Te, jotka sanotte " erika" eika eerika, kuten kuuluisi. Mitenkas lausutte nimen Elin? ELIN? :D Se on myos ee-lin, aivan kuin erika, on ee-rika! Ruotsalaisittain nain. Myos Suomessa.

mutta tuo viittaus ruotsalaiseen lausumistapaan ei päde. Onhan suomessa Joonaskin Joonas eikä Juunas.

vanhemmat kutsui ja itse sanoi nimen erika. Kyllä suomalaisella sen voi ihan hyvin lausua noin. Miksi Sara lausutaan sitten Suomessa Sara eika saara niinkuin se oikeasti kuuluisi???

ERIKAn äiti, äännetään niinkuin kirjoitetaan.



ps runoja lausutaan

sitten erotatte lausumalla Eerikan ja Erikan?

Lausun myös esim. Adan Aada, Mian Miia jne.

Niinkuin ei monia muitakaan nimiä.

Ei voi verrata tähän.

ja lausun sen valittevasti Eerikaksi,hän kyllä jaksaa aina siitä munulle huomauttaa.

Kyllä ne samasta nimestä ovat lähtöisin. Minusta suomalaisilla lausutaan pääsääntöisesti niinkuin kirjoitetaan. Eri asia, jos on jotenkin vieraskielinen tai muita perusteita, esim. ruotsalainen sukunimi.

Erika lausutaan Erika ja Eerika että Eerika



T:Erika joka myös lausutaan kuten kirjoitetaan

Perusteluna se, että useat muutkin nimet lausutaan suomessa kahdella vokaalilla, vaikka kirjoitetaan yhdellä. Mia ja pia ym.

MEitä on siis toinenkin... Tästä saa aina mainita, mutta en nyt mitenkään vedä hernettä nenään jos joku ei pysty sanomaan " Erika" .



Vain Suomessa voidaan muuten olla niin suoraviivaisia, että " kaikki pitää aina sanoa samalla tavalla ja samoilla säännöillä" . Itse en ole kokenut asiaa ongelmaksi, meillä vanhempani ajattelivat, että sanotaan niin kuin kirjoitetaan!

nimen sanomme " Eerika" , kieltämättä nimeä ja kirjoitusasua jonkin verran joutuu selittelemään. Paras kirjoitusasu oli vanhan suomalaisen tädin " Eerikka" joulukortissa...

Minä kyllä lausun (tai äännän, kiitos korjauksesta aiemmalle kirjoittajalle) Erikan ' erika' ja Eerikan niinkuin se kirjoitetaan. Ja tottakai muutan kyllä ääntämystäni, jos kuulen että Erikan nimi äännetäänkin ' eerika' . Elinin lausuisin ilman muuta ' eelin' . Nimenä Eelin-kirjoitusmuotoa en ole edes nähnyt missään, joten Elin- nimellä ei ole minulle kuin yksi kirjoitus- ja lukumuoto.



Tunnen erään suomalaisen Saran, jonka nimi luetaan ' saara' , vaikka se kirjoitetaan noin lyhyenä. Perhe on suomenkielinen, mutta ruotsalaista verta löytyy myös.



Mia tai Miia, sanon kyllä samalla tavalla molemmat, pitkällä vokaalilla. Sen sijaan Tea ja Teea, luen kuten kirjoitetaan, samoin Nea-Neea, Lea-Leea. Joten ainakaan minä en käyttäydy loogisesti. (Ja valitsen kyllä lapsilleni nimet, joitten ääntämyksestä ainakaan Suomessa ei voi erehtyä.)

Suomen kielessä Erika on erika! Lausuuko ap Neo-nimen neeo? Onko Noel nooel? Joel jooel?



Erika on erika

Tia on tia

Mia mia!

kaksikielinen perhe.

minun mielestä pojan nimi on rene eikä renee, siis sanovat Reneen takki, anna takki reneelle. Eikö se ole Renen takki ja Renelle. Ihan suomalainen poika.

Nimimerkillä " SannaonmaailmanruminnimijaSaanataaskaunis"

Ruotsinkielessä paino on toisella tavulla, jos sanassa 3 tavua. Eli

Alisa --> ´aliisa´

Erika --> ´eriikka`

Elina --> ´eliina´



Linnea --> `liNEEa´



Eli

Eerika, on aivan eri nimi kuin Erika. Olip suomen tai ruotsin mukainen painotus!

Meillä kaksikielinen perhe, kirjoitinkin jo aiemmin, että meidän Erika-tyttären nimi lausutaan " Eerika" , vaikka ruotsinkielessä nimi tietysti sanottaisi " eriikka" ja monen mielestä näköjään suomenkielessä " erika" . Meillä luontevin vain on lausuntamuoto kahdella ee:llä ja ruotsinkielisen nimen kanssa kaksi eetä näyttäisi hölmöltä. Mukavaa sillisalaattia, mutta sitähän kaksikielisyys muutenkin on!