Epiduraalin haittavaikutuksista!!

Itse olen täysin päinvastaista mieltä asiasta :)



Minun tapauksessani oli juuri puudutusten ansiota että en revennyt yhtään eikä edes pieniä pintanirhaumia tullut. Molempien synnytysten jälkeen alakerta on ollut entisellään heti.



Koska epiduraali/spinaali poistaa kivun pään tullessa ulos, on kätilön ohjeita hidastamisesta ja ponnistamisen tauottamisesta juuri oikeassa (kireimmässä) kohtaa helppo noudattaa. Ja niinpä kudokset saavat venyä luonnollisesti eivätkä repeä, kuten kaameiden kipujen kourissa epätoivoisesti ponnistaessa (eli vauva mahdollisimman nopsaan ulos) voisi käydä.



Kätilöni oli ainakin viimeksi sitä mieltä, että spinaali ennen ponnistusvaihetta meni ihan nappiin ja auttoi siinä, että ponnistin niin " kauniisti" ja noudatin ohjeita :) Tämä kyllä riippuu varmasti paljon kätilön ammattitaidosta - omani oli 30v. alalla toiminut.

Eli enpä usko, että epiduraalia kannattaa ottaa ainakaan siinä tarkoituksessa, että haluaa säästää " alakertaansa" . Oma huonekaverini viimeksi synnyttäneiden osastolla oli ainakin saanut tosi pahat repeämät, joiden syyksi mainittiin spinaalipuudutuksen aiheuttama tunnottomuus ponnistusvaiheessa. Ehkä hänelle ei sitten ollut osunut yhtä kokenutta ja taitavaa kätilöä, niin kuin edelliselle kirjoittajalle.

kun luin jonkun kirjotuksessa tosta repeemisestä..itse en epiduraalia ottanut, enkä revennyt ollenkaan esikoista synnyttäessä (olen pienikokoinen 160/50 ja lapsi oli normaalikokoinen 3325/49,5)..toisin kävi huonetoverilleni joka otti epiduraalin, hän isokokoisempi yli 175 ja ihan leveälantioinenkin, lapsi pieni 2200 jotain..sai ihan kauheet repeemät ponnistusvaiheessa episiotomian lisäksi..

mulle ei tehty eppariakaan (en halunnut)..tän lisäksi kaikki mun tutut jotka on ton epiduraalin ottaneet on revenneet eli kaikille on tullut enemmän tai vähemmän tikkejä..ja juuri monet on sanoneet ettei ole tunteneet ollenkaan mihin suuntaan pitäisi ponnistaa taikka sitten kipua siitä ku repeää..

ainakin mun kuulemani mukaan toi epiduraali tuntuu lähinnä haittavan luonnollisia ponnistustuntemuksia ja muutenkin monilla tutuilla se on lisäksi hidastanut tai pysäyttänyt synnytyksen ja sitten on turvauduttu tippaan ja imukuppiin tai sektioon..

Mut täytyi katetroida ennen epiduraalia, koska olin niin kipeä, etten pystynyt istumaan pöntölle. Supistuksia tuli tauotta. Epiduraalin ansiosta pystyin vähän lepäämään ja sitten taas kävelemään. En siis ollut mitenkään sänkyyn sidottu.



Ennen epiduraalia supistuksia oli tullut 7 tunnin ajan. Sain kaksi satsia, yhden satsin vaikutus oli jotain 1,5 tuntia. Vaikutus loppui ennen ponnistusvaihetta, enkä halunnut enempää. Kivut tuntuivat taas jokseenkin hallittavilta ja supistuksista sai voimaa ponnistukseen. Happea piti haukata välillä. Loppuvaiheessa vauvalla oli sydänäänilaskuja, ja hänet autettiin imukupilla ulos (syntyi koevedolla), joten episiotomiakin tehtiin. Sä-laskut eivät liittyneet epiduraaliin vaan keskosuuteen.

Kutina on [u]käsittääkseni[/u] aika yleinen epiduraalin sivuvaikutus, eikä tarkoita sitä ettei epiduraali sopisi.

Enkä usko että epiduraalilla ja repeämisillä/epparilla on mitään tekemistä keskenään, epiduraali annetaan yleensä niin hyvissä ajoin ettei vaikuta enää ponnistusvaiheessa. Ja jos annetaan liian myöhään, ei yleensä tehoa. Esim. minulle puudutetta lisättiin vähän ennen ponnistamista, eikä sillä ollut enää mitään tehoa. Sain siis epiduraalin, eppari piti tehdä imukupin vuoksi, imukuppi sydänäänien laskun vuoksi, laskut lyhyen napanuoran vuoksi. Vain pieni repeämä tuli. Summa summarum; ainakaan minun kohdalla ei pidä paikkaansa että epid. aiheuttaisi repeämiä. Ja aika lailla tasapuolisesti niitä taitaa muutenkin tulla, sai puudutetta tai ei.

Suikeroalpin mainitsemasta tutkimuksesta olisin kiinnostunut, mistäköhän löytyy?

Moi! Ihan vaan lyhyesti että lue kaksi kertaa kretukka nimimerkin vastaus, on meinaan täysin samanlainen kokemus.

Jos joskus vielä olen samassa tilanteessa, koitan ehdottamasti pärjätä ilman puudutusta. Nimittäin se päänsärky mikä siitä aiheutui ,vetää migreeni päänsäryt lasten säryiksi.

Totuus on se että jos olisin ollut yksin siellä sairaalassa, en tiedä kuinka olisin selvinnyt. Mies hoiti vauvaa pääasiassa ja ruokkikin vielä kun ei maitokaan heti noussut.

Ja tässä mun tapauksessa synnytin su ja ke tajuttiin vasta että nyt on jotain pielessä, samantien heräämöön ja veripaikka operaatioon. Auttoi heti ja päästiin kun päästiinkin kotiin ke päivänä.

Onko se sitten siitä pistäjästä kiinni vaiko huonoa tuuria?

Itse uskon että pistäjä on aika oleellinen asia. Mulla oli nuori hemmo, ja eka kerta oli mennyt pieleen, ja sit toinen pistos. Mun mies kertoi myöhemmin että se eka oli mennyt vituiksi, mutta eihän ne sitä ääneen mun kuullen sanoneet silloin.

Että näin....

Kutina johtuu opiaateista joita lisätään puudutteeseen samoin ettei pissa meinaa tulla.