Mun mies ehdotti, ettei otettaisi

Esikoinen syntyi yli puolentoista tunnin ponnistamisen jälkeen imukupilla, kuopus tosiaan kymmenen minuutin ponnistuksella. Voi olla, että olisi ullut äitiä ikävä, jos ekassa synnytyksessä olisi yrittänyt olla ilman kivunlievitystä.

Niinkuin monet ovat sanoneet, ei kannata liikaa suunnitella, vaan mennä tilanteen ja tuntemustesi mukaan. MIes voi sikäli auttaa sinua pärjäämään ilman epiduraalia, että voi hieroa ja painella selkääsi (itsellä miehellä ei meinannut käsivoimat riittää loppupuolella, kun halusin niin voimakkaasti selkää hierottavan), mikä auttaa. Lisäksi voi auttaa liikkumaan ja lämmittää kaurapusseja yms. hommia tehdä, joilla saa tehdä itsensä tarpeelliseksi synnytyksessä.

Älä kuitenkaan anna miehen kieltää sinulta epiduraalia synnytyksessä, jos tunnet sen tarvitsevasi. Siinä tilanteessa neulanpisto selkään on pienin murheesi, ja niin pitäisi olla miehesikin pienin murhe.

niin voittehan sopia että hän ei ota mitään ja jos sinun tilanne vaatii niin otan sitten tilanteen mukaan kivunlievityksen.

Minä annan sinulle hyvän neuvon synnytystä varten: Ota kaikki kivunlievitykset vastaan mitä tarjotaan. Pyydä epiduraalia heti kun saavut synnytyssaliin. Sen saaminen voi nimittäin sitten kestää jokusen aikaa. Itse kärvistelin kipujen kanssa tunnin ennen kuin oikea lääkäri saatiin paikalle.

Mies tuputtamassa mulle epiduraalia joka käänteessä :-) Kolmas syntyy huhtikuulla (toivottavasti) ja edelleenkään en ajatukselle lämpene. Kakkosen kanssa ilokaasu riitti hyvin ja esikoisen synnytyksestä olen hieman vihainen miehelle ja paljon kätilölle... just sen epiduraalin takia. Kun en tahdo, vaikka se kivut viekin.

Mä en tahdo sitä tippaa käteen, en olla sidottuna kaiken maailman koneisiin ja niihin nuo lääkkeet mut aina vie. Aika näyttää, voihan se olla että kolmosen kanssa jo rukoilen polviltani epiduraalia, vaikka uskallan epäillä :-)

yksi joka ei halua epiduraalia, minulla on kauhea kammo sitä kohtaan, en halua että selkärankaani kosketaan, se alue on minulla muutenkin herkkä kivulle. Tällä hetkellä olen valmis kestämään vaikka kuinka paljon muuta kipua, kunhan vain vältän tuon epiduraalin. Ilokaasua tms. voin kyllä kokeilla. Ja nyt joku kommentoi että ei sitä etukäteen voi tietää, no ei voikaan, mutta vähemmän minua pelottaa synnytyskivut kuin tuo kipulääke. Ja olen jo ilman synnytystä joutunut erinäisistä syistä kestämään paljon kipua joten aivan pienestä en hätkähdä