jos saisit vaan toisen,ottaisitko elämääsi miehen vai oman lapsen?

pitäis valita jo olevista niin tietysti lapsen, mut jos ei olisi lasta niin ehkä miehen.

Mitä sitte kun lapsi kasvaa ja aikuistuu? Minulla olisi vielä KYMMENIÄ vuosia aikaa... Viettäisinkö ne yksin? Ja koko aikuisen elämäni ilman elämänkumppania? Ilman rakkautta? Roikkuisin lapsessa kiinni, en antaisi hänen elää omaa elämäänsä...



No en todellakaan! Vaikka rakastankin ihan älyttömästi tuota omaa lastani, niin en ikimaailmassa olisi häntä alulle laittanut, jos se olisi tarkoittanut koko loppu elämää ilman parisuhdetta.

siis, vaikka lasta ei olisi vielä olemassa, ja sen saisin.

Lapset ovat vain lainassa, mieheni kanssa minun on tarkoitus loppuelämä viettää, ei roikkua jälkikasvussani

Mietinkin sinkkuvuosinani, että jos hyvää miestä ei olisi tullut ajoissa vastaan, olisin hommannut " yksinäni" lapsen.

Samaa mieltä nro 17 kanssa! En toki luopuisi jo olemassaolevista lapsistani miehen takia, mutta jos olisi alunperin tehdä valinta, olisin ehdottomasti valinnut oman mieheni. En siis olisi vaihtanut miestä, vaikka hänen kanssaan en olisi voinut lapsia saada.

Lapset todellakin ovat vain lainaa. Puolison kanssa on tarkoitus jakaa konkreettisestikin koko loppuelämä.

Vierailija:

Lapset ovat vain lainassa, mieheni kanssa minun on tarkoitus loppuelämä viettää, ei roikkua jälkikasvussani

Siihen mitä nyt valitsisin en voi vastata koska kummastakaan en luovu!

Mutta jos pitäisi valita, että saanko lapsen vai miehen, niin ottaisin miehen. Jos tuo valintatilanne siis edessä olisi, niin eihän minulla mitään lasta vielä olisi, jonka pois antaa... Vaan valinta, että tehdäkkö sitä lasta vai ei!!!



t.12