SYYSKUISET! MA ja TI (16.-17.1.)

Pistänpä tähän teille otteen päiväkirjastani. tarkempi selostus siis leikkaus reissulta:



11.1.2006



juna lähti 5.30 kohti Helsinkiä.

Minä olin todella väsynyt usean yön valvomisista ja jännitin.

Minja nukkui.

n. klo 10 olimme HuSuKen osastolla ja tapasimme korva- ja anestesialääkärin.Verikokeet, valokuvat, ohjelmaa siis riitti.

Minja nukhati 22 yöunilleen. Päivä meni minulla avoimen hymmyn viimeiseen ihailemiseen.

Sitä tulisi ikävä.









12.1.2006, leikkauspäivä.



02.00 Minut herätettiin. Oli aika ruokkia Minja viimeisen kerran ennen leikkausta.

Minja söi nukkuen 200ml maissivelliä ja jatkoimme unia. Nukuin lattialla patjalla Minjan sängyn vieressä.

7.30 Minut herätettiin.

Oli aika pukea Minja leikkausvaatteisiin ja antaa esilääkitys. 8.30 olisi matka leikkuriin.

itku tuli kun tyttö vietiin. Ihailin hymyä viimeisen kerran



Tunnit kuluivat, ne tuntui päiviltä.

11.00 näin kirurgin käytävällä, leikkaus olisi siis ohi.

hetken kuluttua Rautio (kirurgi) kävi sanomassa että tytöllä on huuli ja nenä. kaikki meni loistavasti. Myös korvalääkäri kävi sanomassa putkituksen onnistuneen.

Toinen korva tosin näytti siltä että tärykalvo on kerran puhjennut tulehduksen voimasta.

Minja oli yhä heräämössä.



13.00 aukesi osaston ovi ja sisään hoitaja kärräsi vauvansänkyä.

Kysyin oliko Minja siellä.

" juu, on!"

Katsoin Minjaa.

Sitä tunnetta on vaikea selittää, sanoinkuvaamatonta.

Siinä se oli, minun ihana, pieni tyttäreni makasi sänkyyn sidottuna. Nukkui.

Katsoin kasvoja.

Siinä se oli.

NENÄ, pieni, siro, hiemaan länteenpäinsuuntautunut nykerönenä.

Huulta koristi teippi.

Minun vauvani. Aivan erinäköinen mutta kuitenkin niin itsensä näköinen..

Pillahdin itkuun, ja itkin hyvän tovin. Hoitaja taputti selkääni tottuneesti ja sanoi että lapsi on aivan näköiseni.



Kun pahin tunnemyräkkä poistui, menin ulos, tapaamaan paria ystävää kahvin merkeissä..



Palasin 18.00 jolloin Minja heräsi. ja voi sitä HUUTOA! Minja oli nälissään ja söi 200ml maitoa heti. Huuto loppui.

Minja lipoi kielellä uutta huultaan ja teippiä..

Hymy!

Vatsa täynnä, siinä se hymyili, toipilaana.

Puolituntia jaksoi ennen kuin nukahti jälleen.



Minja söi uudelleen 20.30, 110ml maitoa. ja hymyili ja jutusteli kunnes nukahti, tyytyväisenä.









13.1.2006, 1.pvä leikkauksesta.



Minja oli varsinainen päivänsäde. Hymyä, hymyä ja hymyä. kokoajan..

teippi poistettiin huulenpäältä ja alta paljastui liki täydellinen amorinkaari!

Myös tippa poistettiin, Minja kun söi niin hyvin.



Minä yhä totuttelin Uuteen Minjaan.

Lääkäri myös sanoi että Minjaa pitää nukuttaa toisella kyljellä. Pää on hieman epäsymmetrinen.



Antibiootit aloitettiin illalla ja siitä alkoi huuto. Mahan päälle kovasti tuo tökötti otti.

2h huusi, kunnes helpotti ja nukahti.









14.1.2006, 2.pvä leikkauksesta



Minja oli yöllä kahdesti saanut käsisiteet irti. Tuleva Houdini minulla siis.

Sain vihaisen mulkaisun kiitokseksi siteiden takaisin laitosta.

Minja söi aamulla huonosti, mutta oli tyytyväinen. Päivällä nälkä palasi, ja ruokaakin alkoi jälleen mennä kovasti.

Hän harjoitteli nenän kautta hengittämistä kovasti.



Päivä meni hymyjen merkeissä ja hoitajat tykästyivät Minjaan kovasti kun Minja oli niin iloinen kokoajan.



Siinä siis meidän reissumme :)



T:Neiti21+Minja









15.1.2006, kotiutus.



12.00 isäni tuli ja oli aika jättää hyvästit HuSuKelle, mutta vain 9kk:n ajaksi. 12kk.n iässä suljetaan suulaki.