tutti asiaa...

Tutista pitäsi minun mielestäni luopua lähempänä vuoden kuin kahden vuoden ikää. Jos tutti on vain unilla, niin asialla ei ole niin kiirettä. Mutta jos tutti on yli vuoden vanhalla suussa lähes koko ajan, niin on aika ottaa se pois.

Älä anna lapsen syödä tuttia kuin unilla. Niin saa jo paljon rajoitettua tutin käyttöä. Pidä tutit sellaisessa piilossa, ettei lapsi siihen pääse käsiksi tai tiedä missä tutit ovat. Parissa päivässä lapsi tottuu, ettei tuttia saa kuin uniaikaan.

Hammaslääkärit kai sanovat, että viimeistään ennen 3-vuotissynttäreitä pitäisi tutista luopua. Parasta olisi, ettei koskaan olisi tuttia antanutkaan.

nukkumaan mennessä ja päivällä kun paha mieli iskee tai väsy. Osaa jo sanoa " tuti" ja vaatii sitä kovaan ääneen. Olen ajatellut kyllä, että siitä pitäisi päästä eroon, mutta jatkuvan sairastelun vuoksi en ole " raskinut" sitä häneltä ottaa.



Jännä juttu nuo neuvolan kommentit; meillä tyttö ei syönyt tuttia neljän kuukauden ikään mennessä ollenkaan, mutta pisti peukalon suuhun ja neuvolassa sanottiin, että opeta syömään tuttia pitämällä pari päivää vähän väliä suussa. Kuulemma tutti on pienempi paha kuin peukalo. Sain kyllä tytön oppimaan sitä syömään, mutta nyt sitten on käsketty siitä luopua....

Heittomerkeissä siksi, että unille mennessä aion antaa ja jos tulee tyttö pitäisi tuttia suussa koko ajan ja jos sen näkee niin sitä vaatii. Hampiden takia päätin, että nyt lähti.

Aamulla pistin heräämisen jälkeen piiloon. Pari kertaa tytö aamulla sitä pyysi hyllyltä, missä ne ovat aiemmin olleet. Nostin syliin ja sanoin, että " Ei siellä mitään ole." Sen jälkeen keksin muuta tekemistä. Hyvin suhtautui, ei yhtään edes kitissyt.

Hammaslääkäri suositteli luopumista ennen 2-vuotissynttäreitä. Meillä tutin käyttö rajoitettiin n. 8-kuisesta nukkumaanmenoon ja pahoihin itkuihin. Lopullista luopumista yritettiin, kun likka oli 1v 7kk, mutta ei silloin onnistunut. Kaksi kuukautta sen jälkeen onnistui, mutta sitten täytyi alkaa nukuttaa lasta (= istua sängyn vieressä).



Luulisin, että helpompaa on vierottaa tutista vuoden iässä kuin kahden vuoden paikkeilla. Ja aina kannattaa rajoittaa.

että tutti otetaan pois käytöstä sitten kun lapsi ymmärtää asian vähän paremmin.



Nyt lapsi on reilun vuoden ja tutti on käytössä nukkuessa, " kriisitilanteissa" ja silloin kun on hyvä saada lapsi rauhoittumaan eli pukiessa, vaipanvaihdossa ja autossa.



Tarkoitus olis sitten vähän myöhemmin antaa tutit vaikka oravanpoikasille ja ottaa tilalle joku unikaveri tms. Vielä ei ole tarpeeksi ymmärrystä, eikä uninallet ole juurikaan kiinnostanu...



T: MrsH

... että tutista ois hyvä päästä pois 1 - 1,5 vuotiaana. Sen jälkeen lapsi on jo niin iso, että osaa vaatia tuttia (esim. puhumalla) ja muistaakin asioita jo pidemmälle kuin ihan pienenä. Tämän takia monelle lapselle näyttää tulevan tutti tosi tärkeäksi juuri ennen 2-v synttäreitä ja vierotus vaikeutuu.



Meillä esikoinen jätti itse tutin pois 1 v 2-3 kk ikäisenä. Ei kyllä koskaan oikein paljon tuttia syönytkään, nukkumaan mennessä vain ja autossa sekä rattaissa pihalla. Joskus otti tutin, jos itketti kovin ja antoi sen sitten pois kun itku helpotti. Reilu 1-v alkoi tehdä silleen, että jos itkuun antoi tutin, niin nakkasi sen pois. Sitten yksi ilta nukahtikin ilman tuttia ja sen jälkeen päätimme, ettei tuttia enää anneta. Tyttö ei koskaan minkäänlaisella eleelläkään näyttänyt tuttia kaipaavan. (Kaverillani on samanikäinen poika kuin oma tyttöni ja sama homma tapahtui myös tälle pojalle, mutta äiti vaan aina silti tyrkytti tuttia pojalle ja niin kävi, että poika oppi tutille uudelleen ja nyt vielä 3-v synttäreidensä nurkilla syö tuttia paljon eikä tietoakaan, koska sen saisi siltä pois.)



Kuopus taas oppi syömään tuttia heti sairaalassa synnyttyään. Hän oli oikea tutti-addikti ja eli elämänsä 8 ekaa kuukautta tutti suussa eikä suostunut olemaan minuuttiakaan ilman. Sitten ihan yhtäkkiä alkoi itse vähentää tutin syömistä siten, että 9 kk iässä se oli vaan nukahtaessa suussa, ei huolinut edes pihalla eikä autossa sitä suuhunsa. Siellä leikki vaan tuttiketjulla ja söis sitä ketjun solkea. 10 kk iässä iski korvatulehduskierre ja silloin otettiin tutti ja tuttipullo molemmat pois kertaheitolla. Pari päivää tyttö vähän ikäänkuin " etsi" tuttia, mutta sen jälkeen ei ole mokomaa kaivannut.

Meilläkin tutti on pojalle ollut tosi tärkeä. Ikää nyt 1v3kk. Noin kuukausi sitten päätin, että tutti kuuluu vain uniaikaan, koska muuten pojalla olis koko ajan tutti suussa. Ja on toiminut. Herättyään sanon, että anna tutti äidille ja poika antaa. Tutit odottaa sitten aina sängyssä. Päivällä en anna edes isoon itkuun tuttia. Tarkoitus olis kyllä päästä kokonaan eroon...sitten joskus.

hänen tätinsä koira söi sitä. Yritettiin toki aikaisemminkin mutta ei vaan syystä tai toisesta onnistunut ennempää.

Meillä jäi uutenavuotena tutti pois ,koska se ainutkin jäi mummolaan.Ei osaa sitä pyytää erikseen ja hyvin on mennyt.Veikkaan että olisi vieroittamalla ollut vaikeampaa.Muutamana iltana kitisi pidemmän aikaa kuin tuttia syödessään,mutta kivuttomasti hoitunut sen jälkeen.Eikä vienyt kaverinsa tuttia vaikka näki sen suussa.