Lue keskustelun säännöt.
Mä oon ihan loppu ja surullinen :(
24.06.2008 |
Mä en jaksa vääntää 5-vuotiaan kanssa aamusta iltaan, kuten nyt on jo jonkin aikaa mennyt :(.
Pienimmästäkin asiasta kamala vääntö. Lähes koko ajan pinna kireällä ja se tietysti heijastuu lapsiin ja osaltaan lisää "epätoivottua käytöstä" heiltä, varsinkin tuolta esikoiselta :(.
Lisäksi lapsi saa ihan pikkujutuista kauheita raivareita. Välillä siis aivan käsittämättömästä aiheesta, esim. kesken leikin joku ehdottaakin jotain, mikä ei ole 5-vuotiaan suunnitelmissa, vaikka että laitetaankö tämä patja tähän paikkaan.
En jaksa.
Arki on alituista huutamista ja uhkailua. Puolin sun toisin.
Pitäisi varmaan antaa lapset parempiin käsiin, minä kun en näemmä saa mitään otetta ja kaikki mitä teen on väärin :(.
Kommentit (13)
Meillä ollut nelivuotiaan kanssa samanlaista, nyt tuntuu hieman hellittävän. Vähäksi aikaa... Oletko kotona lapsen kanssa (näin luen rivien välistä). Olisiko mahdollista saada välillä hengähdystaukoa?
Hengähdystauot kortilla. Ja monesti tuntuu, että kun olen ollut jossain, esikoinen entistä hankalampi. Haluaisi olla koko ajan kanssani, mutta sitten kuitenkin kiukuttelee ja vänkää joka asiasta ja mikään ei ole hyvin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korvien putkitus palautti perheeseemme ilon!
Olen ollut myös kovilla. Just tänä aamuna juteltiin miehen kanssa vajaa 5- v:n tyttömme käytöksestä. Päädyttiin vielä "jaksamaan" ja kiinnittämään huomiota positiivisen palautteen antamiseen vaikka ihan pienistäkin asioista. Ja syliä.. Meillä tutulla puoli vuotta vanhempi tyttö ja heillä oli vaikeaa viime talvi, nyt on kuulema viikko viikolta helpompaa. Ikäjuttu varmaan... Katsoin tossa lapsityrannit, siinä huutaminen lapselle jätetään ja madalletaan ääni sekä otetaan katsekontakti, kun torutaan. Yhden illan perusteella alkoi meillä toimia, vaikea varmasti muistaa arjessa, kun on tullut tavaksi toi huutaminen.
Korvien putkitus palautti perheeseemme ilon!
Pidemmän aikaa siis.. Nyt välikorvassa näkyi kuulemma jotain limaa Lapsi sanoo, ettei kuitenkaan ole kipeä. Lukossa vain ja erittää paljon jotain. Juuri sai antibiootin siihen ja nyt seurataan miten korva toipuu.
Oliko teidän lapsella korva sitten jatkuvasti kipeä?
ap
ehkä se osaltaan ainakin kuuluu ikään ja toivoa on, että tilanne hellittää..
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mietippä miltä siitä 5-vuotiaasta tuntuu... Ei kannata asettua samalle tasolla vänkäämään asioista lapsen kanssa, pitää pysytellä aikuisena ja rauhallisen tyynenä mutta päättäväisenä ja jämäkkänä. Sitä paitsi tuo on ohiemenevä, ikään kuuluva vaihe, sitä kutsutaan ns. eskariuhmaksi tai ekaluokan uhmaksi ja sitä esiintyy 5-7-vuotiailla lapsilla.
siis ihan sama juttu, sanoi että "haluan että äiti on kotona koko ajan.."
plääh! Meillä 5kk vauva ja vielä 2v kolmas lapsi.. jos joskus pääsen niin se on ihanaa! ja sitten taas jaksaa sitä kiukuttelua.. Olen kyllä huomannut että paikan vaihdos auttaa.. esim. jos pääsemme mökille niin kiukuttelua ei esiinny niin paljoa! Olisiko meidän tapauksessa turhautumista..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täysin oireettomat korvat oli. Lapsi oli vaan koko ajan pahalla tuulella, huusi ( ei puhunut)
.
Jotenkin ikävän tuntuista varmaan sitten.
Osaltaan olen tuon huutamisen laittanutkin korvan piikkiin, eli jos ei itse kuule kunnolla, niin puhuukin kovaan ääneen.. Mutta kärttyisyyttä en ole ajatellut sen aiheuttavan, kun korva ei kuulemma ole kipeä.
Toivottavasti vaiva menee ohi pian.
ap
Välillä sitä onnistuukin pysymään "aikuisena ja tyynenä", mutta usein kuppi menee nurin kun on itsekin väsynyt ja joka jumalan asiasta saa vängätä aamusta alkaen ja mikään ei ole koskaan hyvin tai kivaa jne.
Sittenpä sitä tunteekin itsensä taas niin paskaksi, kun ei kykene toimimaan aina vastuullisen aikuisen tavoin, vaan alentuu samaan kiukutteluun lapsen kanssa :(.
ap
mietippä miltä siitä 5-vuotiaasta tuntuu... Ei kannata asettua samalle tasolla vänkäämään asioista lapsen kanssa, pitää pysytellä aikuisena ja rauhallisen tyynenä mutta päättäväisenä ja jämäkkänä. Sitä paitsi tuo on ohiemenevä, ikään kuuluva vaihe, sitä kutsutaan ns. eskariuhmaksi tai ekaluokan uhmaksi ja sitä esiintyy 5-7-vuotiailla lapsilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajattele nyt mille tuntui olla koko ajan hiukan pihalla muiden jutuista, tapahtumista jne.
Täysin oireettomat korvat oli. Lapsi oli vaan koko ajan pahalla tuulella, huusi ( ei puhunut)
.Jotenkin ikävän tuntuista varmaan sitten.
Osaltaan olen tuon huutamisen laittanutkin korvan piikkiin, eli jos ei itse kuule kunnolla, niin puhuukin kovaan ääneen.. Mutta kärttyisyyttä en ole ajatellut sen aiheuttavan, kun korva ei kuulemma ole kipeä.
Toivottavasti vaiva menee ohi pian.
ap
Ajattele nyt mille tuntui olla koko ajan hiukan pihalla muiden jutuista, tapahtumista jne.
muiden jutuista ja tapahtumista. No, vaikea sanoa. Toivottavasti korva paranee nyt tällä.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä äskettäin 5 v täyttänyt poika oli talvella ja keväällä kausittain erittäin hankala, tuli ihan 2 vee ajat mieleen... Nyt on taas pieni herrasmies :)
Lujille se ottaa, mä ainakin koin sen jatkuvan kränkkäämisen tosi raskaana, yksin olen usein lapsen kanssa. Kyllä, välillä suutuin ja karjuin jne. Ja kadutti sitten. Anna ittellesi anteeksi !!! Hyvä jos pysyt tyynenä mutta jos suutut niin se on inhimillistä.
Kyl se taas ohi menee! Jaksamisia sulle! Hanki itsellesi vaikka pieniäkin pausseja tuosta mylläkästä. (Mulla oli välillä korvatulpat kun meni niin "hermoon" se itku ja huuto. Joo ja sylissäpito auttoi kyllä jonkinverran... holding siis.)
Meillä ollut nelivuotiaan kanssa samanlaista, nyt tuntuu hieman hellittävän. Vähäksi aikaa... Oletko kotona lapsen kanssa (näin luen rivien välistä). Olisiko mahdollista saada välillä hengähdystaukoa?