***SYYSsiskojen tiistai***

**



Pari Gallua:



Ajatukset ovat ajattelijalle totta. Vähän samoin kuin tunnekin on tuntijalle totta, vaikka se ei olisi järkevä tai objektiivisesti/realistisesti ajateltuna hyvä, mahdollinen ja oikea.



Libidon herättelemiseksi ensin yhdyntä kielletty. Ainakin pari iltaa kehojen tutustumista, sylien kiireetöntä avautumista ja hyvän läheisyyden etsimistä. A) Kahdenkeskistä saunomista. Toinen toisen pesemistä. Suihkussa halimista. Märän ja lämpimän kehon halailu on mukavaa. B) Makkarin ovi säppiin. Rentouttavaa musiikkia. Hieromista. Alasti. Päästä varpaisiin. Makoilua vierekkäin ja sylikkäin. Juttelua - hyväntahtoista, positiivista, hellää.

Lilalle kannustushuutoja edelleen.



Maallisia ja maattomia asioita. Heräsin seitsemältä, supisti. Samalla pystyin kokeilemaan vauvamahaa. Hassua, vaikka housut käy vielä hyvin, on maha jo navan kohdalla. Se on sellainen kapea suikura, jonka korkein kohta on vatsanahkaa vasten. Alkaa jotain selkärangan tienoilta. Ihan kuin /, joka alkaa selästä.



Kummittelut sujui hyvin. Lausuin omien sanojen sijaan pari runoa. Varmasti vapisi ääni, mutta selvisin. Vauva nukahti kerran hyssyttelyyni, kivaa. Jotain hyötyä taidoistani. Viisikiloinen tuntui ylättävän painavalta, kun muutaman kuukauden ikäinen ei vielä paljoakaan itseään kannata. Joo, kyllä vauvat on mukavia *psyykkaa itseään*



Meillä käy taukoamaton lukemisen kalke ja laskemisen raksutus. Poikanen oppi siis lukemaan ja tavaa nyt kaikkea tekstiä, mikä tielle osuu. (nyyhk, äidin poika...) Eilen uimahallilla laskettiin mm. kaakeleita vessassa, saunan lauteissa jne jne.



Yksivuotiaani on sen sijaan aika työläässä vaiheessa. Päivisin vain vähän aikaa pirteä, silti nukkuu lyhyehköt päikkärit. Ei enää selviä vain veljen leikeillä, mutta minä en sitä tunnu tajuavan. Kiukkuinen äidille, ja vain äidille (jee), heittäytyy selälleen ja jos oikeaa syytä ei PIAN ymmärretä, ei itku laannu lainkaan. Minulla on huuli pyöreänä aika monesti tytön kanssa.



No, tässäpä gallupin poikanen päivän ratoksi. Sitä kysyy Poikanen. Ovatko ajatukset totta?



Paljastan oman vastaukseni myöhemmin.



Kukkuu

Pikainen ennen töitten alkua. Kiitos halauksista, erityiskiitos HALAUKSISTA :) ja unihiekasta myös. Koska en ole raskaana, olen nyt kahtena iltana ottanut puolikkaan nukahtamislääkkeen ja oonkin nukkunut tosi hyvin koko yön. Taidan vielä tänään ottaa ja sen jälkeen olla ilman. Nyt on sellainen perusväsy koko ajan, elimistö huutaa vaan lisää lepoa.



Lila, ystäväni on Kelalla töissä (opintotukipuolella), ja häneltä oon oppinut että aina kannattaa valittaa. Valitukset menee ylemmälle taholle, ei siis samoille käsittelijöille. Miten minä ymmärsin niin, että uuden lain myötä äp-rahan pitäisi olla vähintään se mikä edelliselläkin kerralla, kun sullakin on aika selvästi 3 v sisään tämä uusi äitiysloma :) Siihen oon ainakin itse tässä luottanut kun puolikkaalle jään - jos siis tuota toista äitiyslomaa ois jossain vaiheessa tulossa.



Tuttis, minäkin arvelisin että sua alitajuisesti ja varmaan ihan tajuisestikin jännittää töitten alku ja poikien hoitoonmeno. Muakin aina oksettaa aamuisin jos on elämänmuutoksia menossa. Täsmälleen samalla lailla kuin alkuraskaudessa.



Nyt töiden pariin. Mukavaa tiistaita kaikille!



- tea -

ajatukset on totta juuri silloin, kun niitä ajattelee. Hetkittäin voi siis olla sellaisiakin ajatuksia päässä joita ei yleensä vois kuvitellakaan ajattelevansa. Silti ne on niitä sen hetkisiä ajatuksia ja tosia siis:) Tietty voi ajatella utopistisia juttuja ja kehitellä tarinoita päässään jolloin ne eivät siis ole reaalielämässä tosia juttuja, mutta tarinan totta kuitenkin.



Minä siis sanoisin, että ajatukset on totta:) Ja minut on helppo puhua ympäri ajattelemaan toisin:)



Mulla on ongelma. Jos lähden aamupäivällä ulos pikkurinsessan kanssa, niin samalla reissulla on järkevin hakea esikoinen tarhasta. Mutta missä ihmeen välissä syödään lounasta? En millään viitsi palata takas kotiin, riisua meitä talvikamppeista, syöttää pikkurinsessaa ja iteäni ja sitten pukea kaikkea takasin päälle ja lähteä esikoista hakemaan. Puistosta vois mennä kauppakeskukseen ja lämmittää pikkurinsessalle purkkiruuan ja syöttää siellä (ois matkan varrella puistosta tarhaan), mutta sitten pitäis aina jostain käydä ostamassa maito tytölle. Itsehän voin hyvin odottaa, että tullaan tarhasta kotiin, mutta pikkurinsessa nukahtaa nykyään usein rattaisiin matkalla, joten ei voi alkaa sitten enää syöttää. Miksi tän arjen pitää olla näin vaikeaa?



T: Ynis

Aattelin puistoon taas suunnata..



Voi Lila,sulla yö unetkin on jo menny-no ei kyllä ihme!Valittamaan vaan on munkin suositus...KOkemuksella mun ekasta äp rahasta...Olin yrittäjä ja kela ei ollenkaa ymmärtäny mun tuloja,kun taas työkamun tulot tajuttiin täysin(jäi myös ä-lomalle).Kelasta sano et riippuu ihan kuka käsittelee...Tosi kiva,mut niin se on!



Enkeli:Meinasin tuolilta tippuu ku huomasin mihin aikaa oot täällä ollu!



Tuttikselle selvitystä " hormonihäiriöihin"



Ajatus ei kulje,tarha-aamut alkaa liian aikasin...



Tänää typy alko kunnol hannaa pukemista!!Kiva juttu ku pukemista tulee..eka viiä poika,tullaa aamupalalle,sit ulos ja ip:llä viel pojan haku...



jatu

Kävin taannoin Kelassa kysymässä ä-p-asioita, kun olin niin huolissani. Periaate on, että päiväraha lasketaan äidille edullisimman mukaan (jonka päättää virkailija). Minulle kerrottiin, että uusi raha voidaan laskea siitä palkasta (ei sos.etuuksista) joka määritti ed. alle 3-vuotiaan ä-päivärahan. Tai sitten ed.verotuksen mukaan, niin kuin ennenkin. Näkyipä tuolla Kelan sivuilla vielä jotain vaihtoehtoja myös kotihoidon tuella olijoille.



Ynkkä: mikset osta hylamaitopurkkia? Ei tartte edes säilyttää kylmässä ja 2dl pillimaito menee kerralla. Minä kävisin varmaan myös syömässä kauppakeskuksessa ja ehkä itse makoisilla kahveilla samalla (paitsi sä et juo kahvia...)



Mitä siemeniä ajattelitte Lila, Ynkkis + muut laittaa tänä vuonna? Minä haaveilen krasseista, kosmoskukista ja joistain yrteistä, erityisesti lipstikasta, persiljasta ja tillistä.

Aamutuimaan (8.15) säntäsin tytön kanssa neuvolaan (ei mittala, niinkuin useimmilla tuntuu olevan). Huhuh, onneksi joka aamu tartte lähteä, ja nyt oli vaan yksi lapsi mukana. Mutta oikeasti hoito/työaamuihin kyllä tottuu, mutta vielä en niitä kaipaa. Ne tytön mitat oli tällä viikolla 80 cm ja 9,1 kg (viime viikolla 78 ja 8,9). Paino on laskusuuntaista, mutta th oli samaa mieltä kanssani siitä, että tyttö syö erittäin hyvin ja kakka on normaalia, niin mitään huolta ei ole. Tyttö syö siis aivan valtavasti tällä hetkellä. tämän päivän lounas lohta ja perunaa kelpas vain mulle ja tytölle. Tyttö söi ensin oman annoksen ja siihen päälle pojan annoksen (johon ei ollut edes koskenut). Pojasta on muuten tullut varsin nirso ruuan suhteen. Ennen söi mitä tahansa, nyt nirsoilee makaronin muodostakin.



Voi Lila ikäviä rahamurheita. Kannattaa kuitenkin valittaa, aina.



Tealle lähtee myös täältä halaus ja hyvää unta.



Ankkis: voi harmi, vaari osti just pojalle luistimet. Sattuuko teillä olla myynnissä kypärää?



Olin eilen kaupungilla etsimässä juhlavaatetta. Ja päätin, ettei tälle rumalle ja lihavalle akalle osteta mitään uutta, vaan menen vanhalla mekolla. Sain muuten extraitnoa laihtumiseen ja kuntoiluun. Ikinä ennen en ole joutunut valitsemaan vaatetta sen mukaan, missä en näytä ihan kamalta ja lihavalta. Todella masentavaa. Joko on laihispino?



Pile

Lila, ei muuta kuin valitusta putkeen vaan! Tuo Kela osaa sitten kiukuttaa aina. Täällä Kokkolassa olen iloisesti yllättynyt siitä, että Kela on käsitellyt tosi nopeasti kaikki hakemukset ja kun mies jäi isäkuukaudelle, Kela katsoi läpi sormien sitä, että haettiin sitä vapaata pari päivää myöhässä. Mutta yleisesti ottaen Kela on inha laitos.



Oli ihan mukiinmenevä ilta eilen töissä kun oli harjoittelija tyttönen kaverina. Oli sentään juttuseuraa. Ja lähdin heti kl 22 kotiin, itseasiassa vähän ennemminkin, kun ovet oli jo lukossa. Mies ihanainen oli laittanut mulle patjan olkkariin, että saan nukkua yöni rauhassa, jos sattuu, että Onni nukkuu levottomasti. Olin kyllä kiitollinen. Mutta en nukkunut. En vaan saa unta illalla ja sitten kun nukun, nukun levottomasti ja heräilen vähän väliä. Tietty sekin vaikuttaa, etten ole taas kuntoillut vähään aikaan, siihen tulee onneksi muutos. Mutta kai tämä on jotain muutakin, kun päiväuniakaan en saa otettua vaikka on väsy.



Tänä aamuna menin kasilta hammaslääkäriin. Olipas kiva käydä. Lääkäri oli kyllä super helläkätinen. Vähän supsutteli ilmaa sinne hampaisiin ja hinkkas hammaslangalla. Reikiä NOLLA!!! Ihanaa. En vaan tahdo uskoa, että jo kahtena vuotena peräkkäin selviän ilman poraa.



Ulkoiltu on, kahviteltu on ja Onni nukahti heti. Nyt en edes aio yrittää itse nukkua vaan kerään tätä väsymystä iltaa varten.



Tuttis, kyllä minäkin vähän jänskäsin täällä testisi tulosta. Mutta hyvä niin, että tulos oli se, mikä parhaiten elämäntilanteeseenne sopii. Varmasti ne työasiatkin aiheuttaa vaikka mitä oloja.



Saapas nähdä, kauanko pikku mies nukkuu. Eilen nukkui 3h päikyt.



Olin huomaavinani sunnuntaina kun Onni huusi autossa, että sillä on 4 poskihammasta. Jos näin oikein, en käsitä missä välissä se neljäs on tullut sinne, kun ne 3 tuli silloin kerralla. Voiko poskihammas tulla huomaamatta... En oikein usko:)



Nyt kaakaolle ja leivälle ja sitten luultavasti palaan..



T-P

Huh, kun oli vaikea pojan päikkärinukutus. Piti vaan taistella vaikka oli ihan väsynyt.Mä alan olla ihan kypsä tuon nukutuksen kanssa ja poika taitaa vaistota sen. Eilen illalla oli pojan ja miehen välillä sellainen nukutustaistelu mitä en enää halua nähdä ja kuulla. Eihän siitä hyvää seuraa kun kaksi itsepäistä ihmistä taistelee... Kumpikaan ei halua luovuttaa. Onneksi mies lopulta antoi pojan mulle ja siihen rauhoittui. Raukka pieni ihan tärisi mun sylissä kun oli niin kovaa ja pitkään itkenyt:(



Taidan sitten aloittaa sen maidottoman ruokavalion kokeilun pojan kanssa. Tuntuu vaan jotenkin niin työläältä keksiä ruokia mitä kaikki suostuisivat syömään. Meillä poika ei enää suostu syömään purkkiruokia, joten niistäkään ei ole apua. No, josko viikonloppuna saisin aloitettua kokeilun..Huomenna lähdetään pojan kanssa mummolaan pariksi päiväksi, siellä en vielä viitsi aloittaa.



Ihanaa, pääsen torstaina kampaajalle ja mun äiti jää pojan kanssa. Mulla on jo hienot kuvitelmat että palaan sieltä kampaajalta täysin muuttuneena, kauniina ja positiivisena:) Näin tuskin käy mutta kivahan se on ajatella näin.



Tästä pääsenkin sutjakkaasti Kukkuun geehen. Hm, ovatko ajatukset totta. Pahan laitoit.Sanoisin kuten Ynis että ajatukset ovat sillä hetkellä todellisia kun ajattelee vaikkakaan ajatukset eivät aina toteudu niin kuin ajattelee tai haluaisi. Olipas hassusti sanottu, paremmin en ossoo sannoo;) Apua, pelkään jo sitä aikaa kun meidän poika alkaa kysellä yhtä vaikeita.



Lilalle tsemppiä taisteluun Kelan kanssa, heti ei kannata luovuttaa!



Helli

Päivä mennyt raha-asioita setviessä ja hoitaessa. Pankki oli onneksi ymmärtäväinen, maksetaan vain korkoja äprahakauden ajalta. Pahin kauhuskenaarioni ei siis nähtävästi toteudu (minä töihin kun pikkukakkonen on 3viikkoa vanha ja auto myyntiin jne..). Sain valituksenkin tehtyä. Sitten iski epävarmuus sanamuodoista ja täytyisikö tietää enemmän niistä pykälistä jne.. joten soitin oikeusaputoimistoon ja ensi keskiviikkona menen sinne tekemään valitusta ihan ammatti-ihmisen kanssa. En luovuta Kelan kanssa, olen aika jääräpää niin hyvässä kuin pahassakin.. Pahin paniikki alkaa siis helpottaa. Kiitokset jaksuista ja tsempeistä! :-)



Hellin paaperolle rauhallisia uneen vaipumisia ja Tealle sikeitä yöunia ja pirteyttä päivään.



Kukkuun g:hen ei riitä nyt kapasiteetti. Kukkakysymykseen riittää. Perannoiden kasvatuksessa olen saanut kohtuullisia tuloksia. Kaivuri vain veti kaikki perannani sileäksi raksa-aikana.. Nyt saan aloittaa alusta. Nyt en tilaa lisää siemeniä. Aika pino löytyy varastostakin. Ajattelin, jos saan aikaiseksi, niin ainakin myskimalvan, jaloritarinkannuksen, eri akileijojen ja tuoksuorvokin kylvämistä kylmäkäsittelyyn. Tuoksuherneitä yksivuotisista on ihan pakko kyllä laittaa, mutta vasta sitten keväämmällä. :-)



Lila75



Hmm. Mimmu saattaa muutes jo huomenna tulla raportoimaan. Eikö sitten ole jo 3vrk:tta kestänyt Mimmun hiljaiselo? Minusta tuntuu että Mimmu tulee kotiin pojan kanssa. Pianhan se toivottavasti selviää...

Hyvä Lila, olen myös sitä mieltä että kannattaa valittaa.



Kelan kanssa saa aina taistella, mulla viimeisin taistelu oli kun tein marras- ja joulukuun töitä, niin hoitolisä tippui pois. Soitin Kelaan heti kun olin alottanut työt kun arvasin että vaikuttaa hoitolisään. No täti sanoi että voin tehdä muutoshakemuksen vasta kun olen saanut tilinauhan, eli jouduin odottamaan joulukuun alkuun. Päätös tuli ja siinä oli että ovat maksaneet marraskuulta hoitolisän vaikkei se mulle kuulu. Parin päivän päästä siitä tuli lappu että miksen minä ollut ilmoittanut ajoissa muuttuneista tuloista !?!? Kirjotin romaanin siihen lappuun että turha mun niskoille kaataa, kun yritin ajoissa ilmoittaa teille mutta te ette ilmoitusta kelpuuttaneet ennen ensimmäistä palkkaa argh...



En siis odota mitään muutosta tuohon liikaa maksettuun tukeen, pännii vaan ettei auta, vaikka itse yritän ajoissa ilmoittaa muutoksista jotta välttyisin takaisin maksamiselta.



Tuttis, kyllä isovanhemmilta apua saan jos tartten. Kaksi lasta meiltä löytyy, eihän isommassa paljon hoidettavaa ole (10v), mutta pienemmässä hommaa riittää :)

Meinaan kyllä isoveljeä käyttää apuna kykyjensä mukaan.



Hilu

Olipas mukavaa nähdä kivoja ihmisiä aamupäivällä, käytiin kaverilla kylässä. Harmi vaan etten voinut olla kovin kauaa kun piti rientää kotiin siksi että esikoinen tuli koulusta. Ja kun olin melkein kotona, niin puhelin soi: Poika siellä soitteli ja kysyi että saako mennä kaverille. Joten tyhjään kotiin sitten tultiin Lillin kanssa kuitenkin.



Eilen meille tuli keittiön työtasot, joista pienemmän mies jo asensi paikalleen, sille puolelle minne ei tule sähkölaitteita eikä vesipistettä. Ihanaa kun näyttää pikkuisen valmiimmalta! Nyt olisi kova homma valita kaakelit keittiön seiniin. Jotain väliltä valkoinen - harmaa - tummanharmaa se tulee olemaan, ja niitä pieniä pitkulaisia laattoja, mutta kun se valinta on niin vaikea... Täytyy hakea lisää malleja ja vertailla ja katsella.



Lilli sai lähetteen labrakokeisiin ja ohjeet ruokapäiväkirjan pitoon, allergioitten selvittämiseksi. Ajattelin, että samalla vaivalla lasken sitten painonvartijapisteitäkin kun kuitenkin pitää omatkin syömiset kirjoittaa muistiin, imetyksen takia. Vielä en joutunut imetysdieetille mutta kai sekin on kohta edessä.



Juu Pirlee (ja muutkin!), laihispino on pystyssä tuolla toisella puolella, pino vielä levisi pahan kerran linkitykseni ansiosta joten sinne mahtuu, tuhdimpikin ;-). Kypärää ei ikävä kyllä ole myynnissä, poikien päät kun ei kasva ihan samaa tahtia kuin jalat :-) eli ensimmäiset kypärät mahtuu vielä.



Lila, hyvä että teet valituksen. Itse en ole pahemmin perehtynyt näihin uusiin säännöksiin, mutta sellainen käsitys minulla on, että jos lasten ikäero on alle kolme vuotta niin saa samaa äitiyspäivärahaa toisesta kuin ensimmäisestäkin, ei ainakaan pienempää. Jaksua taisteluun!



Kukkuun Gee: Ajatukset ovat totta, toisessa todellisuudessa. Siinä maailmassa, missä ajatukset leijailevat, ne ovat mitä suurimmassa määrin totta. Mutta se, ovatko ne totta tässä ns. " reaalitodellisuudessa" , vaihtelee. Joskus ajattelija voi päättää itse, onko ajatus totta vai ei. Terveisiä Poikaselle ja onnittelut lukutaidon johdosta! Meillä keskimmäinen lukee jo kahden kirjaimen sanoja, mutta sitä pidemmät sanat ovat vielä ylivoimaisia. Perässä siis tullaan ja lujaa!



YKÄ-asiaa. Olen lykännyt tähän keskusteluun puuttumista, nolouttani, tai ehkä en tiedä miten asian esittäisin, tai ehkä se ei edes kuulu YKÄn toimialaan. Mutta meillä kotona olen oikein tyytyväinen parisuhteeseen ja sen toimintaan useimmilla elämän aloilla. Silmittömän rakastumisen ja arkielämän yhdistämiseen helposti en oikein usko, vaan olen tyytyväinen tällaiseen tasaiseen rakastamiseen ja arkielämään. Mutta miten ja mistä voisi saada vähän enemmän intoa ja potkua makuuhuoneen puolelle? *punastuu* Ongelmana on, että mies ei saa minua innostumaan millään. Enkä itsekään, vaikka kuinka päättäisin, että nyt... Osaisiko SyysMammojen oma LibidoKonsultti (SMOLK?) Saamuska auttaa? Tai tällaiset ongelmat taitavat olla Saamuskan perheessä tuntemattomia...



Nyt Lilli tuoksahtaa ja lujaa. Täytynee mennä pesulle.



Ankkis ja [color=red]♥Lilli♥

Voih, Kukkuu, ihania kysymyksiä laitat meille (terveisiä POikaselle, jee:) ja onnea lukevalle ja laskevalle - uudet maailmat odottavat löytäjäänsä) Ja vastauksiakin on jo vaikka kuinka, silti minäkin: ajatus on totta, sillä ajatus tapahtuu ajattelijan todellisuudessa. Tieteenfilosofian pakolliset suoritin muuten todellakin välttävästi, joten edellisen lausee voi alan tuntija epäilemättä kumota mennen tullen. Mutta ajatukseni on silti todellistunut eli se on totta:D



Mulla olisi miljoona asiaa, joita olen halunnut kommentoida, mutta en ole osannut tarttua kirjoittamiseen. Joten anteeksi yksipuolisuuteni heti kärkeen.



Lilalle tsemppiä valitukseen - hyvä kun ryhdyt! Tiedän tunteen, kun tulee kylmää vettä niskaan viranomaisilta liittyen rahaan.



Ankkis: luistimet kiinnostaa. Isompi on innokas, mutta tämänhetkiset luistimet ostin UFF:stä ja ei taida luistimet olla kovin kaksiset... Unohdin kylläkin mitata jalan, yritän muistaa (jos pitkään kestää vastaus, muistuta vaikka s-listalla).



Pile: pojan nirsoilu kuulostaa kovin tutulta! Meillä päivittäistä jonkinasteista taistoa ruuasta isomman kanssa, ollut melkein aina, tosin. Välillä on parempiakin kausia, mutta kokeilunhaluiseksi ei tuota tyyppiä voi sanoa, millään tahdolla!

Nuorempi tapaus, sen sijaan, syö minkä kerkeää ennakkoluulottomasti makuja maistellen. Ilo syöttää! Ja syö jo itekin melko siististi, jos huvittaa.



Puhetta odottelen. Kaikki asiat, joita haluaa nimetä, ovat " kijja" , lähtöisin epäilemättä kirjasta. Ei äitiä, ei isää, ei omaa nimeään. Juttelee kyllä paljon omiaan ja leikkii äänellään, mutta puhe ois kiva, mun mielestä!



Sain vihdoin varattua gyne-ajan - yäks ja jopa kierukka-ajan loppukuulle (ekaa kertaa tk:n puolella, kun ajattelin säästää).



Uusi elämä alkaa: olen luistellut 20 vuoden tauon jälkeen (oli kivaa, en kaatunut kertaakaan) ja aion jatkaa hyllyllä ollutta tanssiharrastusta, tosin vain kerran viikossa, mutta parempi sekin kuin ei mitään, eikö.



ai niin, isompi sai viime viikolla tiedon, mihin kouluun menee, milloin ja milloin oppivelvollisuus loppuu (viimeistään 2016, huh!). Odottaa innolla, koska paras kaverinsa on samassa koulussa jo ykkösellä. Tosin, ilmeisesti elättelee ajatusta, että siirtyy itse suoraan ykkösen harpaten samalle luokalle kaverinsa kanssa... voivoi. ja voi mun isoa lastani - taidan tehdä kouluun lähdöstä isomman numeron kuin tyyppi itse!



työt houkuttelevat mua puoleensa.



simam, iso poika ja pikku poika

Huomaako, että odotan että pääsisin tekemään hommia? Norkoilee koneella...



Ajatukset ovat minun filosofian tietojeni mukaan totta, siis ajatus on totta. Mies ehdotti, että se ei ole totta, jos ajattelee olevansa lottovoittaja taas jos ajattelee, että remontti on kesken, on totta.



Poikanen mietti, että ajatus tulee todeksi kun sen tekee. (realisti) Hän jatkoi pohdintaa. Jos ajattelee ja se toteutuu eri lailla kun on ajatellut, paremmin tai osittan muuten, niin onko ajatus silloin tosi?



Toinen huomio, kysymys oli minusta aika mielenkiintoinen. Mikä on todellista? Vaikka YKÄ:hin liittyen, jos ajattelen, että olen tyytymätön parisuhteessa, mutta mies ajattelee olevansa mitä tyytyväisin, niin mikä on totta?



K

Kohta varmaan ääni kutsuu itkuhälyttimestä, mut yritän silti ehtiä jotain kirjottaa! Nea on jo 2 tuntia nukkunut, oli ihan poikki, kun eka oltiin tunti ulkona ja sit tuli kaverit lapsineen rukouspiiriin.



Helli, diettiä suosittelen minäkin. Onhan se rasittavaa, mut kyl monenlaista syömistä löytyy ilman maitoakin. Lihapullat tekee vaikka veteen ja keittoja ja kanaa ja monenlaista löytyy. Mä jouduin maidottomia ruokia tekemään aiemmin, mut nyt kun Nealle sopii maito niin on se kieltämättä helpompaa. Toivottavasti ei kuitenkaan olis teillä allergiaa.



Ankkis, jaksamisia sinnekin ruokapäiväkirjojen kanssa. Valmiita vastauksia vaikea antaa kysymykseesi..itsekin näitä joutunut pähkäilemään..ja pakottamaan itseäni innostumaan..tylsää, et ei voi toimia hommat aina itsestään!! Tsemppiä!



Mimmusta ois kiva kuulla jo!



T-P:lle jaksamisia töihin!



Lila, hyvä että saat apua valituksen tekoon! Mäkin niin rakastan kelaa..meille just viime viikol tuli kirje, jossa kerrotaan, että perivät takaisin jotain Nealle maksettuja sairashoitomaksuja. Mitä aina maksavat liikaa!! Ärsyttää!!!



Huomenna vasta mennäänkin Ikeaan, tänään ois tarkotus vielä käydä äänestämässä. Mun aivotoimia on nollassa...ei mitään liikettä..parempi poistua paikalta..



Enkeli1 ja Nea

Huhheijaa mikä päivä, onneksi saamme suurimman osan ajasta viettää täällä lintukodossamme, ulkoinen maailma saa meidät väsyneeksi. Minua nuokututtaa ja Motti nukkuu haalarit päällä. Olin riisumassa, kun toinen vaan pyörähti mahalleen ja jatkoi keskeytyneitä uniaan. Liikkis;)



Käytiiin kerhossa ja a-sairaalassa. Turha reissu, puhuttiin vaan tohtorin kanssa mukavia. Tosin tohtori oli sitä mieltä että ollaan tehty väärin kun ei ole nyt infektiokierteen ja antibioottien aikana kokeiltu uusia ruoka-aineita. Hmph, helppohan se on sanoa, mutta jos minä tai siis me olemme ne jotka sanovat käykö joku ruoka vai ei ja sitä kuviota ja oireita sotkee koko ajan antibiootit, niin pikkasen on hankalaa....Motti huuti ja takertui taas minuun kuin hyeena, ei ollut kivaa:/



Hellille jaksua nukuttamiseen ja sitä diettiä suositan minäkin, miedän moniallergikolla ei oikeastaan testeissä ole mikään näkynyt. Netistä kannattaa etsiä ruokaohjeita.



Hyvä Lila, taistele. Meinasinkin kanssa jo kirjoittaa että tottahan valitat ja kunnolla. Mulla on joskus auttanut sellainenkin valitus jossa kerroin hyvin yksityiskohtaisesti kovan kohtaloni jos päätöstä ei kumota;) Uskon siis että päätökset siinä puljussa tehdään ihan miten sattuu!



Ankkis: Hyvä aihe. Meillä libido vierailee välillä hyvin tiheään ja välillä harvemmin. Raskauden jälkeen olen joutunut tutustumaan omaan itseeni fyysisenä ja seksuaalisena olentona uudelleen. On ollut vaikea tottua siihen että enää ei teekään mieli sormia napsauttamalla ja joskus en saa itseäni fiilikseen ollenkaan. Synnytyksen jälkeen meillä oli pitkään todella kuiva kausi, koska minua fyysisesti sattui monta kuukautta ja nyt välillä jotenkin koen tämän muuttuneen kehoni esteeksi, ajattelen ehkä liikaa miltä näytän verrattuna entiseen. Vaikka mies aina kehuukin....Me olemme koko ajan keskusteltu asiasta, jaettu tunteita,minä varsinkin, koska miehellä muutokset ei tietty ole sellaisia kuin mulla. Jos tuntuu ettei huvita, emme ole väkisinm

yrittäneet, mutta meillä intoa lisää kun elämä on muuten tasapainossa ja osoitamme toisillemme hellyyttä ja rakkautta pitkin päivää. Yhdessä olemme myös miettineet, että tottahan lapsiperheessä paineita tähän asiaan luo myös se, että aikaa on rajoitetusti, välillä olisi ihanaa viettää jonkunlainen " kutu" päivä;)





Aavis ja Motti

Hilulle voimia, sinä olet aikamoinen sissi! Toivotaan että aika menee nopeaan.



Pile: Hehehe, minä olen jo suunnitellut lähteväni häihin raskausaikaisessa mekossa kun ei mikään näytä hyvälle;)

Ainakin läskit peittyy!



Minä olen sitä mieltä että Mimmu saa tytön....



Aavis

Siis miettimään mitä itse laittaisin kuukauden päästä oleviin häihin. Apu-va! Mitään oikeita juhlavaatteita ei oikein ole. Mekko ois kiva, mutta se pitäis teettää käsistään kätevällä anopilla, kun valmiit ei mitenkään sovi epäsuhtaisen vartaloni päälle. Anoppi teki 2 tosi kivaa mekkoa mulle samalla, kun teki hääpukuni, mutta ne alkaa jo tursuta päällä liikaa ja on jo monet juhlat nähneitä.



Kysymykseen todellisuudesta. Jos esimerkkiä käyttää, niin miehen todellisuus on miehen oikea todellisuus ja naisen todellisuus naisen oma ja oikea yhtä lailla. Yhteisessä todellisuudessa halut ei käy yksiin ja sekin on ihan oikea todellisuus.



Mitä tulee libidoon. Mun tän hetken ainoa neuvo on ovulaatio! :) En ymmärrä miksi edes nyt olen alkanut sen ajan erottaa muusta kierrosta, kun lapsia yrittäessä en tiennyt mistään mitään. Nyt iskee halut ja sellainen olo, että vois vaan kuherrella miehen kanssa tai sitten itsekseen makoilla haavemaailmoissaan:) Jos ovulaation jälkeen tulee taukoa, niin sitten on taas tosi vaikea virittäytyä tunnelmaan. Mulla oli aikojen alussa kivuliasta koko touhu ja sain usein virtsatietulehduksia, joten ne on tainneet myös jättää jälkensä, varsinkin tulehdukset. Alkukankeuden jälkeen olen kyllä nauttinut täysillä touhusta, mutta se alottaminen on kyllä vaikeaa.



Ovulaatiosta sen tuloksiin, eli lapset huutaa alakerrassa... :)



T: Ynis