5v neuvolasta neuvolapsykologille. Mitä siellä tapahtuu/tehdään?
Kävimme eilen pojan kanssa 5v neuvolassa (terveydenhoitaja) ja vasta kolmen viikon päästä on lääkäri.
Th sanoi eilen, että pojalla niin paljon miinuspisteitä, että lääkäri tod näk laittaa lähetteen neuvolapsykologille koska pojalla hahmotusongelmia. Ei osannut esim jäljentää Z ja S kirjaimia eikä piirtää oikeanlaista ukkoa (piirsi ns pääjalkaisen). Ei myöskään osannut sanoa jatkaa sarjaa jossa hedelmiä ja ruokailuvälineitä. Ei yläosassa neljä ruutuia josta yksi tyhjä. Kolmessa ruudussa esim omenia, viinirypäleitä ja päärynä sekä yksi tyhjä ruutu jonne piti alla olevasta kuvista poimia banaanin kuva.
Olin aivan shokissa koska olen kuvitellut, että poikamme on ikäistensä tasolla ja normaali (näin myös sanonut muut, myös sellaiset jotka näkevät poikaa harvemmin).
Mitä siellä neuvolapysykoloogilla tapahtuu? Mitä siellä tehdään? Ihmettelen vaan miten kamalia testejä siellä on kun jo neuvolassa istutaan sekuntikello kädessä ja otetaan aikaa kuinka nopeasti pyörittelee silkkipaperista palloja yhdellä käsellä.....
Tuntuu vaan niin hullulta touhulta koko homma.
Kertokaa viisaammat mitä tuleman pitää. Onko nyt syy tähän hommaan (hahmotusongelmaan) se, että poika on pph:lla vai kotona? Olen aivan puulla päähän lyötynä. Mieskin oli aivan raivona eilen kun kerroin asian. Myös pojan kummitäti (ammatiltaan th, työskenteel tällä hetkellä erityislasten kanssa) oli aivan raivona tuollaiselle väittämälle.
Minä tietenkin syyllistän itseäni.
Olisin enemmän kun kiitollinen kommenteista ja tiedoista jos teillä on esim kokemusta vastaavasta! Toki saa muutenkin kommentoida.
T. Huolestunut mickemamma
Kommentit (12)
ei ne psykologin testit ole yleensä lapsen mielestä kamalia, vaan ihan mielenkiintoisia ja kivoja tehtäviä!! :)
ja jos poika ei selviydy niistä niin onhan se hyvä, että tarjoudutaan tutkimaan asia hyvissä ajoin, eikä vasta sitten kun poika on koulussa ja tulee ongelmia. Kuitenkin aina neuvolan testeissä terveydenhoitajan pitäisi kuunnella vanhempaa. Monet lapset eivät selviydy testitilanteissa tehtävistä jännityksen takia vaikka normaalisti kotona kyllä asiat hoituvat. Kaipa tiedät itse jos lapsi näistä asiosta selvityy tai ei? JOs et tiedä niin kiinnitäpä huomiota siihen osaako lapsesi esim. ryhmitellä asioita ylä- tai alatunnisteiden alle. Jos ei niin kannattaa sinne tutkimuksiin mennä vaikka sieltä tulisikin "normaalin" paperit.
Lapsi ei välttämättä osaa piirtää, jos ei juuri koskaan saa tilaisuutta harjoitella tätä taitoa. Jotkut lapset eivät vaan ole niin kiinnostuneita kyseisestä toiminnasta että piirtelisivät itsekseen. jos lapsi olisi ollut päiväkodissa, asiaan olisi ehkä kiinnitetty huomiota ja lapsi olisi saanut enemmän ohjausta ja kannustusta piirtämiseen. MEidän eräs sukulaispoika ei juuri koskaan piirtänyt ja jos piirsi niin yleensä vain väritti suttua kunnes äiti huolestuneen puuttui asiaan ja piirtämistä kyllä sitten harjoiteltiin ennen neuvolan testejä. Pinen "preppaus-kurssin" jälkeen poika piirsi ikäistensä tavoin.
Toisaalta tuo, että piirtää vielä "pääjalkaisia" voi kertoa samaa kuin tuo ryhmittelynkin hahmottaminen... eli hahmotushäiriöstä, johon kannattaa hakea apua hyvissä ajoin ennen koulun aloittamista.
Toisella sukulaispojalla oli nimenomaan tuo hahmottamisvika.. poika sai ajoissa apua sillä asia huomattiin ja poika pääsi ihan normaalille luokalle koulussa pienellä lisäterapialla.
Minua kauhistuttaa etukäteen juuri tuo 5-vuotisneuvola. Lähinnä kauhistuttaa se, että jaksaako meidän poika ottaa tosissaan nuo testit vai pelleileekö koko testin aivan sekaisin. Meidän pojalla kun on niin vilkas mielikuvitus, että jos pyydetään piirtämään oikean ihmisen näköinen kuva, piirtää varmasti ihan vaan huvikseen kuvaan jonkun robotti-hirviö-otuksen jolla noin 70 sormea ja silmää ja antennit päässä.
Älä syyllistä itseäsi. Voisin kuvitella, että tuo tilannekin voi olla outo tai vaikea lapselle, niin ettei nuo testit välttämättä mene aina putkeen. Jatkotutkimuksilla/-testeillähän sitten varmistetaan ettei ole mitään "vaikeuksia".
Itse olen todella iloinen, että poikamme "jäi kiinni" 5-vuotisneuvolassa hahmotus,- ja motoristen ongelmien takia. Itse pidin lastamme ns. normaalina, mutta muistan, kuinka itkin kun palasin neuvolasta :( Mutta kävimme sitten psykologilla, toiminta- ja puheterapeutilla ja saimme uskomattoman paljon tietoa ja apua! Ilman noita tukitoimia lapsemme ei varmasti pärjäisi koulussa nyt normaaliluokalla niin hyvin :)
Mene avoimin mielin siis sinne psykologille ja parempihan asia on tosiaan varmistaa. Jos jättäisit tilaisuuden käyttämättä niin ehkä sitten pohtisit asiaa liikaakin omassa päässäsi. Ei kannata siis jättää arvailujen varaan. Psykologiset testit tehdään leikkimielellä ja ainakin meidän pojalla olis siellä tosi hauskaa ;)
Poika ei oikein tykkää piirtää itsekseen eikä minunkan kanssa. Värittää mieluummin valmiita kuvia ja on siinä tosi tarkka, mutta ns vapaa piirtäminen ei oikein kiinnosta. Joskus haluaa piirtää mutta viihtyy siinä korkeintaan 5minuuttia.
Hoitopaikassa piirtävät, askartelevat ja muovailevat, mutta eipä hoitajaan ollut sitä mieltä, että pojalla olisi ollut ongelmaa. Hänen mielstään osaa myös nuo loukittelutehtävät hyvin.
Oisko nyt vaan sitten ollut kiinni siitä, että poikaa jännitti ja sen takia tehtävät meni pipariksi vai.... tiedä häntä. Kertoi kyllä, että oli kivaa mutta....ota siitä nyt selvää...
Poikaa on ihan vauvasta asti sanottu (eri neuvola ja eri th 2v asti) motoorisesti lahjakkaaksi (myös hienomotoriikka) mutta nyt tarkerruttiin yhdellä jalalla hyppimiseen.
Mitä enemmän olen miettinyt asiaa niin minusta tuntuu, että tuo neuvolan th ei ehkä osanut ottaa poikaamme oikealla tavalla. Vaikutti myös erittäin oudolta kun heidän piti mennä toiseen huoneeseen (käytävän toiseen päähän) kuulotestiin, niin poika sai suoranaisesti jousta th:n perässä käytävällä. Th ei mitenkään pitänyt silmällä, että missä poika on kun pysähtyi matkalla juttelemaan toisen "potilaan" kanssa, oletti vaan että poika nätisti odottaa. Itse sain odottaa th:n huoneen ulkopuoella sinä aikana.
No, ehkä nämä on minun yliregointeja mutta pahalta tuntuu silti. Ihan matto olisi vedetty jalkojen alta.
Mamma35:lle vielä muutama kysymys. Voisitko hieman tarkemmin kertoa mitä siellä tehdään? Minkälaisia testejä? Saako vanhemmat olla paikalla testien ajan?
Kiitän tähän mennessä tulleista kommenteista. Lisää saa laittaa. Varsinkin jos jollakulla on omakohtaisia kokemuksia, niin olisin kiinnostunut lukemaan niistä.
Todennäköisesti neuvolapsykologi tekee siis sen kehitystasoarvion, joka koostuu kielellisistä ja suoritusosiosta, lyhyehköjä tehtäviä. Se, antaako psykologi vanhempien olla paikalla, riippuu varmaan ihan psykologista. Itse toivon, että jos lapsi suinkin suostuu jäämään kahdestaan, niin mieluummin niin, koska lapset lähes poikkeuksetta suoriutuvat paremmin ilman vanhemman läsnäoloa; kun vanhempi on läsnä, lapsi herkästi jännittää omaa suoriutumistaan enemmän ja turvautuu vanhempaan jos ei ole varma vastauksestaan. Harvoin myöskään olen kohdannut sellaisia vanhempia, jotka malttavat oikeasti tutkimustilanteen aikana olla hiljaa ja neuvomatta; tai ainakin ilmeet ja eleet herkästi näyttävät miten vanhempien mielestä testi sujuu ;)
Saattaa olla, että neuvolapsykologi tarkentaa tutkimustaan myös lasten neuropsykologisilla testeillä, tämäkin riippuu ihan työntekijästä, samoin kuin se, mitä muuta siellä tehdään.
Ottakaa ihmeessä vastaan kaikki tuki ja apu, mitä teille tarjotaan! Suomessa on hyvä nla-järjestelmä ja kaikki testit on tehty vain ja ainoastaan lapsen parasta ajatellen. Nla-psykologienkin resurssit ovat aika niukat, joten ei sinne ihan turhasta lähetetä vaan jäädään ns. seurantalinjalle.
Usein vanhemmat kertovat lapsensa olevan juuri erim motorisesti lahjakkaita, koska ovat alkaneet kävellä 10kk iässä, kiipeilevät ja pelaavat palloa pihalla. Mutta karkeamotoriikka on paljon muutakin- jos lapsi ei pysty hyppäämään yhdellä jalalla 5-vuotiaana, on hänellä tasapainossa pulmaa. Kehon hahmotus saattaa olla puutteellinen ja tähän auttaa mm. toimintaterapia.
Vanhemmilla on harvoin tarpeeksi ammattitaitoa arvioimaan lapsen kehitystä kaikilla osa-alueilla.
Jos lapsellasi on hahmotusvaikeutta, on se hyvä saada tietoon tässä vaiheessa- ei vasta kouluiässä. hahmotusongelmiin liittyy usein 8ei siis aina) muitakin oppimis-vaikeuksia, kuten lukihäiriötä. Olisi aika kurjaa lapsesi kannalta, jos nämä asiat eivät olisi esim opettajan tiedossa koulun alkaessa. lapsi turhaan leimattaisiin vain tyhmäksi tai laiskaksi ja näsitä syistä häiriköksi- lapsi, joka ei esim osaa lukea tai hänelä on pulmia hahmottamisen kanssa, alkaa alisuoriutua tehtävistä, itsetunto laskee ja hän alkaa häiriköimään luokassa.
Psykologin tehtävät ovat mukavia pöytätason tehtäviä, ei niitä sekuntikellon kanssa tehdä.
ja siihen pph:n kommenttiin...onko tällä henkilöllä mm. neuropsykologin koulutusta? toimintaterapeutin koulutusta? neurologin koulutusta? en usko. Siksi nämä 'pienet' ongelmat jäävätkin usein huomaamatta, kun ei niitä osata etsiäkään.
menkää huoletta tutkimuksiin ja ole iloinen siitä, että asiaan tartuttiin tässä vaiheessa!!
Tuskin mistään isosta asiasta on kyse. Eikö ole parempi, että nyt tutkitaan tarkemmin tilanne kuin vasta kouluiässä? Minua ihmetyttää se, kuinka vaikea joidenkin vanhempien on ottaa apua vastaan. Itse ainakin suhtauduin esikon 5 v neuvolaan niin, että jos "jää kiinni" jostain taidosta, niin heti vaan apua toimintaterapiasta / psykologilta tms. jotta taidot ehditään korjata ennen eskaria ja koulun alkua.
Neuvolan 5 v testi on yleensä Lene eli lapsen neurologisen kehityksen tutkimiseen perustuva testi. Ja se on kattava ja "tulokset" suhteutetaan keskiarvoon. Mahdolliset oppimisvaikeudet pyritään löytämään tässä vaiheessa, jotta niihin ehditään puuttua ennen kouluikää.
Olen elinana78 kanssa samoilla linjoilla. Ehdottomasti kannattaa tutkia ja jos jotain löytyy, niin se ei maailmaa kaada. Ajattele positiivisesti, voit näin antaa lapsellesi paljon eväitä tulevaisuuteen. Äläkä missään nimessä syyllistä itseäsi, sillä syy löytyy yleensä aivojen rakenteellisesta tai toiminnallisesta erityispiirteestä, joka on yleensä saanut alkunsa jo yksilön varhaiskehityksessä.
Nykyään tutkitaan paljon erilaisia neurologisia ongelmia ja jos luokassa lähdettäisiin oppilaita tarkemmin tutkimaan, niin eiköhän aika monelta tiettyjä diagnostisia piirteitä löytyisi. Eli meissä kaikissa varmasti on jotakin "häiriötä". Tutkimalla tarkemmin, ne osataan nimetä ja näin saadaan oikeanlaista tukea niiden kanssa elämiseen. =)
Edelliseen kirjoitukseen haluaisin sen verran kommentoida, että lene-testi ei suinkaan ole kattava. Kyllähän siinä paljon huomataan (onneksi), mutta kyllä kouluun aika ajoin tulee lapsia, jotka ovat kyseisissä testeissä suoriutuneet moitteettomasti, mutta sitten huomataan ettei kaikki ole niinkuin pitäisi. Esim. ADHD- lapsia ei ole välttämättä huomattu...
jotenkin tuntuu, että ihmisillä on kovin negatiiinen käsitys psykologisia testejä kohtaan. Ei se oikeasti niin kamalaa ole! Oma poika testautettiin yksityisellä lastenpsykologilla ihan muista syistä ja poika oli testeistä tosi innoissaan! Psykologi oli mahtava persoona ja pojalla oli testeissä kivaa!! Ja mikä parasta, näiden testien avulla saimme paljon vinkkejä siitä, miten tukea poikaa hänen kehityksessään... sekä kuulimme paljon positiivisia asioita pojastamme.
Eli ota ihmeessä kaikki irti tästä tuesta jonka saatte ja avoimin mielin psykologin luokse. Luultavasti pojastasi koko käynti on ihan mukavaa!!
Meillä muuten testaus hoidettiin 4 x tunnin sessioina ja poika oli silloin yksin psykologin kanssa.
noita käyntikertoja psykologisessa arvioinnissa oli 3 ja vanhemmat eivät olleet paikalla. Lopuksi oli yhteenvetopalaveri, jossa kerrottiin lapsen vahvuudet ja millä alalla pitäisi asioita kehittää. Olivat mm. piirrelleet, tehneet sanallisia tehtäviä, kokoamista yms. Meidän pojalla ilmeni siis hahmotushäiriö ja motorisen koordinaation häiriö (ei hyppinyt myöskään yhdellä jalalla). Myös kehon linjojen ylitys oli hankalaa ja liikkeiden matkiminen.
Minä ainakin olin tosi tyytyväinen että apua saatiin ja varsinkin, kun jonot täälläpäin ovat todella pitkät!
Ja voin sanoa, että nämä "ongelmat" pienenevät ajan mittaan ja niiden kanssa oppii elämään. En pidä omaa lastani ns. erityislapsena, vaikka hän apua vielä tarvitseekin esim. koulussa enemmän kuin muut. Hän on oikein fiksu ja ihastuttava kaveri kaikille. Ja nyt kouluiässä ymmärtää jo omat rajansa ja hyvä, että tällaiset asiat huomioidaan koulussa niin että lapsi ei väsy. Pojalla ilmeni siis kouluiässä käden taidoissa puutteita esim. kaunokirjoitus ei suju, mutta saa luvan kanssa tekstata :) Poika on siis älyllisesti ihan normaali, mutta motoriikassa ja hahmotuksessa häiriöitä ja lievästi myös tarkkaavaisuudessa. Mutta koulu sujuu mallikkaasti: todistuksen keskiarvo on yli 8 :)
Joten rohkeasti ja ennakkoluulottomasti vain sinne psykologille :)
Eli rauhallisin mielin vaan sinne psykologille, ei siellä mitään vaarallista tapahdu. Todennäköisesti neuvolapsykologille tulee vähän useampi käynti kuin yksi; neuvolan ongelma on mielestäni juuri siinä, että pienessä hetkessä lapsen pitäisi näyttää kaikki taitonsa ns. vieraalle ihmiselle, eikä kontaktin luomiseen juuri ole mahdollisuutta käyttää aikaa. Psykologi todennäköisesti kyselee teiltä lapsen kehityksestä, varhaisvaiheista, perheestänne ja arjestanne. Sitten hän luultavasti tekee lapsen kanssa kehitystasoarvion, joka koostuu kielellisistä ja ei-kielellisistä tehtävistä. Sitä ei tehdä lapsen kanssa kertaistumalla, vaan yhteensä sen tekemiseen menee aikaa n. 1½ tuntia, tehdään 2-3 tutkimuskerralla. Tämän lisäksi mahdollisesti vielä tarkennetaan joitakin taitojen osa-alueita neuropsykologisilla tehtävillä. Tavoitteena on siis tehdä kattava arvio lapsen kielellisistä ja suoritustaidoista sen arvioimiseksi, onko kehitysviivettä tai jokin aukko jollakin tietyllä osa-alueella. Samalla pohditaan sitä, tarvitaanko kuntoutusta, esim. puhe- tai toimintaterapeutin arviota tai jotakin muita jatkotutkimuksia. Jos huoli neuvolassa syntyi turhaan niin hyvä - lapsen taidot ovat silloin kohdillaan, eikä psykologilla käynnistä ollut haittaa. Jos taas jokin viive löytyy, niin on hyvä että se löydetään ajoissa ja päästään kuntouttamaan.
Syitä mahdolliseen hahmotusongelmaan (joka ei välttämättä ole hahmotusongelma!) on aika turha tässä vaiheessa miettiä - ei se siitä lapsen hoitopaikasta riipu. Päiväkodissa monesti on paljon sellaista ohjattua toimintaa, jossa esim. hienomotoriset taidot harjaantuvat, kuten askartelua, piirtämistä, muovailua jne. Tehdäänkö näitä lapsesi hoitopaikassa tai teillä kotona? Kyse saattaa nimittäin olla myös harjaantumattomuudesta moiseen työskentelytapaan. Silloin kannattaa vaan ruveta treenailemaan, puolisen tuntia päivässä jotakin mukavaa yhteistä puuhastelua.
Raivona ei kuitenkaan kannata olla. Turhia lähetteitä neuvolasta eteenpäin tulee väistämättä, kun pyrkimyksenä on juuri 5-vuotisneuvolasta saada viimeistään kiinni kehitysviiveet, jotta ei sitten eskarivaiheessa tule ylläreitä ja saataisiin kuntoutuksen käyntiin. Neuvolatutkimus ei ole mikään lapsen arvioinnin ihannetilanne, psykologilla on mahdollisuus varata enemmän niitä käyntiaikoja ja näin tehdä luotettavampi arvio lapsesta. Myös lapsen kannalta on tärkeää, että suhtaudut psykologille menoon myönteisesti - lapsi kyllä vaistoaa asenteesi ja suoriutuu todennäköisesti heikommin, jos ei ole innostunut asiasta. Tsemppiä!