Huolestuttaako muita korkojen nousu, ruoan hinnan nousu, bensan hinnan nousu..?
Alkaa tuntua, että jääkö työnteosta kohta enää mitään käteen? Kaikki vain nousee. Ja lapsiperheelle nuo kaikki nousut ovat pahoja, lapsiperheet kun tarvitsevat isomman asunnon, auton, ruokaa jatkuvasti jne.
Kommentit (58)
ensinnäkin meillä on 5 vuotta sitten rakennettu okt(itse rakennettu) ja lainaa n 90 000e jäljellä.
Olen kotihoidontuella ja kohta jään äityislomalle. Ruuan hintaa voi seurailla ja ostaa edullista. Bensaakin voi säästää kun ei ajele turhia ajoja. En muutenkaan ajele turhaan. (mulla on siis auto päivisin käytössä) 7 hengen auto joka kuluttaa n 7,5l/100 eikä suurempi kulutuksista autoa kannata edes hommata. Hoidan useampia juttuja samalla kerralla.
eli menot/laskut on mitoitettu tuloihin ja pärjätään ihan hyvin. Kohta syntyy viides lapsi ja nyt kun lapset on pieniä eivätkä kuluta paljoa niin säästetään lapsille tulevaisuutta varten.
Mieheni on yrittäjä mutta ei todellakaan tienaa mitää huimia summia kuten joku täällä monesti sanoo että kannattaa olla yrittäjä niin tienaa hyvin.
Se nostaa kuussa nettona n 2200-2300e.
Huolestuttaahan se.
Juuri eilen kävin katselemassa Jenkkien tilannetta - kuvia myydyistä asunnoista ja telttakyliä, joihin ihmisiä on muuttanut. En nyt usko, että semmoista täällä Suomessa tapahtuisi - ja paleltuisihan ne ihmiset hyvänen aika niihin telttoihinkin, mutta huomaan, että kyllähän se järkytti, kun katselin niitä kuvia. Miten ihmeessä on päässytkään elämä tuohon malliin. Ja syytteleviä sormia kyllä riittää vaikka minne suuntaan.
Oma elämä ei huolestuta juurikaan, johtuen monestakin seikasta. Meillä elellään varsin vaatimattomasti (tai miten sen nyt ottaa, mutta sanotaan nyt näin, että en tiedä kellään näillä tuloilla olevan ddr-kolmioa kotinaan), työt on yllättävän turvatut ja lainaa on varsin maltillisesti, miehen työmatka lyheni vasta neljäsosaan ja osaan laittaa halpaa ruokaa ja pyörittää taloutta. Ero toki kaataisi taloutta pahemman kerran, ei sillä, että sellaista suunnittelisin, mutta se lienee se todennäköisin uhka ihmisten taloudelle, kun puolet eroaa.
Mutta huolissani olen monista ihmisistä. Lapsiperheet ovat tietty yksi, jotka huolettaa ja heillähän ne suurimmat lainat ovat, mutta eipä nuo eläkeläisetkään varmaan missään kivassa asemassa ole, jos vaikka asuvat vielä vanhassa talossa, jossa yhtiövastikkeet nousee, tulee remontteja ja ruuan hinta nousee. Kansaneläkkeestä on kyllä silloin maksaminen, että edes leivän saa, puhumattakaan päälysteestä. Mutta paljon on tietysti rikkaitakin "mummukoita", mutta niillä, joilla tulot on pienet, niin kyllä tuommoinen 10 prosentin hintojen nousu ruuan hinnassa pistää varmaan miettimään.
kyllähän sillä pärjääkin, ( lisäksi kun on lapsilisät ja toisen tulot päälle!)
"Mieheni on yrittäjä mutta ei todellakaan tienaa mitää huimia summia kuten joku täällä monesti sanoo että kannattaa olla yrittäjä niin tienaa hyvin.
Se nostaa kuussa nettona n 2200-2300e."
Onhan niitä kaikkia muitakin menoja, mutta suurin syy varmaan on juuri se että ollaan pystytty itse rakentamaan ja lainaa siksi niin "vähän"
Ja sekin että ei noista nyt niin paljoa jää säästöön.
mitein vaan sitä että ihmisillä on aika paljon erilaisia kulutustottumuksia. Joillekin ei riitä vaikka tienaisivat puolet enemmän.
- esim:Pitäähän sitä nyt 2 kertaa vuodessa päästä ulkomaille!
kyllähän sillä pärjääkin, ( lisäksi kun on lapsilisät ja toisen tulot päälle!)
"Mieheni on yrittäjä mutta ei todellakaan tienaa mitää huimia summia kuten joku täällä monesti sanoo että kannattaa olla yrittäjä niin tienaa hyvin.
Se nostaa kuussa nettona n 2200-2300e."
Mitään rintamamiestaloa tms en uskaltaisi ostaa mutta vähän uudempia kyllä. Niiden viat sentään on korjattavissa joskin rempat tietty maksaa. On niissä uusissakin omat ongelmansa, esim. rakennusaikana työmaajätteillä (osin) tukitut viemärit, salaojat tms jotka alkaa oireilla
Alkaa tuntua, että jääkö työnteosta kohta enää mitään käteen? Kaikki vain nousee. Ja lapsiperheelle nuo kaikki nousut ovat pahoja, lapsiperheet kun tarvitsevat isomman asunnon, auton, ruokaa jatkuvasti jne.
Ei huolestuta. Asutaan vuokralla, ja ollaan pärjätty 6 vuotta yhden palkkatuloilla + mun osa-aikatyön palkalla/opintotuella/äitiyspäivärahalla/kotihoidon tuella. Menen alle vuoden sisällä töihin, joten tulot ovat nousujohteiset. Nyt teen osa-aikatyötä opintojen ohella, ja tulot ovat nousseet vrt. kotihoidontuki-aikaan.
Toisaalta meidän perheen kulutustottumukset ovat vaatimattomat: Yksi auto, ei matkustella ulkomailla. Kyseenalaistan hieman, että tarvitseeko lapsiperhe ison (ja velkaisen) talon, kaksi autoa jne...jos niihin ei oikeasti ole varaa?
sairaanhoitajien palkankorotuksia kohonneista hinnoista...!
Kyllä se niin on, että ihmisten VAATIMUKSET ovat kasvaneet. Ennen Matti&Maija ostivat pienen kerrostalo asunnon jossa elivät lasten kanssa, perheessä ehkä oli yksi auto. Kesälomalla telttailtiin kotimaassa ja käytiin ehkä ruotsinlaivalla. Kodissa oli yksi radio ja tv, ehkä lapsilla oma kasettisoitin. Lainarahalla ei juuri ostettu mitään, asuntolainakin maksettiin mahdollisimman nopeaan tahtiin pois.
Tämän päivän Mattia&Maija haluavat että lapsilla on tilaa, kaikilla omat huoneet ja oma piha. Isä tarvitsee auton työmatkoihin, ja äidilläkin pitää olla oma auto että saa lapsia kuskattua. Joka talvi on pakko päästä Thaimaahan, ja kesällä myös matkustellaan. Kotona on "pakko" sisustaa koko ajan, ja joka huoneessa on tv, olohuoneessa iso taulu-tv, lapsilla kännykät ja mb3 soittimet, pleikkarit, mopoautot jne. jne. Kun kaveri kehuu H'stens sänkyä, on sellainen pakko ostaa -lainarahalla tietenkin...! -velkaa-velkaa-velkaa- enemmän velkaa.
Ihminen jonka menot ovat suhteessa tuloihin, ei joudu karsimaan menoistaan. Jos ei ole lainaa ollenkaan, tai ihan vähän vaan, on elämä aika turvallisella pohjalla. Vaikka jäisi työttömäksi, niin selviytyy menoista.
Mutta jos pitää lyhentää asuntolainaa, autolainaa, ellostiliä, erilaisia osamksuja huonekaluista/kodin elektroniikasta JA siihen päälle vielä esim. 40e/kk kännykkämaksuja (puhelin+liittymä 24/kk) niin on helposti pulassa. Koska velkoja pitää lyhentää, ja niistä ei pysty säästämään.
Sitä vastoin sisäfileepihvit voi vaihtaa jauhelihaan, leivän leipoa itse, vähentää maidon juontia, turhaa autolla ajelua ymv. eli pienentää kulujaan.
ja huone vapaana muihin toimintoihin. Nykyään ei tule kyseeseenkään moinen, kaikilla on oltava oma huone. Nykyajan ihmisten vaatimukset siitä mikä on riittävä elintaso vaatimukset ovat kovat.
On varmaan ihmisiä, joilla on tiukkaakin, mutta toisaalta on ihmisiä (ja paljon) jotka etsivät sijoituskohteita ylimääräisille rahoilleen jopa pyramidihuijauksiin riittää tuhansia ja kymmeniä tuhansia ihan tavallisilta ihmisiltä.
Meilläkin naapurissa vietetään kulutusjuhlaa ainakin meihin verrattuna, kaksi hienoa autoa, joita myös käytetään ahkerasti, siivooja käy jne. No, sattumalta tulikin meidän postilaatikkoon heille osoitettu ulosottokirje. Todennäköisesti he itse elävät omasta mielestään nuukasti, mutta eihän ihminen nyt voi elää ilman siivoojaa tms. Riippuu ihan siitä mihin on tottunut, siitä tulee normi.
On siis säästöjä ja laina on mitoitettu tuollaisen tuplatyöttömyyden mukaan eli tultaisiin ihan hyvin toimeen ainakin jonkin aikaa. Meillä on tällä hetkellä tosi hyvin rahaa käytettävissä, mistään ei tarvitse tinkiä.
Tämä tilanne vain sinänsä huolestuttaa. Kun kaikki nousee, on paljon ihmisiä, joilla menee eläminen liian tiukille. Jotenkin tuntuu, että se väistämättä vaikuttaa laajemminkin.
että enää ei tyydytä 30v takaiseen elintasoon. Ihmisillä on tapana verrata elintasoaan muiden elintasoon ja Suomessa on nyt rikkaita enemmän kuin koskaan. Tuloerot ovat aivan eri luokkaa kuin esim. 80-luvulla. Katkeruutta lisää myös se, että omaan toimeentuloonsa ei voi enää juuri vaikuttaa opiskelemalla tai ahkeralla työnteolla niin kuin ennen.
Meillä on kaksi akateemisesti koulutettua työssäkäyvää ja kolme lasta ja kaikki menee kädestä suuhun. Asumme isohkossa rivarissa (myönnetään, luksusta), joka on kuitenkin vanha ja huonokuntoinen. Ainoa automme on 10 vuotta vanha. Emme voi kuvitellakaan matkustelevamme Thaimaassa tai edes Pieksämäellä. Melkein kaikki vaatteet ovat käytettyä ja ruoka on niin halpaa, että sen epäterveellisyys kauhistuttaa. Elintasomme on huomattavasti matalampi kuin omalla perheelläni oli 20-30 vuotta sitten kun itse olin lapsi.
Nyt ollaan maailmanhistoriassa ekaa kertaa siinä tilanteessa, että nuorempi sukupolvi on edellistä sukupolvea köyhempi. Eli vanhemmat ovat lapsiaan rikkaampia. Ei sen näin pitäisi mennä, mutta minkäs teet. Pienet ikäluokat eivät oikein pärjää suurille ikäluokille.
Ja toisaalta me kaikki tiedämme, että tällä luonnonvarojen kulutuksella toivoa ei ole. Joten sinällään ei hämmästytä, että ruuan ja energian hinta nousee ja kovaa. Jokaisen, jolla on alkeellisintakaan tietoa hinnanmúodostuksesta pitäisi olla tiedostanut tämä jo aiemmin.
Mutta totta kai huolestuttaa.
Kulutusjuhlan aika alkaa olla ohi, opettakaa lapsenne niukkuuteen, sitä tulee tulevaisuus olemaan.
Mutta ei pidä ajatella, että se on huono asia. Ehkä nyt huomio kääntyy enemmän ihmiseen, yhdessäoloon, läheisiin. Niihin tärkeisiin asioihin, joitka kuitenkin viime kädessä tekevät onnellisiksi. Vähän tuskaista se saattaa olla meille, mutta ehkä lapsemme oppivat pitämään niukkuutta jo normaalina.
Ja olenko huolestunut? Tottakai, koska tällaiset muutokset yleensä tarkoittavat levottomuuksia, pahaaoloa joka purkautuu halllitsemattomasti, jo nyt on nähtävissä tästä merkkejä (tuntemattomien puukotuksia ym)
Omasta taloudestani en ole huolestunut, suorastaan nautin säästämisestä ja penninvenytyksestä. Voisin kuvitella eläväni jopa Linkolan lailla.
Minun isovanhempani käyttivät kaiken viimeistä pisaraa myöten eivätkä olleet mistään ihan köyhistä oloista. Niin vain tehtiin. Mummillani oli esim. sellainen häkkyrä, johon kerättiin pienet saippuan käntyt ja en tiedä, mitä sillä oikein tehtiin, mutta idea oli, että niin nekin vielä käytettiin. Ihmettelin sitä pienenä.
Ikinä eivät heittäneet ruokaa pois, valoja ei pidetty turhaan päällä, vaatteet muokattiin ja korjattiin. Minusta ei ole kovin kamala ajatus, että niin ruvetaan taas tekemään, jos sillä saa maailman pelastettua. Mutta joo, mellakat ja kriisit huolestuttavat. Ja se, että maailmassa asemmenoihin käytetään koko ajan enemmän rahaa sen sijaan, että keskityttäisiin ekokatastrofien hoitamiseen.
Suhteessa esim. perhekokoon. Mutta tämä trendihan on jo kääntynyt eli talokoot ovat viime vuosina taas pienentyneet.
Meille rakentuu syksyksi 135 neliöinen talo. Se on todella pieni verrattuna moniin tuttuihin, joilla 250 neliöiset talot.
meinasin pyörtyä kun ostin pienen paketin (10kpl) nakkeja- hintaa yli 2€!!!!! Kyllä siinä tuli kastikkeelle hintaa, ennen sai eurolla paketin..! :x
meinasin pyörtyä kun ostin pienen paketin (10kpl) nakkeja- hintaa yli 2€!!!!! Kyllä siinä tuli kastikkeelle hintaa, ennen sai eurolla paketin..! :x
mua kyllä huolettaa, olen sen verran vanha, että musta tuntuu, että olen nähnyt tämän kerran ennenkin, vuonna 1992
hoitsujen palkankorotukset käynnistivät inflaatiokierteen
mua kyllä huolettaa, olen sen verran vanha, että musta tuntuu, että olen nähnyt tämän kerran ennenkin, vuonna 1992
--- jos mun tekstiä kommentoit niin todellakin meillä oli varaa siihen että olin hoitovapaalla pitkään, siis mutta siitä on jo aikaa 5-6 vuotta! Eikä pieninkään lapsistamme mennyt kun vasta 1½-vuotiaana hoitoon ja silloinkin osa-aikaisesti. Että meitä ei tod. voi syyttää siitä ettemmekö olisi lapsiamme paljon itse hoitaneet.
Mutta tuolloin oli ihan eri ajat. Tuntui että miehenkin palkka riitti jonnekin. Ja nyt tuntuu ettei riitä vaikka tienaamme molemmet. Tai tulemmehan me toimeen kuukaudesta toiseen, mutta säästöön ei jää paljon mitään. Ja mitä vanhemmiksi lapset tulevat, sitä enemmän heihinkin menee rahaa, jos noin kylmästi laskeskelee.