" He tuhosivat Suomen talouden"

Tarkoitan ihan kuoliaaksi asti. Miettikää niiden yrittäjien perheitä!

jo valinnut silloiset kaverinsa avainpaikoille.

Missas sun lapset on silla aikaa kun kirjoitat romaaniasi tanne av:lle?

Todennäköisesti ei. Tilanne oli se, että ne pienetkin velat eräännytettiin muutamassa päivässä, vaikka maksuajaksi oli sovittu vuosia!

minä en äänestänyt kumpaakaan toisen kierroksen ehdokasta ekalla kerralla.

en ole vielä päättänyt kumpaa äänestaä, mutta se nyt on 100% varmaa,että jotkut av:n löpinät ei mun vaakakupissa paina.

nytki yksi jauhaa tuosta 15000 kuolleesta,mutta edelleenkään ei ole yhtään virallista tilastoa esittää asian tueksi.

suomi ei ole mikään lintukoto tai paratiisi, mutta kyllä nyt kuitenkin kaikenmaailman salaliittoteoriat on hiukka liian paksua!

ja toden totta:miksei näistä asioista sitten puhuta!???saulillahan olisi hyvä ase kampanjaansa, miksei käytä sitä???

onkohan saulikin osallisena salaliittoon?jospa se oikea sauli onkin tapettu ja tilalla on joku klooni?? tai ehkäpä alien???

puhu asiasta JULKISUUDESSA.

Onhan nyt kyseessä kuitenkin niin suuri asia, että miten se on voitu vaieta TOTAALISESTI?

" laman arkkitehdit löytyvät ajalta ennen Viinasta. mm. Kullberg, Koivisto (vahvan markan politiikka!!!) ja koko Holkerin hallitus. Luultavimmin syitä löytyy myös olosuhteista, joille hallitus ei voinut mitään kuten yleismaailmallinen lama ja samaan aikaan NL:n kaupan tyrehtyminen."

Muistatko, mitä tapahtui Paavo Väyryselle, kun hän yritti puhua asioista? Hänet leimattiin ja vaiennettiin täysin.

Vierailija:

Muistatko, mitä tapahtui Paavo Väyryselle, kun hän yritti puhua asioista? Hänet leimattiin ja vaiennettiin täysin.

Näette mielettömiä salalliittoja, vaiennettuja henkilöitä, murhia, itsemurhia....yms. joka puolella.

Kyllähän nyt jo ulkomaatkin alkaa kiinnostua tästä!Oletteko tarjonneet näitä Suomen politiikan salaisuuksia ulkolaisille medioille?

Hehän ovat puolueettomia ja voivat saattaa koko maailman tietouteen pikkuisen Suomen salatun historian! :)

kansalaisten oikeuksia polkeviin salailujupakkoihin,

presidentin vaiettuihin vakoilijataustoihin ja

siihen, mihin menevät Suomessa kaikki rahat, kun sosiaalimenoissa vain supistetaan, vaikka Suomen pitäisi muka olla rikkaampi kuin koskaan aiemmin!

Olet lahjakas ihminen. Keskity siihen tekstiin omalla PAIKALLISELLA tietokoneellasi. Lahjasi menevät ihan hukkaan täällä kesksutelupalstoilla. Ei sinun kannata täällä heilua. Ei yhtään.

Täällä kun olisi kiva keskustella muustakin!

Ja tuohon sinun tyyliisi:ei kannata kovin paljon muita arvostella, jos ei itse kykene tuon tasokkaampaan tekstiin.

" Kouri kirjoittaa, että " kun Suomen Pankki avasi ovet ulkomaailmaan, Ali-Melkkilän armeija alkoi jakaa rahaa joka kaupungissa ja kylässä ja joka tarkoitukseen. Ja kun jono alkoi lyhentyä, säästöpankkimiehet keksivät uusia tarpeita. Ottakaa lainaa. Meiltä sitä piisaa. Suomen Pankki kauhistelee, mutta ei voi tehdä mitään. Mitä enemmän talouteen tulee rahaa sitä enemmän lämpötila nousee. Vakuusarvot nousevat, yltiöpäinen luottamus kasvaa, huonotkin ajatukset alkavat näyttää hyviltä sijoituksilta. Yhä useampi alkaa nähdä ympärillään voiton mahdollisuuksia. Jos naapuri, niin miksi sitten en minä. Ali-Melkkilä, Wegelius ja Riikonen juovat 80 miljardin markan edestä samppanjaa, kunnes viimeinenkin pullo on tyhjä, kirjoittaa Kouri.

Ali-Melkkkilä kohtasi kohtalonsa. Edessä oli tyhjä samppanjapullo ja ladattu ase. Hän veti liipaisimesta tasan vuosi Kari Kairamon itsemurhan jälkeen. Hautausurakoitsijat ja ruumiinpesijät ryhtyivät töihin joka kylässä ja kaupungissa.

Suomessa jokainen lainapaperi jolla nostettiin rahaa oli väärennetty. Vakuusarvot olivat väärät, tuotto-odotukset, liiketoimintasuunnitelmat oli väärennetty. Kaikki roikkui ilmassa. Kukaan ei katsonut alas ennen kuin oli jo liian myöhäistä."

" Miksi markka ei kellunut aikaisemmin?

Kouri kirjoittaa, että " jos markka olisi kellunut 1980-luvulla, se olisi johtanut markan revalvoitumiseen, koska pääoman maahantulo olisi lisännyt markan kysyntää. Suomen Pankki olisi pitänyt rahan ja luoton tarjonnan vakaana, voimakas luoton kysyntä olisi johtanut reaalikoron nousuun, mikä olisi edelleen vahvistanut markkaa. Nimelliskorot olisivat pysyneet alhaisina, koska Suomen Pankki olisi pystynyt pitämään inflaation kurissa rahan tarjontaa säätelemällä. Kiinteistömarkkinoiden ja pörssin ylikuumentumista ei olisi koskaan tapahtunut. Yritykset, kansantaloudet ja kunnat eivät olisi ylivelkaantuneet. Sitten kun Neuvostoliiton kaupan romahdus tuli, tai jo silloin kun Paavo Väyrynen sitä ennusti, markka olisi devalvoitunut näin vahvistaen länsivientiä ja talouden rakenteen sopeutumista. Työttömyys olisi noussut mutta maltillisesti työvoiman siirtyessä supistuvilta aloilta niille joilla on kasvunmahdollisuuksia. Pörssi olisi sopeutunut mutta ei romahtanut. Pankkikriisiä ei olisi koskaan tullut. Valtiontalous ei olisi juurikaan velkaantunut. Hyvinvointiyhteiskuntaa ei tarvitsisi pahan edessä romuttaa" .

Kourin mukaan Suomen Pankki ymmärsi tämän vasta vuonna 1992. Kouri kertoo kuinka hän istui Mauno Koiviston työhuoneessa Suomen Pankissa ja kuunteli Koiviston uskomattoman pitkäveteistä ja epäselvää jaarittelua taloudesta ja talouspolitiikasta. Sitten hän sanoo sen, paljastaa kaiken: " Jos minun on valittava yksi prosentti vähemmän inflaatioita ja yksi prosentti enemmän kasvua, valinta on täysin selvä" . Tässä se on Koiviston laskuoppi, " vahvan markan" doktriini."

" Vakaan markan miehet

Kourin mielestä hulluinta on se, että vakaan markan miehet eivät uskaltaneet eivätkä ymmärtäneet luopua kiinteän kurssin politiikasta riittävän ajoissa, inflaation ja työllisyystavoitteiden välillä ei olisi ollut ristiriitaa. Rahapolitiikka olisi pitänyt inflaation kurissa ja pääomamarkkinat vakaina.

Vakaan markan miehet aikaansaivat ensin holtittoman luottoekspansion ja ryhtyivät sitten sotaan itse luomaansa hirviötä vastaan. Ja kansa maksoi laskun.

Esko Ahon hallitus sai mahdottoman tehtävän. Koivisto, Holkeri ja Kullberg olivat vieneet jo maan tuhon partaalle. Puntila ja Kullberg pitivät loppuun saakka kiinni järjettömästä " vahvan markan" doktriinista.

Suomen Pankin olisi pitänyt luopua kiinteän kurssin politiikasta ja antaa markan kellua. Tästä olisi ollut seurauksena, että kun pääoman siirtymä Suomeen olisi tapahtunut, markka olisi revalvoitunut. Tällä olisi ollut se vaikutus, että markkinat olisivat odottaneet markan tulevaisuudessa devalvoituvan, ja tämä olisi jarruttanut pääoman maahantuontia. Samalla kun markka olisi revalvoitunut, devalvaatio-odotukset olisivat syntyneet. Se olisi nostanut korkotasoa Suomessa, mikä olisi taas toiselta puolelta rajoittanut luottoekspansiota. Mutta ennen kaikkea keskeistä olisi ollut se, että Suomen Pankki olisi pitänyt säilyttää rahan tarjonnan kontrolli, luottoekspansion kontrolli. Inflatorinen kehitys ei silloin olisi päässyt lainkaan alkuun. Valuuttamarkkinat olisivat sopeuttaneet pääoman maahantuonnin Suomen kansantalouden häiriintymättä. Markan kelluttaminen olisi ollut ratkaisu asiaan. Vain sillä olisi voitu estää Suomen talouden ylikuumeneminen 1980-luvun toisella puoliskolla.

Kourin mukaan Suomen Pankki epäonnistui rahapolitiikassa totaalisesti. Suomen Pankki oli tarrautunut periaatteisiin ja hokemiin, joilla ei ollut mitään pohjaa taloudellisessa analyysissä ja rahapolitiikan oikeassa analyysissä. Keskuspankin tehtävänä ei ole pitää kiinni tyhmistä hokemista. Suomen Pankki on ollut Suomessa liian mahtavassa roolissa. Se on ollut korokkeella, jossa se on ollut kriittisen tarkastelun ja kriittisen keskustelun ulkopuolella.

Kouri kirjoittaa, että häneltä on jäänyt lukematta Martti Ahtisaaren muutamat lauseet, joilla hän artikuloi Suomen kansalle tien valoisampaan tulevaisuuteen, auttaa kansaa voittamaan viime vuosien nöyryytykset, häpäisyn, itsekunnioituksen menetyksen ja löytämään ulospääsyn työttömyyden, konkurssien, itsemurhien, väärintekojen ja rötösten raunioilta. Ahtisaari ei presidenttinä tällaisilla asioilla itseään kiusannut eikä siksi niistä mitään lausunut."

Johtuu siitä, ettei koskaan nuollut tarpeeksi isojen herrojen perseitä, vaan on tehnyt asiat omalla tavallaan sanojaan siloittelematta. Sitä ei ole monen itsetunto kestänyt.

" Vastuu Suomen Pankilla ja hallituksella

On käsittämätöntä, että valtionvarainministeri Liikasen finanssipolitiikka tuki luottoekspansion inflatorisia vaikutuksia. Holkerin hallituksen aikana johdettiin Suomi turmion tielle. Syyllisiä suureen lamaan ovat Mauno Koivisto, Suomen Pankki ja Holkerin hallitus. He ovat vastuullisia kansantalouden epäterveeseen kehitykseen. He ovat syyllisiä Suomen talouden terveenkehityksen tuhoamiseen. He ovat syyllisiä kurjuuteen ja kärsimyksiin. Mielestäni syylliset on tuotava esille, vaikka se tekeekin kipeää. Heidät on saatava vastuuseen ja toimittava niin ettei koskaan enää vastaavaa Suomessa koeta. On Suomessa ennenkin säädetty takautuvia lakeja perustuslain vastaisesti. Nyt on kysymys jatketusta rikoksesta, sillä rikoksia on pyritty yhteiskunnan toimesta salaamaan ja hävittämään todistusaineistoa. Mielestäni kysymyksessä on kansanmurha ja valtiopetos. Mauno Koivisto, Markku Puntila, Rolf Kullberg, Harri Holkeri ja Erkki Liikanen, he ovat todelliset ja vapaana olevat syylliset, jotka tuhosivat Suomen talouden. Muualla kuin Suomessa tällaiset miehet olisivat jo kohdanneet totuuden."

" Sorsa oli Halosen läheinen liittolainen ja

Erkki Liikanen Halosen nimittämä Suomen pankin pääjohtaja. Ja siinä jutussa puhuttiin muistakin demaripoliitikoista nimeltä mainitsematta. Demarien kannalta todella nolo juttu ja koko Suomen kannalta. Olivat hyviä yhteistyökumppaneita ja luovuttivat salaista tietoa Neuvostoliitolle. Aika mieletön juttu! Ja Tiitisen Stasi-listaa pidetään salassa edelleen..."



jonkun kirjoittama kiteytys

Tää olikin sopivan tylsää luettavaa iltasaduksi. Joten nyt nukkumaan...



zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

zzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzzz

zzzzzzzzzzzzzzzz..............................

Stasi-listat eivät jätä vieläkään rauhaan poliitikkojamme. Viimeksi vakoilusta itsekin epäiltynä ollut professori Alpo Rusi väitti kirjansa julkistamistilaisuudessa viime viikolla, että 1990-luvun alussa Supon haltuun tulleet tiedot Itäisen Saksan eli DDR:n yhdyshenkilöiden nimilista olisi kaatanut silloisen Holkerin hallituksen. Rusi kertoo nähneensä listan ollessaan presidentti Martti Ahtisaaren neuvonantajana vuonna 1999.



SataSeutu haluaa osallistua käytävään keskusteluun julkaisemalla otteita Espanjassa julkaistavasta suomenkielisestä Espanjan Sanomista. Maamme rajojen ulkopuolella toimitettavan lehden kesän 2003 numerossa lehden päätoimittaja Arto Ryynänen nimeää kuumimmaksi Stasi-nimeksi pääministerinä ja ulkoministerinä toimineen Kalevi Sorsan sekä hänen ulkopoliittisena avustajana 1980-luvulla toimineen Suomen Etelä-Afrikan suurlähettilään Kirsti Lintosen ja muun muassa juuri ulkoministeriön valtiosihteeriksi valitun Arto Mansalan.



Espanjan Sanomissa julkaistun artikkelin mukaan ¿Suomessa pyörii keskustelu 1970-luvusta ja suomettumisesta. Stasi-vakoilua epäillään, joskaan tuomioita ei ole, eikä vielä edes syytteitä. Menneisyydestä puhutaan myös Espanjassa, jossa on viime vuosina käyty tilintekoa paitsi Francon ajasta myös tuoreemmasta aikakaudesta eli 1980-luvulla sisäministeriöstä käsin johdetuista laittomista GAL-operaatioista. Molemmissa maissa lienee kyse kansallisesta itsetuntemuksesta, tarpeesta tehdä tilit selväksi menneisyyden kanssa.



Arto Ryynänen pohtii artikkelissaan, miten jälkipyykkiä sitten pestään Suomessa? ¿Viimeksi Helsingissä käydessäni tapasin muutamia vanhoja toimittajakollegoita. Kaupungissa pyöri samaan aikaan villi huhumylly presidentti Mauno Koiviston ja Supon ex-päällikkö Seppo Tiitisen vuonna 1990 kassakaappiin sulkeman listan suomalaisnimistä, joita epäillään yhteistyöstä DDR:n tiedustelupalvelujen kanssa. Lista saatiin aikanaan Yhdysvaltojen tiedustelupalvelulta CIA:lta.¿



Espanjan Sanomien mukaan kyseisen niin sanotun Stasi-listan koostumus on laajasti tiedossa suomalaisten toimittajien keskuudessa ja kaikkien keskeisten tiedotusvälineiden toimituksissa. Ei siis ole ollut vaikea päästä selville listan painavimmista nimistä. Kummallista vain on, että suomalaiset tiedotusvälineet eivät uskalla niitä paljastaa. ¿Ehkä kyse on jonkinlaisesta jälkisuomettumisesta ¿ se ei siis päättynytkään kylmään sotaan¿.



Päätoimittaja Arto Ryynänen kysyy: kuinka pitkään suomalaisten toimittajien itsesensuuri pitää? Kyse ei ole vain historiasta, vaan valtiosihteeri Antti Satulin valitettavan poismenon jälkeen myös valtion turvallisuudesta, sillä Stasi-listoilla on ehdokkaita Satulin seuraajaksi UM:n valtiosihteerinä. Kuinka pitkään ¿vallan vahtikoirien¿ moraali ja pokka kestävät?



Arto Ryynänen kertoo Espanjan Sanomissa julkaistussa artikkelissaan, miten eräs tunnonvaivojaan potenut toimittajakollega loi hänelle yhteyden lähteeseen, erääseen henkilöön, joka oli vuonna 1999 nähnyt omin silmin Koiviston-Tiitisen listan nimet, jotka pullahtivat ulos mustasta kirjekuoresta. ¿¿Mainittakoon, että hän on todennut olevansa valmis valaehtoisesti todistamaan oikeudessa. Sellaiseen pitää suhtautua tietysti aika vakavasti. Minulla on siis hyvin perusteltu syy uskoa, että lähde niin sanotusti pitää, vaikka en itse luonnollisesti ole alkuperäistä listaa nähnytkään¿, kirjoittaa päätoimittaja Arto Ryynänen..



¿Kaveri oli sitä mieltä, että Koivisto on niin huolestunut asiasta sen takia, että monet listan nimistä kuuluvat hänen sekä ex-puoluejohtaja ja ex-pääministeri Sorsan keskeiseen ulkopoliittiseen valmistelukoneistoon. Sen paljastuminen olisi nolo juttu. Lisäksi Koivisto ¿ ehkä Suomen älykkäimpänä nykypoliitikkona ¿ tietää, että hän kantaa poliittisen vastuun listojen sulkemisesta vuonna 1990.¿



Koiviston pelastamat virkamiehet ja poliitikot ovat tietysti olleet hänen talutusnuorassaan

Espanjan Sanomien mukaan listan nähneen lähteen mukaan 18 nimen yllä on otsikko ¿Seuraavia henkilöitä epäillään yhteistyöstä Stasin kanssa¿. Nimistä neljä nousee ylitse muiden, eikä muilla liene suurta yhteiskunnallista merkitystä ¿ niiden osalta Tiitisen vähättelevät lausunnot ovat kohdallaan.



Espanjan Sanomien mukaan Stasilistoilta löytyvä kovin nimi on Suomen Etelä-Afrikan suurlähettiläs Kirsti Lintonen, joka on myös ollut 1980-luvulla Kalevi Sorsan ulkopoliittinen avustaja. Lintonen aloitti uransa diplomaattina Itä-Berliinissä DDR:ssä 1973-76.



Hyvänä kakkosena on tänä vuonna valtiosihteeriksi nimetty Arto Mansalaa, joka on toiminut Suomen Saksan ja Venäjän suurlähettiläänä. ¿Hänet tunnetaan ulkoasiainhallinnossa sosialidemokraattina, joka on presidentin kansliapäällikkö Jaakko Kalelan luottomies¿.



Kolmantena on poliittinen alivaltiosihteeri Jaakko Laajava, joka 1990-luvulla oli Suomen Washingtonin suurlähettiläs. Laajava oli aikanaan 1970-luvun alussa DDR:n tunnustamiskomitean hallituksessa, samassa jonka varapuheenjohtajana toimi Espanjan Sanomien mukaan nykyinen presidentti Tarja Halonen. Espanjan Sanomien mukaan Tarja Halosen nimi ei ole Stasi-listalla



Espanjan Sanomien artikkelin mukaan poliitikoista listan raskaimman sarjan nimi on entinen pääministeri Kalevi Sorsa. ¿Eipä siis ole ihme, että Koivisto sulki listan, olihan Sorsa vuonna 1990 kaiken järjen mukaan todennäköisin SDP:n seuraava presidenttiehdokas.



Nuorena puoluesihteerinä Sorsa oli hakenut idänpoliittisia kannuksia heti puoluevirkaan astuttuaan 1969. Niitä hän hankki lyöttäytymällä läheiseen kanssakäymiseen sekä KGB:n että Stasin Helsingin edustajien kanssa, suoraan sekä verkostonsa kautta. Kekkosen valta-aseman saattoi murtaa vain ulkopolitiikalla, joten oli mentävä askel pitemmälle, näyttää päättelyketju menneen. Samalla hän rakensi henkilökohtaista, niin kutsuttua luottamuksen pääomaa NKP:n huippujohtoon, eikä ilman tavoitteita¿, kirjoittaa Arto Ryynäen Espanjan Sanomissa.



Espanjan Sanomat torteaa, että tietoähteen antamat neljä nimeä ovat sen verran ¿kuumia¿, että on enemmän kuin oikeutettua vaatia, että alkuperäinen Stasi-lista vihdoin julkistetaan. Ja erittäin oikeutettua on edellyttää, että suomalaismediat hellittämättä hiostavat päättäjiä kyseisen listan julkistamaan kunnes niin tapahtuu. Se on niiden journalistinen velvollisuus.



-Espanjalaislehdistön reippaaseen ja kovaankin debattiin tottuneena on tuskallista seurata, miten suomalainen media käsittelee näitä maalleen tietysti sinänsä vaikeita aiheita. Toistaiseksi ei mikään suomalaismedia tai kukaan toimittaja todellakaan ansaitse Pulitzer-palkintoa. Epäilen, ettei jatkossakaan, sillä Suomi näyttää olevan syvästi jälkisuomettunut maa ¿ ¿lähellä Venäjää ja kaukana lännestä¿, kuten Die Zeit kirjoitti, sanoo päätoimittaja Arto Ryynänen Espanjan Sanomien kesänumerossa julkaistussa artikkelissaan.



Artikkeli oli jokin aika sitten nähtävillä Espanjan Sanomien nettisivuilla, mutta nyt sivujen julkaiseminen on lopetettu.



Stasi-listoilla olevien nimet on julkaistava pikimmiten huhumyllyn laannuttamiseksi. Toivottavasti KGB-yhteysmiesten nimet tulevat myös aikanaan julki! Silloin vasta on aika todelliseen vakavampaan jälkipyykkiin.