Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Tuulimunan jälkeen, onko toivoa?

01.01.2006 |

Hyvän uuden vuoden toivotus kaikille!

Itse tässä olen kyllä aika alakuloisissa fiiliksissä.. joten yritän tässä taas saada toivoa herämään uudelleen kysellemällä muiden ehkä hyviäkin kokemuksia.



Aluksi omaa taustaa: Meillähän yritystä takana on n.3 vuotta ja ollaan ns. selittämättömästi lapsettomia. Tuona aikana on tehty 2 inseminaatiota ja nyt tästä viimeisestä saimme elämämme ensimmäisen plussan. Se osoittautui kuitenkin tuulimunaksi. Joulu ym. pyhät pitkittää kaavintaan pääsyä ja aika siihen on vasta ensi viikolla, jos ei nyt tyhjenny itsestään sitä ennen. Pientä vuotoa tässä on ollut kuitenkin yli pariviikkoa.



Tarkoitus on jatkaa yritystä inseminaatioin heti kun päästään taas normaaliin rytmiin. Nyt on kuitenkin tässä ruvennut pelottamaan, että jos tuleekin taas tuulimuna tai keskenmeno. Pelko johtuu ehkä siitä olen lukenut monien kertomuksia " keskenmeno sarjoista" . Onko teillä kellään tietoa/ kokemusta onko tavallaan suurempi riski saada tuulimuna/keskenmeno, kun on yksi sellainen jo ollut? Eli onko niillä taipumusta useinkin uusiutua?



Sitä niin ehti iloita tuosta plussasta ja sitten pettymys tietenkin oli suuri.. mitä ei yhtään helpota se että lähipiiriin; naapuriin ja kahdelle serkulle syntyi juuri vauvat ja paras ystäväni eilen ilmoitti saavansa kesävauvan. Nyt sitä tietysti miettii miten ihanaa sitä olisikaan ollut elää odotus aikaa yhdessä, puhumattakaan siitä kuinka kiva olisi ollut, että lapsilla olisi ollut saman ikäisiä kavereita lähipiirissä.. mutta eihän se elämä aina mene niinkuin suunnittelee. Nyt täytyy vaan yrittää iloita lähipiirin vaaveroista, kun omaa saamme edelleen odotella.



Olen miettinyt, että jos nyt ensi kevään aikana ei tärppää ja varsinkin jos onnistumisen todennäiköisyys on pieni, niin mahdollisesti jätämme yrityksen sikseen ja suuntaamme ajatukset sen sijaan adoption puoleen. Ajattelen aika vanhanaikaisesti, mutta olen vähän sitä mieltä, että jos lasta ei ole tullakseen, niin meille ei sitten ehkä ole omaa (biologista) lasta tarkoitettukaan. Silloin ehkä voimme auttaa maailmaa omalta pieneltä osaltamme tarjoamalla adoptiolapselle mahdollisimman hyvän elämän. Onkohan täällä kellään muulla adoptio vaihtoehtoa mielessä?



Tästä tuli nyt pitkä ja aika surumielinen kirjoitus. Kiitos, jos jaksoit lukea! Näistä asioista, kun on aika vaikea puhua kenenkään kanssa, niin helpottaa tämä kirjoittaminenkin. Mukava olisi kuulla muiden kommentteja ja kokemuksia näistä asioista..



Niin ja hirvittävän paljon onnea kaikille plussanneille ja vielä yrityksen puolella oleville vuodelle 2006!

T. Helmiina

Kommentit (4)

Vierailija
1/4 |
01.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tiedän tunteen. Itselläni hoitojen seurauksena tuulimunaraskaus ja kaavinta tehtiin 15.7. Jatkoin hoitoja heti kun se oli mahdollista ja toisesta yrityksestä tärppäsi syksyllä pakastetun alkion siirrolla. Nyt tulossa kaksoset ja rv 15 jo menossa.



Pelkäsin tietenkin tuulimunaa enkä uskaltanut enää iloita plussatestistä. Yleensä se on kuitenkin huonoa tuuria ja seuraava kerta menee paremmin. Tsemppiä!

Vierailija
2/4 |
02.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kiitokset bambi rohkaisevasta esimerkistä. Ihanaa lukea onnistumisista! Sylintäydeltä onnea teille loppuun saakka!

Kyllä mekin nyt vielä " täysillä" yritetään muutama kierto ja katsotaan sitten kuinka meille käy..



Jos vielä muilla kommentteja/kokemuksia, niin otetaan vastaan..

T. Helmiina

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/4 |
02.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla oli ensimmäinen plussa kemiallinen raskaus, sen jälkeen

sitten tuulimuna. Sitten lopultakin tuli plussa josta tyttö 10/2002 ja nyt odotan kaksosia viikolla 13+0. Kaikki raskaudet saaneet alkunsa joko passista tai tuoresiirrosta. Välissä oli monia siirtoja josta ei tullut plussaa ollenkaan.



Minulle sanottiin että ei samalle yleensä tule kahtaa tuulimuna-raskautta.



toivotaan että sinulla seuraava kerta toisi sen oman vauvelin.

Vierailija
4/4 |
03.01.2006 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ihanaa, että sinulla jo pikkuinen tyttö ja onnea matkaan kaksosten kanssa loppuun saakka..!



Toivotaan tosiaan, että ensikerralla meilläkin on parempi onni matkassa. Kyllä lääkärikin tosiaan arveli, että hyvät pitäisi olla mahdollisuudet vielä onnistua, kun kerran tuo kiinnittyminenkin nyt jo onnistui..



T. helmiina