
Henrik VIII,
Englannin ja Irlannin kuningas,
Hans Holbein nuoremman maalaus.Tilanne muuttui radikaalisti Henrikin halutessa avioeron vaimostaan Katariina Aragonialaisesta. Paavi Klemens VII ei hyväksynyt tällaista menettelyä. Saadakseen tahtonsa läpi Henrik kutsui maansa papiston koolle ja nimitytti itsensä maan kirkon pääksi vuonna 1531. Thomas Cranmer nostettiin Canterburyn arkkipiispaksi.[1] Seuraavana vuonna välirikko katolisen kirkon kanssa sinetöitiin lopullisesti uudella suprematialailla:
»Kuningasta, ylintä Herraamme ja hänen perijöitään ja seuraajiaan on pidettävä Englannin kirkon ainoina päämiehinä ja heillä olkoon kaikki valta tukahduttaa ja poistaa kaikki erehdykset, harhaopit, väärinkäytökset ja pahennukset.»
([1])Henrik VIII:n toiminta loi anglikaanisen kirkon maan valtionkirkoksi. Koska uskonpuhdistuksen luonne ei piillyt teologisissa kysymyksissä, ei uuden kirkon oppi alkuun juurikaan poikennut katolisen kirkon ajatuksista.[1] Näkyvimpänä merkkinä luostaritoiminta lakkautettiin ja paavin ylivalta kumottiin, mutta esimerkiksi messu ja pappien selibaatti jätettiin ennalleen.[1]
Edvard VI
Vasta Henrik VIII:n kuoltua reformaatio ulottui myös opinkappaleisiin. Edvard VI:n hallituskaudella uudistukset ulottuivat jo oppiin ja liturgiaan. 1552 ilmestyi anglikaaninen uskontunnustus 42 artiklaa. Henrik-kuninkaan kuoltua myös ulkomaalaisten teologien, etupäässä Jean Calvinin, vaikutus alkoi ulottua myös Englantiin.
Toisaalta Edvard ei onnistunut saavuttamaan kansansuosiota uudistuksillaan. Hänen rasitteenaan olivat epäonnistumiset politiikan muilla osa-alueilla, eivätkä siten myöskään uskonnolliset uudistukset jääneet vankoiksi.
Uskonpuhdistuksen myöhemmät vuodet
Myöhempinä vuosina osoittautui, ettei Englannin uskonpuhdistus ollut järin vakaalla pohjalla. Kuningatar Marian valtakaudella vuonna 1554 katolilaisuus palasi jälleen Englannin uskoksi.[1] Tämä merkitsi paitsi paavin ylivallan paluuta, myös laajoja protestanttien vainoja. Kuningattaren kuolema vuonna 1558 nosti Elisabet I:n valtaan. Hänen aikanaan anglikaaninen kirkko uudelleenperustettiin.[1]
Vuonna 1559 Englannin parlamentti uudisti vanhan suprematialain. Uskontunnustusta muokattiin ja viilattiin, kunnes se vuonna 1563 ilmestyi nimellä 39 artiklaa. Sisällöllisesti tärkeitä kohtia olivat esimerkiksi artikla 19, joka myönsi Rooman kirkon erehtyneen sekä artikla 20, jossa kirkon auktoriteettia rajoitettiin.
On se kun on tuota valtaa ja lääniä alla niin perustanpa oman kirkon että saan akan khihi!
Vierailija kirjoitti:
Kartanon porukka luulee itseään paremmaksi. Samaa verta mekin ollaan!
Ohan ne nyt parempaa porukkaa, niin ovat herraskaisia. Syövätkin erilaista ruokaa,kuulema ihan lihaakin tarjolla. Ei meillä oo kun puuroa, leipää ja perunan kanssa suolamuikkuja joskus. Lehmä on ummessa, niin ei oo maitoakaan eikä voitakaan oo ollu moneen kuukauteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vabaaehtoicesti Lalliton, miksi ihmeeggä?
Vierailija kirjoitti:
Tulevat ruotsinmaalta viemään meidän naiset!
Kaiken muun ne ovat jo vieneetkin viimeistä oravannahkaa myöten. Ruåsalainen herra määräsi vielä tekemään työtä kartanon hyväksi. Kun kysyin korvauksesta uhkasi ruoskia ja laittaa kahleisiin kapinoinnista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Synnytin pojan pellolla ja heti sen jälkeen otin sirpin ja rupesin hommiin. Kysyttävää?
Sattuko sulla olemaan pellolla Libresset mukana?
Vierailija kirjoitti:
Karjalainen komea laukkuryssä vastaa hetken kysymyksiinne!
Tiijäkkö montako äpärää sulla on maalimalla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevat ruotsinmaalta viemään meidän naiset!
Kaiken muun ne ovat jo vieneetkin viimeistä oravannahkaa myöten. Ruåsalainen herra määräsi vielä tekemään työtä kartanon hyväksi. Kun kysyin korvauksesta uhkasi ruoskia ja laittaa kahleisiin kapinoinnista.
Sinne Ruotsin hoviin pitäs kuule jonkun marssia vaan sisään ja lyödä nyrkki pöytään tuon kunikaan edessä että ei tässä perkele teitä pelätä ja passata loputtomiin! ! Mutta kuka tohtii jättää tilukset ja mennä? Joku joka on sielläpäin sotapalveluksessa saisi tehdä tuon työn vaikka. Mutta kun sieltä sodistaankin tulee meidän miehet avojaloin ja täysin lyötyinä jos tulevat. Joku talollinen sen olla pitäs!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevat ruotsinmaalta viemään meidän naiset!
Kaiken muun ne ovat jo vieneetkin viimeistä oravannahkaa myöten. Ruåsalainen herra määräsi vielä tekemään työtä kartanon hyväksi. Kun kysyin korvauksesta uhkasi ruoskia ja laittaa kahleisiin kapinoinnista.
Ammu se uushomo, saadana
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nuaburin leuhca hupacco jäi kiinni noituuwesta. Wihon wiimein sanon minä. Nyt ollaan ombelugerhocca suunniteltu hänen rangaisua, eli wedetäänkö neljään osaan neljällä hevocella waico centies ceitetään eläwältä? Itelle aica samantecewää, mudda polttopuut on wähiccä kylällä eli cidottaisco taas tylsästi raayat hevociin ja raibba raigumaan?
Vierailija kirjoitti:
Mieheni käy syömässä esikoisellemme varatut mämmit kylmäkomerostamme! Mitä oikein pitäisi tehdä?! Avioero ei tietenkään tule kysymykseen sillä eihän semmoista ole edes keksitty vielä.
Paha ia totelematoin nainen cuulut olewan, cuin noi pienestä wiahsda miähisi hylcää tachtoisit! Ensin pität kircko-neuwostole candelaman, niin saa miehesti ehcä ialkapuuta maistaman.
Toomio-Capituli woi nycyiänsä awio-erotuxen myöndää Luteruxen opin iälkeen, muta tämä ei siihen ridäwä syy ole. Jos miehes huorain cansa maghais, talon juois ia lapsucaiset mieron tiele ajais, siten ehcä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Karjalainen komea laukkuryssä vastaa hetken kysymyksiinne!
Tiijäkkö montako äpärää sulla on maalimalla?
Naiset on ihanii. Voi veikkone, kaikkee jälkikasvuu ei voi tietää. Pari nuorikkoo oon vieny tasolleni Karjalaan. Kolmioita tyttöjä ovat ja toimeen tulevat.
Vierailija kirjoitti:
Nuaburin leuhca hupacco jäi kiinni noituuwesta. Wihon wiimein sanon minä. Nyt ollaan ombelugerhocca suunniteltu hänen rangaisua, eli wedetäänkö neljään osaan neljällä hevocella waico centies ceitetään eläwältä? Itelle aica samantecewää, mudda polttopuut on wähiccä kylällä eli cidottaisco taas tylsästi raayat hevociin ja raibba raigumaan?
Me samaa yritettiin ja huomattiin, et ensin kannattaa nivelet rikkoa puukolla. Ei se toimi, vaikka raajoja neljällä hevosella vetää. Hengis oli vielä ku yritettiin roviolla polttaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevat ruotsinmaalta viemään meidän naiset!
Kaiken muun ne ovat jo vieneetkin viimeistä oravannahkaa myöten. Ruåsalainen herra määräsi vielä tekemään työtä kartanon hyväksi. Kun kysyin korvauksesta uhkasi ruoskia ja laittaa kahleisiin kapinoinnista.
Sinne Ruotsin hoviin pitäs kuule jonkun marssia vaan sisään ja lyödä nyrkki pöytään tuon kunikaan edessä että ei tässä perkele teitä pelätä ja passata loputtomiin! ! Mutta kuka tohtii jättää tilukset ja mennä? Joku joka on sielläpäin sotapalveluksessa saisi tehdä tuon työn vaikka. Mutta kun sieltä sodistaankin tulee meidän miehet avojaloin ja täysin lyötyinä jos tulevat. Joku talollinen sen olla pitäs!
Eipä se auta kun sieltä käy tiedustelijoita joilla tiedustellaan mitä mieltä ne linnan HERRAT ovat Ruostiin kuulumisesta - ei meiltä tavallisilta kuolevaisilta siitä kysytä! Ja kun on nimi präntättynä jotta suosiollisia ollaan ynnä alamaisia niin paha on käydä nyrkkiä pöytäänkään lyömässä .
Rowio on se perindeikäs tapa, culla tuo asia kaunihisti hoidetan. Mieleään ei wain kyhcyslackain eikä linnustoin lähelä, sillä linnut tapawat wihasexi rowioin lähelä tuleman.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tulevat ruotsinmaalta viemään meidän naiset!
Kaiken muun ne ovat jo vieneetkin viimeistä oravannahkaa myöten. Ruåsalainen herra määräsi vielä tekemään työtä kartanon hyväksi. Kun kysyin korvauksesta uhkasi ruoskia ja laittaa kahleisiin kapinoinnista.
Sinne Ruotsin hoviin pitäs kuule jonkun marssia vaan sisään ja lyödä nyrkki pöytään tuon kunikaan edessä että ei tässä perkele teitä pelätä ja passata loputtomiin! ! Mutta kuka tohtii jättää tilukset ja mennä? Joku joka on sielläpäin sotapalveluksessa saisi tehdä tuon työn vaikka. Mutta kun sieltä sodistaankin tulee meidän miehet avojaloin ja täysin lyötyinä jos tulevat. Joku talollinen sen olla pitäs!
Täytyy ryhdistäytyä ja ajaa kuninkaan väki sinne mistä tulivatkin. Tarvitaan nuijia ja tuluksia että tehdään valkea noista kartanoista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuaburin leuhca hupacco jäi kiinni noituuwesta. Wihon wiimein sanon minä. Nyt ollaan ombelugerhocca suunniteltu hänen rangaisua, eli wedetäänkö neljään osaan neljällä hevocella waico centies ceitetään eläwältä? Itelle aica samantecewää, mudda polttopuut on wähiccä kylällä eli cidottaisco taas tylsästi raayat hevociin ja raibba raigumaan?
Me samaa yritettiin ja huomattiin, et ensin kannattaa nivelet rikkoa puukolla. Ei se toimi, vaikka raajoja neljällä hevosella vetää. Hengis oli vielä ku yritettiin roviolla polttaa.
Jospa joku raukkaparka ei järveen heitettynä uppoaisikaan vaan kelluisi pinnalla niin eikö sekään säästä hekeään? Onko tämä tapa jo kokonaan unohtunut?
Alue: Aihe vapaa
Englannin uskonpuhdistus, äästiin katolisuudesta lopulta
Uskonpuhdistus Englannissa merkitsee uskonpuhdistusaatteen leviämistä Englantiin, anglikaanisen kirkon syntymistä ja myöhempiä uskonsotia protestanttien ja katolilaisten välillä.
Uskonpuhdistus oli Englannissa pikemminkin poliittinen, kuin uskonnollinen. Uskonpuhdistuksen levitessä keskisessä Euroopassa olivat uudistuspaineet paljon vähäisempiä Britteinsaarilla. Maassa oli toki ennenkin arvosteltu kirkkoa – muun muassa John Wycliffen ansiosta – mutta pääasiallinen vaatimus uudistua tuli humanistien puolelta. Sen sijaan vankassa asemassa oleva kuningas Henrik VIII suhtautui kielteisesti Lutherin ajatuksiin vähentää sakramentteja tai kääntää Raamattu kansankielelle. Kuninkaan toiminta oli niin katolismyönteistä, että paavi jopa antoi hänelle arvonimen defensor fidei (uskon puolustaja).[1]
Sisällysluettelo
1 Henrik VIII
2 Edvard VI
3 Uskonpuhdistuksen myöhemmät vuodet
4 Lähteet
4.1 Viitteet
Henrik VIII
Henrik VIII,
Englannin ja Irlannin kuningas,
Hans Holbein nuoremman maalaus.
Tilanne muuttui radikaalisti Henrikin halutessa avioeron vaimostaan Katariina Aragonialaisesta. Paavi Klemens VII ei hyväksynyt tällaista menettelyä. Saadakseen tahtonsa läpi Henrik kutsui maansa papiston koolle ja nimitytti itsensä maan kirkon pääksi vuonna 1531. Thomas Cranmer nostettiin Canterburyn arkkipiispaksi.[1] Seuraavana vuonna välirikko katolisen kirkon kanssa sinetöitiin lopullisesti uudella suprematialailla:
»Kuningasta, ylintä Herraamme ja hänen perijöitään ja seuraajiaan on pidettävä Englannin kirkon ainoina päämiehinä ja heillä olkoon kaikki valta tukahduttaa ja poistaa kaikki erehdykset, harhaopit, väärinkäytökset ja pahennukset.»
([1])
Henrik VIII:n toiminta loi anglikaanisen kirkon maan valtionkirkoksi. Koska uskonpuhdistuksen luonne ei piillyt teologisissa kysymyksissä, ei uuden kirkon oppi alkuun juurikaan poikennut katolisen kirkon ajatuksista.[1] Näkyvimpänä merkkinä luostaritoiminta lakkautettiin ja paavin ylivalta kumottiin, mutta esimerkiksi messu ja pappien selibaatti jätettiin ennalleen.[1]
Edvard VI
Vasta Henrik VIII:n kuoltua reformaatio ulottui myös opinkappaleisiin. Edvard VI:n hallituskaudella uudistukset ulottuivat jo oppiin ja liturgiaan. 1552 ilmestyi anglikaaninen uskontunnustus 42 artiklaa. Henrik-kuninkaan kuoltua myös ulkomaalaisten teologien, etupäässä Jean Calvinin, vaikutus alkoi ulottua myös Englantiin.
Toisaalta Edvard ei onnistunut saavuttamaan kansansuosiota uudistuksillaan. Hänen rasitteenaan olivat epäonnistumiset politiikan muilla osa-alueilla, eivätkä siten myöskään uskonnolliset uudistukset jääneet vankoiksi.
Uskonpuhdistuksen myöhemmät vuodet
Myöhempinä vuosina osoittautui, ettei Englannin uskonpuhdistus ollut järin vakaalla pohjalla. Kuningatar Marian valtakaudella vuonna 1554 katolilaisuus palasi jälleen Englannin uskoksi.[1] Tämä merkitsi paitsi paavin ylivallan paluuta, myös laajoja protestanttien vainoja. Kuningattaren kuolema vuonna 1558 nosti Elisabet I:n valtaan. Hänen aikanaan anglikaaninen kirkko uudelleenperustettiin.[1]
Vuonna 1559 Englannin parlamentti uudisti vanhan suprematialain. Uskontunnustusta muokattiin ja viilattiin, kunnes se vuonna 1563 ilmestyi nimellä 39 artiklaa. Sisällöllisesti tärkeitä kohtia olivat esimerkiksi artikla 19, joka myönsi Rooman kirkon erehtyneen sekä artikla 20, jossa kirkon auktoriteettia rajoitettiin.