Neuvolako syyllistää? HAMMASHOITOLA se vasta syyllistäjä nro 1 on!

Meillä löytyi neidiltä reiän alkuja viisivuotistarkastuksessa ja suuhygienistin puheet olivat kuin poliisikuulustelussa: Miten usein teillä syödään sokeria? Entä xylitolia? Miten harjataan?

Mutta kai sitten osa vanhemmista ei tiedä noita juttuja. Epäilen silti, että neuvot voisi kertoa vähän vähemmän kuulustelun omaisestikin.

Jos te toimitte noin kuten sanoit, niin teillä ei pitäisi olla mitään syytä syyllistyä.

Mutta jos kaunistelet tilannetta, niin silloin tunnet syyllisyyttä.

käytiin hiljattain nuorimmaisen kanssa hammashoitolassa ja kuulin sielä että pitkään imetetyillä lapsilla kuulemma tulee helpommin reikiä, äidinmaito on kuulemma niin makeaa (sokeripitoista) en tiedä miten paikkansapitävä on, enkä ollut aiemmin kuullut asiaa.

Tosin lapsi on voinut saada bakteerin vaikka päiväkodista tai kerhosta toiselta lapselta, eli se siitä.

samalla hammashoitola reissulla sanoi että saman perheen lapsilla voi olla suuriakin eroja reikien suhteen, että on yksilöllistä vaikka kuinka samanlailla lapset syövät ja hampaat hoidetaan samalla tavalla.

Mulla on kolme lasta ja jokaisen hampaat olleet aina kunnossa. Ei siis mitään reijaän alkuja. Ei mehuja, karkkia jne. Ksylitolia ja hampaiden pesua riittämiin ja silti olen kuullut joka käynnillä valistuksen ksylitolista, tutin käytöstä(kenelläkään ei edes ole ollut tuttia käytössä, mutta se tieto ei hidasta luennointia yhtään) ym. mistä vaan voi valistaa. Ja sävy on aina jotenkin syyllistävä, vaikka meillä on siis asiat mallikelpoisesti, ni melkein silti on syyllinen olo pois lähtiessä.

meillä neljä lasta enkä jaksa enää edes kuunnella niiden juttuja. Mutta tahallani kerron aina meidän tavoista:

- syödään yhteisellä lusikalla

- ei karkkipäivä eli syödään karkkia vaikka joka päivä

- juodaan mehuja

- syödään makeita

- osa lapsista ei edes tykkää purkasta, joten ksylitolia ei juurikaan syödä

- hampaat pestään vain iltaisin





ja lapset on iältään 4v-15v. Ja kaikilla täysin ehjät hampaat. (ja ovat tosi hoikkia)

Toisilla vaan on hyvät hampaat ja, kuten ap sanoi, toisilla ei!!

Eli perintötekijät vaikuttavat syljen koostumukseen, joka sitten joko altistaa hammaskivelle tai reikiintymiselle. Jos on taipumusta hammaskiveen, ei yleensä tule helposti reikiä.



Omalla lapsellani on jo paikattuja maitohampaita. Syödään ruoka ruoka-aikana, xylinamut ja purkat päivittäisiä, pestään hampaita aamuin illoin.

toki jokainen palveluammatissa oleva saa miettiä tarkkaan miten asiansa sanoo eikä ainakaan syyllistämällä mitään saavuteta muttamutta.....onhan sekin totta että nykylasten hampaat on monilla räävittömän huonossa kunnossa verrattuna vaikkapa meihin 70-luvulla syntyneisiin.

Ja ketkäs muut siitä ovat vastuussa kuin me vanhemmat, tietty. Mehän sen lapsen ravinnosta ja juomisista huolehdimme ja vastaamme, kuten hampaidenkin pesusta ja xylitolin saannista. Ja mikä tärkeintä siitä ettei tartuta omasta suustamme sitä kariesbakteeria lapsen suuhun käyttämällä samoja ruokailuvälineitä (yksikin kerta valitettavasti riittää bakteerin siirtymiseen), nuolaista tuttia puhtaaksi (niin olen kuullut joidenkin tekevän), pussailla kovin märkiä pusuja suulle etc.

Ja jos käy niin että kariesbakteeri siirtyy lapselle niin se sitten aikaansaa sen reiän jos ja kun lapsi saa säännöllisesti evästä hampaisiinsa eikä tarpeeksi usein täysksylitolia=yli 60% xylitolia.



Meilläkin oli juuri 5v hammastarkastus ja puhtaat paperit saimme, myös pian 4v kuopuksen kohdalla*happy* :))

2x2v imetystä ja reikiä 0 ja muutenkin tuo väite on kumottu miljoonaan kertaan.

Vierailija:

käytiin hiljattain nuorimmaisen kanssa hammashoitolassa ja kuulin sielä että pitkään imetetyillä lapsilla kuulemma tulee helpommin reikiä, äidinmaito on kuulemma niin makeaa (sokeripitoista) en tiedä miten paikkansapitävä on, enkä ollut aiemmin kuullut asiaa.

Vierailija:

Mutta jos kaunistelet tilannetta, niin silloin tunnet syyllisyyttä.

protestoin hoitajan sävyä vastaan. Ja totta kai syyllistyisin, vaikka en olisikaan syyllinen, koska a) emme tiedä, miksi natiaisellamme on reikiä, vaikka olemme olleet tunnollisia ja b) olen asiasta pahoillani.

Eli ei siihen kummempaa kaunistelua tarvita, että kokee jonkun syyllistäväksi.

ap

Kävin nimittäin juuri äsken hammaslääkärissä ja kyselin ihan samoja kysymyksiä. Mulla on aina ollut valmiiksi syyllinen olo itsellänikin kun olen hammaslääkäriin mennyt, ihan kuin kaikki hammasviat olisivat hävettäviä ja omaa syytä. Niin sitten tänään kysäisin että onko näin tosiaan että kaikki menee omaan piikkiin ja lääkäri sanoi että ei. Hammassairaudet johtuvat perintötekijöistä, altistumisista ulkopuolisille bakteereille (esim. lapsuudessa saatu kariesbakteeri), hammasluun ym. kestävyydestä ja siitä omasta hoidosta. Hän kertoi " ääripäätapauksista" eli ihmisistä jotka eivät koskaan eläessään ole pesseet hampaitaan ja ikinä ei ole ollut mitään ongelmia, ei edes reiän reikää (tunnen itsekin tällaisen kaverin) ja sitten on ihmisiä jotka tekevät kaikkensa hampaittenhoitonsa eteen ja silti ongelmia tulee niin paljon ettei lääkärikään meinaa keretä perässä.

Meillä minulla on ollut reikiä ja ienongelmia sekä hammaskiveä, miehellä ei ensimmäistäkään paikkaa suussa eikä muutakaan ongelmaa ikinä, samalla tavalla hoidamme hampaitamme.

Hammashoitolakäynnistä on tullut pitkään imettäjien rituaali, jossa turhan usein kaksi ihmistä puhuu toistensa ohi ja itse asia, lapsen hampaiden hoito, jää taka-alalle. Monissa kunnissa käydään hammashoitajan eli suuhygienistin luona yksivuotispäivän tietämissä.



Suomen Hammaslääkärilehdessä 15/2005 on nyt kiinnostavaa luettavaa otsikolla Imetys ja karies. Sama teksti on julkaistu myös Suuhygienisti-lehdessä 2/2005. Artikkeli on lääketieteen lisensiaatti Riikka Kämäräisen kirjoittama katsaus, joka kartoittaa, mitä tutkimukset kertovat imetyksen ja karieksen yhteydestä.



Artikkelin loppusanat :



" Imetyksen edut ovat niin moninaiset, että varhaislapsuuden karieksen ehkäisyssä rintaruokinnan pituuteen puuttumista olennaisempaa on mutans-streptokokki-infektion estäminen, päivittäinen fluorin saanti hammastahnasta sekä terveellinen ja säännöllinen ruokavalio."



Katsaus keskittyy varhaislapsuuden kariekseen, joka tarkoittaa maitohampaiden karioitumista jo alle kaksivuotiaana. Pienten lasten karies etenee hampaissa hyvin nopeasti. Sen aiheuttaa pääasiassa mutans-streptokokki-bakteeri.



Laktoosi



Äidinmaito sisältää paljon laktoosia, seitsemän grammaa desilitrassa. Korkean laktoosipitoisuuden vuoksi sitä on pidetty karies-riskinä.

Kariesta aiheuttavat bakteerit pystyvät kuitenkin hyödyntämään laktoosia hitaammin kuin sakkaroosia eli tavallista sokeria.



Äidinmaidon laktoosi ei hajoa suussa, vaan vasta ohutsuolessa glukaaniksi ja galaktoosiksi. Äidinmaidossa on erilaisia antibakteerisia ja entsymaattisia aineita, jotka estävät laktoosin hajoamista. Siksi äidinmaidon laktoosi ei osallistu hampaille vaarallisen plakin muodostumiseen, toisin kuin sakkaroosi. Kariesta aiheuttavat bakteerit tekevät sokerista glukaania, joka kiinnittää bakteerit hampaan pinnalle.



Äidinmaito laskee plakin pH-arvoa enemmän kuin lehmänmaito, mutta vähemmän kuin sokeriliuos. Yksinään äidinmaito vahingoitti kiillettä (aiheutti dekalsifikaatiota) hyvin hitaasti, mutta äidinmaidon ja sokeriliuoksen yhdessä aiheuttama vahinko oli jopa suurempi kuin pelkän sokeriliuoksen vaikutus.



Laboratorio-oloissa tehtyjen tutkimusten perusteella äidinmaito ei yksinään ole kariogeenistä, mutta sokeri ja äidinmaito yhdessä ovat riski hampaille.



Imetys ja karies



Imetyksen ja karieksen yhteys ei ole yksiselitteinen. Kreikkalaistutkimuksessa havaittiin, että jo neljänkymmenen päivän pituinen imetys vähensi kariesta. Tutkitut lapset olivat 3-5 vuotiaita. Monissa muissa tutkimuksissa imetyksen pituudella ei ole havaittu yhteyttä karieksen esiintymiseen. Suomalaistutkimuksessa (Alaluusua ym. 1990) ei havaittu viisivuotiaiden karieksella yhteyttä siihen, kauanko heitä oli aikanaan imetetty tai täysimetetty.



Hallonsteinin tutkimuksessa (1995) oli mukana kolmetuhatta noin 18 kuukauden ikäistä lasta, joista kahta prosenttia imetettiin. Lasten vanhemmilta kysyttiin lasten ruokailutottumuksista, hampaiden harjaamisesta, imettämisestä ja fluorin käytöstä. Kariesta oli kaikkiaan 2,1 prosentilla lapsista. Imetetyistä 19,7 prosentilla oli kariesta (ei-imetetyistä 1,7 %). Pitkä imetys ei kuitenkaan ollut karieksen selkein riskitekijä. Lapsilla, joilla kariesta oli, oli huomattavan paljon kariogeenisen ruoan nauttimiskertoja. Heillä oli myös korkeat mutans-streptokokki-tasot.



Japanissa todettiin vuonna 2003, että jos imetys jatkui yli 18 kuukauden ja ruokavaliossa oli päivittäin yli kolme kertaa sokeripitoisia tuotteita, reikiintymisriski oli merkittävä.



Hollannissa tutkittiin nimenomaan pitkään imetettyjä lapsia. Lapsista 76,2 prosentilla ei ollut kariesta. Dentiinikariesta oli 14,5 prosentilla ja vakava-asteista kariesta 9,3 prosentilla. Näiden lasten hampaita harjattiin muita harvemmin fluorihammastahnalla, ja he söivät muita useammin makeita välipaloja. He myös nukkuivat muita useammin perhepedissä. Yöllä syljen puolustusominaisuudet ovat huonoimmillaan.



Yhteenveto: sokeri ja imetys ovat yhdessä riskitekijä hampaille. Hampaita suojaavat terveellinen ruokavalio, tiheän napostelun välttäminen, fluorihammastahnalla harjaaminen ja mutans-streptokokkitartunnan estäminen.



Linkkejä:

Akuutin perusjuttu hampaiden hoidosta

Suusiivous, monipuolinen sivusto suun terveydenhuollosta. Lapsiperheen hampaiden hoito alkaa jo esikoisen odotusaikana.

Kyllä lasten kanssa on käytettävä aika pitkälle ns maalaisjärkeä, neuvolassa suositellaan imettämään mahdollisimman pitkään ja hammashoitolassa suositellaan imetystä lopetettavaksi viim. 1 vuotiaana mieluummin jo aiemmin. Ja on se niin että mikä sopii yhdelle ei sovi toiselle ohjeeksi.

En tiedä miksi vielä sitten hammashoitolassa asiasta puhuvat jos on ihan " paskaa" niin kuin joku tuola edellä mainitsi. Kannattaisi varmaan sitten valistaa hammashoitolan henkilökuntaa.

Itellä nimittäin huonosta hampaanhoidosta ja runsaasta karkinsyönnistä huolimatta tullut aina kehuja hammaslääkäriltä. Ovat kehuneet dieetistäni lähtien kaikki ja lapsenakin aina sanottiin ettet taida paljon karkkia syödä. Äitini tuntien hän ei varmasti koskaan pienenä pessyt hampaitamme. Vähän isompana muistan pesseeni niitä muutaman kerran viikossa.



Oman lapseni hampaista olen silti varmuuden vuoksi meko tarkka, kun ei tiedä minkälaiset hampaat hän on perinyt.

Kariestartunnan lapsi on voinut saada mistä vain, isosiskoltaan, päiväkodista tmstms (emme ole nuoleskelleet hänen lusikkaansa).



ap, jolla itsellään ei juuri ehjää hammasta suussa olekaan

Vierailija:

En tiedä miksi vielä sitten hammashoitolassa asiasta puhuvat jos on ihan " paskaa" niin kuin joku tuola edellä mainitsi. Kannattaisi varmaan sitten valistaa hammashoitolan henkilökuntaa.

omilleni aikoinaan käskettiin antamaan, eikä juuri reikiä ole kenelläkään. Isommilla teini ikäisillä muutama ja nuorimmalla ei vielä yhtään ja molempien vanhempien hampaat on paikkoja täynnä.



Mietin vain kuinka paljon tämä fluori on tässä auttanut.

- 9