Apua kaivataan
Saatin noin 1½ vuotta sitten lapsi vahingossa. Hän seurusteli silloin, ja muutti myöhemmin yhteen saman miehen kanssa. Minusta ei halunnut elinkumppania.
Tästä johtuen tiesin etten voi asua lapseni kanssa joten äidille määrättiin yksinhuoltajuus. Tapaamisista ei sovittu mitään koska luulin meidän pystyvän keskenäisesti hoitamaan tapaamiset.
Näin ei käynyt.
Poikaani saan tavata kerran viikossa noin 5 tuntia. Tämä on minulle viikon kohokohta. Haluaisin tavata paljon enemmän mutta äiti sanoo vaan ettei halua tätä. Syytä ei suostu kertomaan.
Jos hän tarvitsee hoitopaikkaa pojalle esimerkiksi viikonlopuksi, poika ajetaan kokonaan toiselle paikkakunnalle äidin vanhempien luo, vaikka itse asun samassa kaupungissa kuin poikani.
Eli poika on arkipäivisin päiväkodissa, iltaisin kotona äitinsä ja/tai äitinsä kumppanin kanssa, ja noin kaksi kertaa kuukaudessa isovanhempiensa luona viikonlopun. Minulla n.5t viikossa.
Pojan äiti on monesti huomannut miten hyvin tullaan toimeen pojan kanssa, miksi hän ei halua että hoidan häntä useammin? Suuri on mulla pelko että äidin kumppanista tulee enemmän " isä" lapselle kuin minusta. Haluaisin luoda kiinteät välit poikani kanssa mutta tämä tilanne ei sitä salli.
Lastensuojelijalle pelkään mennä koska välimme lapsen äidin kanssa tulehtuisi entisestään, enkä tiedä saisinko parempia tapaamisoikeuksia kuin mitä minulla nyt on.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Kommentit (4)
possumunkki:
Ja käsittääkseni lapsen isällä on oikeus hoitaa lastaan joka toinen viikonloppu. Tietysti tapauskohtaisesti, mutto noin niin kuin pääsääntöisesti. Joten ei muuta kuin lastenvalvojan puheille.
Tietysti jos vanhemmat ovat keskenään sopineet näin ja se järjestely kaikille sopii, niin hyvä. Mutta laki ei määrää sellaisia tapaamisia.
Oulumies78:
Suuri on mulla pelko että äidin kumppanista tulee enemmän " isä" lapselle kuin minusta.
Onko muilla vastaavia kokemuksia?
Tunnen aika monta tuollaisesta kodista. Jokaisen kohdalla ne isäpuolet ovat vuosien mittaan vaihtuneet. En oikeastaan tunne ketään jonka isä puoli olisi ollut hänen elämässään koko lapsuuden.
Ja kun isäpuoli lähtee nin sen jälkeen he eivät ole nähneet isäpuoltaan.
Oletpa ikävässä tilanteessa, myötätunto on kyllä puolellasi.
Todennäköisesti äidillä on juuri pelko siitä, että poika alkaa kaipaamaan sinua ja haluaakin viettää aikaa enemmän sinun kanssasi, kuin isäpuolen kanssa. Ja tämähän sitten taas rikkoo siellä sievän perheidyllin.
Kuitenkin asia on niin, että sinulla on vastaansanomaton oikeus lapseesi ja lapsella isäänsä. Tällä periaatteella ota ihmeessä yhteyttä lastenvalvojaan, eivät he mitään susia ole :) (Vaikka tätä palstaa lukiessa niin voisi kuvitellakin..) Tapaamisasiat voidaan aina miettiä uudestaan, ei ole merkitystä sillä millaisia sopimuksia aiemmin on ollut. Lapsen etu on se, mikä ratkaisee, ja kyllä lapsen etu on saada viettää aikaansa myös isänsä kanssa.
Yksinhuoltajuus ei sanele tapaamisasioita, sinulla on ihan yhtäläinen oikeus tavata lastasi kuin yhteishuoltajuudessa.
Voimia sinulle, toivottavasti saat asian hoidettua ilman suurempia riitoja lapsen äidin kanssa!
Ja käsittääkseni lapsen isällä on oikeus hoitaa lastaan joka toinen viikonloppu. Tietysti tapauskohtaisesti, mutto noin niin kuin pääsääntöisesti. Joten ei muuta kuin lastenvalvojan puheille.