Kiinteiden aloitus 4 kk:n iässä, puolesta ja vastaan

Minä olen ymmärtänyt, että kiinteitä suositellaan aloittettavaksi aikaisintaan 4 kk:n iässä JOS oma maito ei riitä... Eli suositus täysimetykseen kai kuitenkin on se 6kk. Lapsen suolisto kun on vasta silloin kunnolla kehittynyt. Kukin tekee tavallaan, mutta itse ainakin pyrin pääsemään tuohon 6 kk:n ikään, mikäli maitoni riittää. No, tunnustan olevani vähän erikoistapaus, koska alussa olimme osittaisimetyksellä ja (lähes) täysimetykselle pääsy oli kovan työn takana enkä ole valmis siitä ihan heti luopumaan. :)



Ja tämä on siis minun mielipiteeni kysymykseesi. :) Kukin tekee tavallaan...

joten jos maitoa vain riittää ja vauva kasvaa hyvin, niin en pitäsi mitään kiirettä kiinteiden aloituksessa. Ehtiihän sitä myöhemminkin. Jokainen tekee kuitenkin päätöksensä itse :)

Näinhän se on. Välillä vaan tarvii kuulla se joiltain muiltakin, eli ikäänkuin tarvitsee tukea ja tsemppausta tähän imetykseen! Minulla kyllä myös oli tavoitteena se 6kk ennenkuin asiaa rupesin mitenkään pohtimaan.

Vauva ollut nyt hieman tavallista levottomampi hampaidentulon takia ja yöt olleet risaisia. Liekkö väsymyksellä osuutta asiaan tässä äkillisessä epävarmuudessa :)

Hyvä jos sinulla maitoa riittää! Se riittää myös lapsellesi :) Meillä ei riittänyt ja kiinteitä aloiteltiin sen vuoksi jo 3-4 kuisena, korvikkeella kun mentiin. Tsemppiä sinulle imetykseen! Kiinteitä ehditte vielä maistelemaan!

Syystä että olin menossa töihin kun pikkuinen 6kk jotta isikin saisi maistaa kotielämää vähän pidempään.



Meidän pikkuisella ei ole missään vaiheessa ollut mitään vatsa- tai syömisongelmia.



Suurin hankaluus kiinteiden aloituksessa oli se, että äitiä hirvitti. Tunnen kyllä välillä itseni ihan pelleksi kun olen suurinpiirtein saamassa slaagia lapsen puolesta ja lapsi vaan hymyilee ja on tyytyväinen eikä ongelmista tietoakaan.



Myös meillä täysimeytykseen pääseminen oli työn takana (alun 3 viikon jyystämisen jälkeen onnistui mistä olin äärettömän onnellinen). Varmaan sen takia kiinteiden aloitus tuntui niin pahalta. Menin eri huoneeseen kun mies syötti. Parin päivän kuluttua tosin kykenin jo itse syöttämään ihan hyvin ja hyvällä mielellä kun lapsi ei " kuollutkaan" . :)



Alussa kiinteiden antaminen tuntuu kyllä tosi sotkuiselta puuhalta, kun pikkuinen kuolaa (ruoansekaista kuolaa) ja kaikki ei mene suuhun asti.



Nyt pikkuinen on 8 kk ikäinen ja syö todella nätisti ja hyvin kiinteitä ja on edelleen terve ja ihana. Viimeisiä kertoja tässä varmaan imetän, nyt imetysväli on jo 1,5 vrk ja välillä tissi on vauvan mielestä " liharuokaa" . Sekin tuntuu vähän hassulta kun pinsettiotteella ihmetellän nänniä. " Miksi mulla oli tämmöinen suussa?" tuntuu vauva pohtivan.



Sitä emotionaalista hirvitystä ei kyllä saa vähätellä. En nykyään kyllä enää ihmettele sitä kaikkea imetykseen liittyvää omituisia piirteitä saavaa kalabaliikkia kun se homma oli ainakin minulle niin kovasti tunneasia (olen muuten enemmän järkipuolen ihmisiä).

.... tyttö on nyt 2kk ja on alkanut maisteleen kiinteitä, pottu porkkanaa ja hedelmä soseita, tuttelilla ollut melkein alusta asti... ei mitään ongelmia oo..

Mä en ymmärrä, kun suositukset muuttuu...

Esikoiselle alettiin antamaan kiinteitä 4 kk iässä ja silloin se oli suositus. Meille 70-luvulla syntyneille lykättiin soseita suuhun jo parikuisena.



Meidän vaavi on nyt 4 kk ja aloin antamaan pieniä määriä sosetta maistiaisiksi. Ollut kokoajan täysimetyksellä, mutta nyt ollut parin viikon pätkä, että söisi kokoajan vaan. Illat tunnin välein tissillä. Ei siis enää ole mistään " tehoimupäivistä" kyse, vaan tyttö on selkeästi nälkäinen. Korviketta en voi antaa, kun on maitoallergiaepäily ja haluan siihen ensin selvyyden. Niinpä ratkaisin pulman aloittamalla soseet. Allegiselle kun on kuitenkin annettava hitaassa tahdissa uusia makuja, niin luulenpa ettei 6 kk ikäisenä meillä ole vielä montaa makua ruokavaliossa.



Minä menettelen näin, kukin tekee niinkuin parhaaksi näkee.



Gerbera

Neljän kuukauden iästä alettiin antamaan soseita, jonka seurauksena imetysvälit harveni, ennen syötiin tunnin-puolentoista tunnin välein. Ja yöt meni 2-3 tunnin välein heräillessä. Nyt kun saa annettua kunnolla ruokaa päivisin, on yöunetkin pidentyneet/parantuneet huomattavasti, eilen tehtiin ennätys, piti vain kerran syöttää. :)



Eli näin meillä, apua on tullut suursyömäri pojan nukkumiseen ja muutenkin äidin ja pojan jaksamiseen. Mutta kukin tavallaan, kuten edelliset jo sanoi. Mikä vain parhaaksi tuntuu omalle kohdalle. Joillainhan kestää kauan ennen kuin kiinteät rupeavat uppoamaan.

Ensimmäisen lapseni kanssa kävi niin, että tyttö alkoi syödä todella tiheästi noin 5kk ikäisenä, jolloin kysyin neuvolassa että pitäisikö jo antaa kiinteitä jos maito ei enää riitä yksin vauvalle. Sain aina kiihkeän saarnan rintamaidon puolesta ja neuvon että ei mitään kiinteää enen 6kk.

Imetin sitten oikeeestaan kokoajan ja yöt olivat tosi raskaita. Puolenvuoden ikäisenä sitten aloitin soseiden antamisen ja tyttö sylki kaiken pois, niin että ehkä vasta 9kk sain syötettyä edes vähän muutakin kuin rintamaitoa. Vellien kanssa totuttelu oli samanlaista. Olen aika katkera neuvolan tädille, koska jos olisin tiennyt että ruokaan totuttelussa menee aikansa, olisin aloittanut totuttelun viimeistään 5kk iässä. Meillä meni rytmi täysin sekaisin koska tyttö oli kokoajan nälkäinen ja itse tulin melkein hulluksi unenpuutteesta. Sittenkin kun ruokia ja vellejä saatiin jotenkuten syödyksi, oli tyttö tottunut heräämään todella monta kertaa yössä.



Mielestäni vauvat on tässä yksilöllisiä, mutta poikani kanssa aloin totuttelun 4kk jälkeen ja hän syö nyt 9kk vanhana ruokansa melko hyvin, joten olen voinut jättää yösyötön pois ja joskus meillä nukutaan koko yö heräämättä. Ateriat saavat myös päivään rytmiä ja on kiva itsellekin tietää koska nukutaan ja koska syödään. Vaikka vauva tottuisikin soseisiin nopeasti, eihän sinun tarvitse antaa lusikallista enenpää ennen 6kk ikää. Jos taas ei totu heti, niin aikaisin aloittamalla vauva on tottunut kiinteisiin kun alkaa niitä todella tarvita.

Meillä kuopus 7,5 kk ja oli täysimetyksellä 6 kk. Hups, kuinkas kävikään - neiti ei ymmärrä kiinteiden päälle vieläkään. Jos olisin tämän tiennyt niin olisin alkanut totuttaa lasta lusikkaruokaan vähän aiemmin. Tällä hetkellä ruokaa menee maksimissaan kaksi teelusikallista kerran päivässä ja silloin on syöty hyvin. Samoja lusikallisia työnnetään suuhun about sata kertaa ja aikaa kuluu. No, aliravittu neiti ei kuitenkaan ole, sillä painoa on yli 10 kiloa. Yötkin menevät melko hyvin, yleensä 1-2 syöttöä yössä. Kaikesta päätellen lapsella ei ole nälkä:)

Nykyään tietääkseni suositellaan kiinteiden aloittamista JOUSTAVASTI 4-6 kk iässä. Ei kai kenenkään vatsa ole kehittynyt " valmiiksi" juuri tiettyyn päivään mennessä...?



Kiinteiden aloittamisessa kannattaa käyttää maalaisjärkeä. Jos äiti on kuolemanväsynyt jatkuvaan imettämiseen (öin ja päivin), vauva tarvitsee ruokaa ihan koko ajan ja vauva on yli 4 kk, kannattaa varmaan kokeilla, jos soseet alkaisivat pikku hiljaa upota. Ennen neljää kuukautta suositellaan kai äidinmaidonkorviketta, mikäli äidin maito ei riitä. Minua totta puhuen inhottaa kaikenlainen vertailu, jopa tämän viestin otsikko " puolesta ja vastaan" . Miten kukaan voi tietää asioita kuin omasta puolestaan...? Saati sitten sanoa, että juuri näin pitää tehdä. Toivon sydämeni pohjasta voimia ja jaksamista niille, jotka tälläkin hetkellä siinä neljän kuukauden vaiheilla miettivät päänsä puhki, mitä tehdä...



Meillä aloitettiin kiinteiden maistelu, kun poika oli vähän vaille viisi kuukautta. Ja hommaa ei tosiaan voinut sanoa syömiseksi! Nyt onneksi uppoaa jo iltapuurokin... Meillä on ollut välillä suuriakin jaksamisongelmia. Poika kun ei ole suostunut juomaan maitoa pullosta tai yleensäkään mistään muusta kuin tissistä. Niinpä sinnittelin (ja syötin parin tunnin välein öin ja päivin) hämärän rajamailla viiteen kuukauteen asti, ja päätin kokeilla soseiden syöttämistä. Vellejä Elmo ei ole saanut ollenkaan.



Näin jälkeen - taas viisaampana - olisi kannattanut aloittaa soseet hieman aiemmin, niin en olisi itse ollut niin väsyksissä. Nyt isäkin voi osallistua paremmin pojan syöttämiseen ja minä saan pieniä hengähdystaukoja.

Esikoien on hoikkeliini ja painokurvan nostatukseksi meillä aloitettiin kiinteät 4 kk:n iässä. Neiti heräsi 1-2 kertaa yössä rinnalle, oli täysimetyksellä. Kiinteät tippuivat erittäin huonosti koko matkan ainja tuonne vuoden ikään asti. Jälkeenpäin ajatellen olisin hyvin mieluusti jättänyt koko homman vasta puolen vuoden ikään, ihan riittävästi kun oli tätä " tarjoa lapselle - syötä koiralle" hommaa sittenkin. Se oli tosi uuvuttavaa ja turhauttavaa.



Toisen kanssa meinaan " kuunnella asiakasta" . Todennäköisesti mennään puolen vuoden korville rintamaidolla ja maistellaan sitten rauhassa kiinteitä - ellei vauva jostain syystä itse osoita suurta kiinnostusta ruokailuun aiemmin. Näitä merkkejä on mm. että vauva on kovin kiinnostunut ruokapöydässä, tuntuu olevan selvästi nälkäinen rintamaidosta huolimatta, hän lakkaa työntämästä kielellä ulos kaiken suusta, laittaa itse sinne maistiaisia (siis kaikki menee suuhun, tietty)...



Vauvat on erilaisia. Turhaa on turhan aikaisin tuputtaa vierasta mömmöä kehittymättömään suolistoon, toisaalta turha lastaan nälässä pitää, jos on jo valmis kiinteisiin.



Pointtini siis, että mennään enemmän LAPSEN ehdoilla kuin äidin, isän, neuvolan tms.

ei ne neuvolan tuputtamat kiinteät sillä esikoisella mitään painon nostamiseen auttaneet, pikemminkin päinvastoin. Itsestä on tuntunut jälkeenpäin, että olisi voinut maistua paremmin, jollen olisi aloittanut turhan varhain.



Tai toiset sitten on vain huonompia syömään niitä kiinteitä, aloitti ne koska tahansa. Tiedä häntä.

Itse täysimetin esikoista 2,5kk ja kuopusta täysimetin reilut 6kk, käytännössä rintamaito oli pääasiallinen ravinto reilusti yli 7kk ikään, vasta viiemaikoina on kiinteät alkaneet maistua jotenkuten. Suositus on, että täysimetystä jatketaan 6kk asti, jos maito riittää. Sinun tapauksessa maito tuntuu riittävän, joten kannattaa jatkaa täysimetystä. Mitä uniin tulee, meillä kiinteät sekoittivat yöt aivan täysin, siihen asti poika oli nukkunut yhdellä syötöllä yöt, kiinteiden aloittamisen jälkeen aloivat heräilyt, pahimmillaan poika heräsi 17 kertaa yössä. Mitään allergiaa tai sairautta ei todettu, eli ei ne kiinteät välttämättä öitä paranna ja pinon aloittajalla yöt olivat menneet hyvin, minun vinkki on, että kannattaa jatkaa täysimetystä, jos maito riittää.

vielä noihin kiinteisiin tottumisesta, uskon, että se riippuu lapsesta, meidän esikoinen tottui tosi nopeasti ( 4kk iässä aloitettiin9, mutta on myös todella sopeutuva ja helppo lapsi, kuopuksella taas luonnetta riittää ja hän ei ole läheskään niin sopeutuva vaan vaatii pidemmän ajan tottua uusin asioihin ja paikkoihin. Jos nyt saisin päättää, en aloittaisi kiinteitä nelikuisena, koska en usko,että poika olisi tottunut niihin yhtään helpommin. Ja meidän yöheräilyssä ei ollut kyse nälästä, koska mitä vähemmän kiinteitä meni sen paremmin poju nukkui, (näin on vieläkin) Nykyään poitsu herää n 3-10 kertaa yöllä, meillä alkaa unikoulu kohta puoliin.



ja sen verran sanon vielä, että kannatan täysimetystä JOS maito riittää, tuolla aikaisemmin oli joku kirjoitti, että nla täti painosti jatkamaan imetystä vaikka vauva oli nälkäinen, se on mielestäni tosi väärin ja itse olisin aloittanut siinä tapauksessa kiinteät. Loppujen lopuksi tärkeintä on, että koko perhe voi hyvin =)

noista yllämainituist merkistä, meillä kuopus pyysi maitoa, kun näki toisen lapsen syövän lusikkaruokaa eikä vieläkään osoita mielenkiintoa ruokailevia ihmisiä kohtaan, työntää usein kielen esteeksi kun lusikka tulee suuta kohti ja uskomattomalla vastolla viskaa ruoan lattialle, kun saa eteensä, ei edes maista vaan heittää lattialle. Maissinaksut ja kurkun (ja kaikki tavarat luonnollisesti) laittaa suuhun

oli siis meillä. En pitänyt minkäälaista kiirettä, kun tuntui reagoivan liian herkästi minun syömisiinikin. Lähempänä 6kk pystyin itsekin lieventämään ruokavaliotani. Tuntui, että oman vauvani vatsa alkoi vasta olemaan valmiinpi tuossa vaiheessa kiinteisiin kuin jos olisin 4kk aloittanut. Hyvin syöminen on alkanut, alkuun hieman haki kuinka sitä nyt suussa pystyy pitämään, joutui työntämään jatkuvasti ekalla viikolla suuhun takaisin soseita. No, välillä kyllä sormea imien ne luumut on imettävä nieluun asti. Nyt ei haittaa (alle kk syöty)vaikka joku pieni klönttikin sattuisi olemaan soseessa.Mielellään avaa suunsa kun lusikka lähestyy. Todella varovaisesti on kuitenkin aloitettu, eli kauan menee varmasti ennen kuin isoihin määriin päästään, mutta tämä sopii meille jollekin muulle sopii toinen systeemi. Mutta kyllä se pelkkä imetys oli helppoa kun ei tarvinnut kuin tissi suuhun työntää(helpoimmillaan)ja se oli siinä ja nyt täytyy miettiä mitä annan ja kuinka paljon ja koska. Saa kyllä rintaa aina kun haluaa...

Nyt poikamme on vajaa 6 kk ja hyvällä ruokahalulla menevät kaikki tarjotut ruoat eikä allergiaoireita ole tullut (paitsi juuri viimepäivinä ihottumaa, muttei ilmeisesti liity ruokiin, koska ilmestyy päiväunien aikaan eknä ole nyt ottanutkaan viime viikkoina uusia ruokia mukaan). Soseet jouduin aloittamaan aikaisin, koska vaikka maitoa tuli (tulee edelleen) hyvin, niin vajaa 4 kk iässä pojalla oli jatkuvasti nälkä ja söi päivisin tunnin, öisin kahden tunnin välein. Yösyömiset harventuivat heti ja nykyään poika syö yöllä (imetän ruokien ohessa edelleen) vasta vähän ennen viittä. Olen sitä mieltä että jokainen aloittaa soseet silloin kun lapsi sitä tarvitsee.

Paha mennä muita neuvomaan, mutta itse koin kiinteiden aloittamisen 4-kuiselle vauvalle hankalana. Kun kerran aloitti, piti sitten jatkaa. Meillä aikaisen aloituksen syynä oli tytön keskosuus ja sikiöaikainen kasvuhäiriö, ja itse asiassa alun perin oli puhe kiinteiden aloittamisesta jo 3 kk:n iässä.



Tytöllemme ei onneksi ilmaantunut mahavaivoja, mutta eivät ne kiinteät yöuniinkaan vaikuttaneet. Puolivuotiaanakin tyttö söi vielä useamman kerran yössä. Kasvuunkin tuli pieni notkahdus juuri siinä kiinteiden aloituksen aikoihin.



Jos ei ole erityistä syytä aloittaa, odottaisin hieman, vaikka edes kuukauden verran.

jokainen lapsi on kuitenkin yksilönsä ja äidin maidontuotantokin voi vaihdella eri lasten kohdalla.



Meillä tyttö nukkui hyvin yöt 2-3,5 kuisena, heräili kerran yössä. Sitten aloitti heräilyn useampaan otteeseen, jatkoin kuitenkin täysimetyksellä vaikka syömisvälit olivat vain 1,5 tunnin luokkaa. Viiden kuukauden iässä aloimme maistella kiinteitä. Nyt vasta lapsen ollessa 8 kk syöminen sujuu hyvin (avaa suunsa, nielee jne.). Kolme kuukautta siis opettelimme ja takapakkia tuli vaikka kuinka usein, vaikka välillä näytti jo sujuvan paremmin. Siinä vaiheessa kun ruoka alkoi pitämään nälkää poissa oli lapsemme tottunut heräämään 0,5-1,5 tunnin välein öisinkin syömään ja siinä olikin sitten opettelua taas nukkumaan ja nukahtamaan itsekseen. Päiväväleihin ruoka onneksi auttoi nopeammin. Uusiin makuihin totuttaminen on ollut myös hidasta, ehkä vasta viime aikoina tyttö on ollut valmiimpi maistelemaan uusia makuja.



Jos tulee vielä toinen lapsi, niin mahdollisesti aloitamme kokeilun aiemmin, riippuen toki lapsesta, jotta lapsi olisi valmis syömään siinä vaiheessa, kun todella jo tarvitsee lisäravintoa. Me kun aloitimme tyttömme kohdalla vasta siinä vaiheessa, kun tosiaan lisäruoantarvetta jo oli selvästi.