MAALISMUSSUKOIDEN to-pe turinat

[color=orange]Kylläpä kesti neuvolassa käynti tänään... kauhee ryysis siellä. Vissiin johtui siitä, että oli lääkäripäivä.



Omaan ( . ) kuului hyvää vauvalla kaikki hienosti. Meillä oli terkkarikin vaihtunut, oikein mukavalta tämä uusi tuntui, vaikka pikaisesti hänet tapasinkin. Lääkärikin oli eri kuin eka kerralla ja mukavantuntuinen hänkin. Syke 150 paikkeilla ja kuulemma oikein hieno ja vahva sydämensyke... pienestä sitä voi äiti ylpeeksi itsensä tuntea =). Painoa oli tullut 800g/vk ja nyt sitten meni se [b]NapNapin[/b] kyselemä kymppi rikki. Painoa nyt siis 73kg, kun lähtöpaino oli 62kg. Hb oli 120, joten edelleen säästyin raudalta, hyvä niin, kun menee masu niin kovalle siitä ja muutenkin tätä vaivaa jo on. Paineet 120/74 ja sf-mitta 25cm. Seuraava neuvola 19.1.



Nyt lähdetään viemään neitiä kylään mun tädin luokse ja sitten meen siskoni kanssa kahvilaan *vesi kielellä jo nyt* herkuttelemaan ja rentoutumaan.



Mukavaa torstaita kaikille!

-Monkey ja mosse rv. 28+1-

Talvilomalla täällä siis lorvailen....tai siis toipilasta vielä hoidellen, kun vieläkin on tuo pikku-ukko kovassa nuhassa ja yskässä, mutta kuume on onneksi hävinnyt jo!

Tänään lähdetään sukulaisille yökylään ja huomenna on sitten ne pelottavan raskaat hautajaiset *kerää voimia*, joten en varmaankaan seuraavaan viikkoon pääse koneelle...

lähdetään siis aattona virallisesti lomalle koko perhe tuonne Tahkolle laskemaan ja pulikoimaan yms. ja siellä ei varmaan ole kone mahdollisuutta ja ehkä hyväkin keskittyä välillä puhtaasti yhdessä oloon ja rentoutumiseen viime kuukausien hässäkän jälkeen.

Toivotan siis jo etukäteen KAIKILLE MAALISMASUILLE OIKEIN ILOISTA VUODEN VAIHDETTA JA EHDOTTOMASTI VIELÄ PAREMPAA ENSI VUODEN ALKUA!!!



Urkki 8)

Aattelin kanssa tulla taas pitkästä aikaan kirjottamaan kuulumisia!!!



Joulu meni ihan mukavasti ja vaikka yksin kaiken järjestinkin ni hyvin jaksoin (pakko kehua). Neuvola ois tammikuun 3.pv joten en viä tiä mitä nää huhkimiset teki verepaineille (tytön raskaudesta ne kun alko nousemaan viikon 30 jälkeen).

Pukki muisti kivasti tyttöä ja saatiin mekin miehen kanssa muutama paketti!!=)



Perjantaina (23.pv) oltiin päivystyksessä tytön kanssa. Arvattiin jo kun sinne lähettiin että korvatulehdus sillä on ja niin olikin...taas! Mutta onneksi jouluna oli kuin ei mitään!!=)



Jouluviikon alussa oltiin kontrolli ultrassa (rakenneultrassa havaittiin että vauvan toisen munuaisen allas oli 5.1mm ja saisi olla 5mm, joten mentiin ultraan uudestaan) ja nyt oli kaikki hyvin eikä munuaista tarvi enää seurata. Vauvan painoarvio oli 1.2kg (olin silloin viikoilla 27+4) ja kohdunkaulaa oli jäljellä 0.5cm (ei mikään ihme kun välillä niin paljon supistelee), mutta onneksi oli paikat vielä visusti ummessa!!



Selkäkivut ovat vähän hellittäneet...mutta edelleen jos kauan istuu niin saa kyllä selän kpeäksi.



Öisin olen alkanut " yöpöhkimiset" . Heräilen vähän väliä asentoa vaihtamaan tai sit muuten vaa. Vessassa ei onneksi tarvi viä rampata.



Kohta uusivuosi edessä ja se taidetaan ottaa ihan rauhallisissa merkeissä!!=)



terv. lottis rv. 29

töistä. No, onneksi avulias ukki tuli hakemaan ja pääsin töihin sitten. Ei ole enää kävelemään minusta pitkiä matkoja ja saatika tuossa pakkasessa. Meillä mittari näytti -25:ttä että ei kiitos! No, huomenna en töihin aio ollenkaan vaan pidän siivouspäivän. Kiva on sitten uuttavuotta vastaanottaa puhtaassa kodissa :). Minkälaisia suunnitelmia muuten mussukoilla on uudenvuodenaatoksi? Me mennään ystäväperheen luokse saunomaan ja syömään ja yöllä sitten olisi tarkoitus käydä katsomassa kaupungin järjestämä ilotulitus. Esikoinenkin luultavasti jaksaa valvoa sinne asti kun tietää, että ilotulitusta mennään katsomaan.. niin ja pitäähän ne tinat tietysti valaa jossain välissä sitten..Että siinä suunnitelmia meille ihan tarpeeksi.

Olo on muuten ihan mainio mutta väsyttää suunnattomasti! Yöt on tullut nukuttua tosi huonosti. Supistelee nykyään öisin ja pikkuinen jumppaa mahassa, että myske käy vaan. Hurjan näköistä ihan kun maha heiluu :) mutta hyvä siis, että liikkuu. Ne supistukset vaan tahtoo olla jo aika ilkeän tuntuisia. Lääkärissäkin kävin jo tilanteen tarkistuttamassa mutta kaikki on onneksi ihan mallillaan. Sanoi vain, että ihan normaalia on.. niin ja samalla sitten kuulin sukupuoli arvion ja toinen tyttöhän se olisi meille tulossa lääkärin mukaan. Saa sitten nähdä.. varma ei lääkäri siis ollut. Mutta minäpäs taas jään taustailemaan ja kirjoittelen taas kun aikaa on vähän enempi. Päivät tahtoo vain olla niin kiireisiä kun töitä olisi muillekkin jakaa. No, ei olisi kuin kuukausi enää..



Iloiset päivän jatkot mussukoille ja onnea vuodelle 2006! Toivottelen jo nyt kun luultavasti en enää tämän vuoden puolella pääse kirjoittelemaan..





Toukotar ja ipana 29+2 (jos en ihan sekaisin laskuissa ole..hmm)

lyhyesti reissusta terkut!



taalla voidaan hyvin, kotiin tullaan vuodenvaihteessa.



vauva potkii ja vatsa paisuu:)



kaikille hyvaa vuodenvaihdetta! oon netissa varmaan vasta ensi vuoden puolella.



Caddie ja Pirpana, rv 29+2

Kotiuduttu ollaan reissusta mekin. Hiukka tuli mutkia illalla matkaan. Mies oli nääs lähtiessämme säätänyt lämmöt omin sanoin " pikkuisen pienemmälle" , eli sisälämpötilamittari näytti eilen illalla +2 astetta. Eihän siinä muu auttanut kun kurvata yöksi paikalliseen hotelliin, arvatkaa vaan olinko hiukkasen pahalla päällä. Lapset kyllä tykkäsivät ja aamiainen saatiin sitten nauttia " valmiista pöydästä" , eli uuden kurinalaisen elämän aloittaminen siirtyi sitten huomiselle.



Uusi Vuosi otetaan vastaan ystäväperheen kanssa raketteja ampuen, syöden hyvin ja ulkoillen. Hänkin on raskaana, joten voidaan samalla vaihtaa tuoreemmat kuulumiset " ajankohtaisista asioista" .



Omaan napaan ( . ) ei uutta, kuten kuvasta näkee niin hyvin porskutellaan. Ummetusta ja turvotusta on tullut, näihin osasyynä varmasti joulun herkuttelut ja vähäinen liikkuminen. Uni taas vaihteeksi maittaa tavallistakin paremmin, nyt lomalla olenkin jo useampana päivänä ottanut pienet päivätirsat. Saas nähdä kuinka työt maittaa tammikuussa, mulla periaatteessa se tilanne, että voisin jäädä sairaslomalle työn fyysisyyden vuoksi vaikka heti. Kaikenlisäksi mun pitää kulkea pyörällä töihin (matkaa noin 8km suuntansa pyörätietöntä, pimeää kylänraittia). Neuvolasta sanottiin, että jo tällä perusteella lääkäri kirjoittaisi saikkua. No kunhan saan hoidettua pöydän puhtaaksi sijaista varten niin katsastan tilannetta uudelleen.



Nyt kaffeelle ja pitämään rääppiäisiä loppujen konvehtien kanssa. Hyvää uutta vuotta kaikille jo ennakkoon



toivottelee Maisa ja masukki

Eipa ole pitkaan aikaa tullutkaan kirjoitettua.. Oltiin perheen voimin Pyha-tunturilla joulu, ja olen ollut aikamoisessa netti pimennossa. Taalla kotona Aidin luona on uskomattoman hidas liittyma, joten taydellisen tilannekatsauksen pystyn tekemaan vasta loman jalkeen kotona!



Joulu meni ihanasti hiihdellen (monot kun vaan sai ensin jalkaan.. ) ja syoden. Oli tosi mahtavasti lunta ja pakkastakaan ei ihan hirmuisesti ollut. Huomenna Helsinkiin uudeksi vuodeksi, vaikka tuskin mitaan suurempia pippaloita tuleekaan pidettya!



Kymppi meni rikki taallakin, ja nyt siis viikko 30. Mulla on tuo painonousu hidastunut onneksi siita, kun siina viikoilla 20-25 tuntui et tata vauhtia tulee painoa ainaskin 30 kiloa...



Mutta paremmat uutiset sitten kun ollaan taas kotona,



Oikein hyvaa uutta vuotta 2006 kaikille Maalismussukoille!!!!!



Browniette 30+0

mukavaa joulunjälkeistä elämää kaikille!



Mulla on ollut töissä ihan mahdottoman kiire jouluun saakka, joten en täälläkään ole ehtinyt juurikaan edes käymään. Nyt sitten koitan päättää, pitäisikö suosiolla jäädä joululomalta sairaslomalle kun selkä on vaivannut aika mojovasti jo viikolta 18. Viime aikojen ihanuutena siihen päälle on ilmaantunut järisyttävät liitoskivut, joten 40 km työmatka suuntaansa ja seisomatyö ei oikein enää houkuta nyt kun täällä kotona on välillä jopa sellainen olo, että mihinkään ei satu. Koulun joulujuhlassa kyllä vielä uhosin, että jaksaisin tammikuun olla vielä töissä, vaan empäs tiedä. No, hetipä tuli taas tätä omaa napaa :)



Joulut on menneet mukavasti kotona rauhoittuessa, esikoisen kanssa olen koittanut hiukan ulkoilla, vaikka pitkiä matkoja en jaksakaan kävellä. Hankin itselleni joululahjaksi potkukelkan, jolla olen posket punaisina innoissani potkinut, kun on joku peli jolla pääsee liikkumaan ;-)



Oliko täällä muita, joilla on iso sf-mitta? Mulla vatsa on ihan valtava ja painava, sf-mitta on mennyt raskausviikkojen mukaan ja olen NIIN lopen kyllästynyt ihmisten voivotteluihin ja päivittelyihin siitä, kuinka iso olen ja kuinka heillä ei viimeisilläänkään ollut tällaista mahaa. Hemmetti!



Mukavaa uuden vuoden odotusta teille kaikille, koitan hiukan enemmän olla taas läsnä jos kerran olen kotosalla.



Anna + asukas 30+1

Tänään oli taas äitipolikäynti. Kerrankin sain niin mukavia uutisia, että kyllä passaa. On niitä jo odoteltukkin. Kohdunsuulla ei siis nyt viimekäynnistä ole tapahtunut mitään muutosta huonompaan suuntaan eikä kaula enää ole lyhentynyt. Saan alkaa vähitellen loppua kohden viettää aivan tavallista raskauden aikaista elämää. Jopa SEKSI on sallittua. Ei tietenkään kehotettu riehumaan alkamaan ja ylenmäärin liikuntaa harrastamaan, mutta muuten kotosalla aivan normaalia arkea sen mukaan kuin supistelut antavat myöten. Sairasloma kylläkin jatkuu äitiyslomaan saakka, mutta mitäs siitä sitten, kun kerran hieman saa jo lepäilyä hellitellä. Itseään kuunnellenhan sitä varmasti muutkin jo näillä viikoilla elävät.



Oli se melko jännä kokemus käydä siinä 4 D ultrassa. Eihän me muuten oltaisiin siihen menty/päästy, mutta tätä tilannetta tarkkailivat sen avulla. Vauvan piirteet näkyivät aivan selväsi ja saatiin ihan kasvo kuvia hänestä. Ihan on äidin nenä, vaikkakin minusta muuten isänsä näköinen. No joo, sukupuolta ei edelleenkään haluttu tietää. Ei sillä väliä meille. Kasvanutkin oli todella hurjasti, arvion mukaan 1700g, kun kaksi ja puoliviikkoa sitten vasta 1000g. Ihmekkös tuo vatsa on minulla kasvanut silmissä ja sivut ovat kipeät olleet.



Jotakin ahdisti ne vatsankoon ihmettelijät ja kyseli muita, joilla olisi iso SF mitta. Minulla se on nyt 33 cm. Ihmettelijöitä riittää, sillä olen melko koominen näky, muuten melko pienikokoinen ja masu tuossa edessä kuin rantapallon olisi nielaissut. Näin se vain on, että olemme kaikki niin erilaisia ruumiinrakenteeltaan, ettei toisiin ole vertaaminen. Kiloja minulle tullut vähän yli kymmenen, joten siitä ei tuo mitta ole kasvanut. Kyllähän se masu saa näkyäkkin raskaana ollessa, joten antaa ihmettelijöiden ihmetellä. Ihanaa aikaahan tämä on! Nauttikaa kaikki siitä vielä, sillä kohta ovat maaliskuisetkin jo maailmassa ja masumme ovat tyhjiä, onneksi sylimme sitävastoin täysiä!



Oikein mukavaa vuotta 2006 kaikille!!!!



mine + piiperoinen 31 + 0

että liikkuuko teidän vauvelit vielä ajoittain todella vähän ja vaisusti useana peräkkäisenä päivänä? Mulla nyt ssis 28+5 viikot ja ainakin 3 päivää jo ollut tätä hiljaiseloa. Tänään apaut 5-7 vaisua liikettä masussa ollut entisten kovienkin potkujen tilalla onko vieläkin ihan normaalia?

Tää liikkeitten vähyys saa mut hulluksi mutta olen jo kerran aiemmin käynyt neuvolassa tämän takia ja kaikki oli silloin ihan ookoo kun kuunneltiin sydänäänet. Muistaakseni viikolla 24+ tms. Hävettää sielläkin juosta aina samoissa merkeissä.

Muistan vaan että kadessa aiemmasskin rakskaudessani on ollut tätä samaa ongelmaa. Vauvat ovat liikkuneet välillä tosi vähän mutta kuitenkin kaikki on sujunut hyvin tähän asti ja loppuun saakka. Entä nyt?

Ois ihanaa jos vastaisitte pian kun oon niin huolesta sykkyrällä.

Lyytikki olitkin jo saanut vastauksia siihen kysymykseen ja munkin mielestä ihan hyvin voit käydä neuvolassa kuuntelemassa vauvan sydänäänet. Mäkin kävin rv 18 kun olin mahalteen sängyllä ja sisko hiero mun selkää ja sit yhtäkkiä vihlas tosi ilkeesti mahasta. Silloin en vielä ollut edes tuntenut vielä liikkeitä niin se vihlonta kyllä säikäytti, mutta hyvin kuului neuvolassa vauvan sydänäänet ja sai itselleen mielenrauhan =) Silloin mun oma terkka ei ollut edes paikalla, mutta toinen täti kuunteli eikä siihen mennyt paria minuuttia kauempaa.



Mine ihana kuulla mukavia uutisia ja varmaan mukavaa kun saa nyt ottaa " rennommin" ! Mun pitäis edelleen mahdollisimman paljon olla makuuasennossa, joten telkkua on tullut katsottua aika lailla. Meillä on vielä sohvan toisessa päässä sohvan jalkojen alla tonnikalapurkit, jotta sohva ois korkeammalla jalkapuolelta ;)



Nikonäidille hurjasti tsemppiä sinne sairaalaan ja onneks se supistuksenestolääke näyttäis tepsivän! Ja kiva, että mukavat hoitajat " kärräilee" sua koneelle niin pääset nettiin. Mähän jouduin kans rv 27+5 osastolle sisään ja olin vuodelevos 5pvä. Olin neljän hengen huonees liikkumiskiellossa eikä edes telkkua niin kyllä meinas aika käydä pitkäksi! Ens viikon ke taas kontrolli ja jännään saako odotus jatkua kotona.



Oma mussukka masussa tuntuu kasvavan hurjasti sillä liikkeet tuntuu tosi voimakkaina jo. Paljoa varsinaisia potkuja en kyllä tunne (johtuu varmaan kun istukka edessä), mutta peppua toinen kovasti nostelee vatsanahkaa vasten ja itseään venyttelee paljon =) Toissapäivänä tunsin kyljelläni maatessa ekan potkun kylkiluuhun! Vaikka istuessa kohtu jää sen verran alas, että kohtu on vielä monen monta senttiä kylkiluiden alapuolella. Ymmärsitteköhän mitä tarkoitan? ;)



Mies kävi pari päivää sit ostaa mulle kaupasta kaikkee mahdollista hapanta sen sammaksen takia. Oon nyt aina ruoan jälkeen syöny sit happamia hedelmiä ja viimeiseks sokeroimatonta puolukkahilloa (ei kyllä ole mitään herkkua, mutta pakko) saas nähdä alkaako tepsimään...



Terkuin,

Simbucca ja pikku-fisu rv 30+5

Aamulla oli neuvola, kaikki muuten ok, mutta hemppa on 105. Nyt sitten lisätään raudan annostusta.



Olin pari päivää sairaslomalla, nyt taas töissä ja kova hässäkkä päällä! Onneksi olo on jo parempi, mutta onneksi on viikonloppu vapaata että saa taas levätä. Ensi viikolla sitten uudella innolla...



Oikein hyvää vuodenvaihdetta kaikille maalismussukoille!



NapNap rv30+2

Muuten NapNap, me ehkä käydään samassa neuvolassa, käytkö sä Myyrmäen neuvolassa?



Neuvolassa ei mitään erityisempää, sairaslomaa jatkettiin äitiysloman alkuun asti. Kun kohdunsuu on pehmennyt ja kohdunkaula lyhentynyt, niin eipä ne siitä enää takaisinkaan palaudu ennen kuin sitten joskus synnytyksen jälkeen. Tilanne oli kuitenkin ihan sama kuin 10 päivää sitten kun kävin viimeksi lääkärissä. Nyt sitten vaan tarkkaillaan, täytyy malttaa ottaa rauhallisesti että saa olla kotona ja ettei vauva syntyis keskosena. Olo on kuitenkin ihan ok, olen kai jo tottunut näihin supisteluihin ja jomotuksiin...



Hyvää uutta vuotta kaikille!



Zia rv 30+6

Pitkästä aikaa pinoudun. Toissapäivänä oli neuvola, jossa mainitsin terkkarille miten työlästä kävely on. Jopa kauppareissut ovat inhottavia, vaikka tietysti autolla mennään. Supistelee niin kovin että tuntuu kuin pienokaisen päälaki jo vilkkuisi haaroista. Terkkari laittoi lähetteen labraan kaiken maailman kokeisiin, epäili jotain streptokokkia(?). Lisäksi ainakin hiiva ja tulehdusarvot sekä puolitusinaa muuta. Kävin sitten eilen, mutta ei kuulu vielä tuloksia. Menee varmaan ensi vuoteen... No, 3. päivä on jo seuraava neuvolakäynti ja katsastetaan tilannetta uudelleen. Pääsisiköhän sitä ultraan? On kyllä melkoisen utelias olo, miltä kapellimestari näyttää.



t: Hönniäinen ja kapellimestari rv tasan 31

[color=orange]Olipa kiva kuulla, että [b]minellä[/b] kaikki ennallaan. Nyt vaan toivotaan, että vauva pysyy masussa vielä jonkin aikaa, vaikka kyllähän nuo kriittiset ajat ovat onneksi jo takanapäin.



[b]Urkille[/b] kovasti voimia hautajaisiin!



Myös [b]Simbucalle[/b] jaksellusta lepäilyyn! Ei varmaan oo herkkua ihan koko aikaan vaan lepäillä. Mutta mitäpä ei vauvansa takia tekisi...



Ja [b]Lyytikki[/b] ei kannata yhtään hävetä, että haluu varmistaa vauvalla kaiken olevan hyvin. Soitat vaan neuvolaan ja kysyt, että missä välissä ehtisit käydä vauvan sydänääniä kuuntelemassa. Helpottaa kummasti, kun kuulee sen pienen sydämen siellä jyskyttävän. Meidänkin mosse kyllä toisinaan viettää hieman hiljaisempia päiviä, mutta liikkeet onneksi tuntuvat kuitenkin useamman kerran päivässä. Helpottaa omaakin oloa, kun joku tuolta masusta itsestään ilmoittelee. Esikoista odottaessa soittelin kättärille ainakin kolme kertaa loppuraskaudesta, kun tein itselleni paniikin aina milloin mistäkin asiasta. Millon vauva ei ollu muka liikkunut ollenkaan tai tuntui muuten vaan oudolta tai selkää särki ihan hirveesti... kai ne siellä on tottuneet tällaisiin huolehtiviin äiteihin =) Mulla ainakin sattui joka kerta oikein ystävällinen hoitaja puhelimen päähän.



Omaan kasvavaan masuun ei uutta oikeestaan kuulu. Lonkkia kyllä aamuisin kolottaa. Mosse on majoittunut masuun nyt ihan toispuoleisesti, masu on ihan täysin oikealla puolella, huvittavan näköistä. Kai se tuossa äsken kääntyili, kun masu niin kovasti heilui.



UUDENVUODEN SUUNNITELMISTA taisi eilen olla puhetta. Me vietetään uuttavuotta kotosalla. Tuttava pariskunta tulee kahden lapsensa kanssa meille ja mun siskokin ehkä piipahtaa töiden jälkeen. Syödään nakkeja ja perunasalaattia, mennään varmaan pihan porukoiden kanssa yhdssä ampumaan raketteja jo aiemmin, että lapset jaksaa valvoa, sitten tietty pitää vielä tinat valaa.



Jaa, jospa sitä menis pukeutumaan...

-Monkey ja mosse rv. 28+2-

sama LA kuin täällä? Olet päivän edellä? Meillä LA 3.3.06. Kumpikohan saa ensiks? :)

piti sanomani että ' browniette' :lle! :))

Tarkoitatko minua? Joo, kyllä sen viikon pitäisi vaihtua samana viikonpäivänä, kuin on la. Elikkäs meillä perjantaina aina uusi täysi viikko. Näin ainakin on äitiyskorttiin merkattu.

En ole aiemmin paljon kirjoitellut, mutta on mukavaa lukea samassa vaiheessa olevien juttuja!!



Itselläni täysi työ jaksaa ja odotella lapsen synnytystä, koko ajan on jotain häikkää jossain arvossa ja taas määrätään tutkimuksiin. Mitään ei ole vielä onneksi löytynyt ... viimeksi sain viikon sairaslomaa kun istukassa näkyi liikettä. Lääkäri totesi vain kylmän rauhallisesti, että se on sitten todella vaarallista jos istukka irtoaa.



Niinpä. Taidan kadehtia kaikkia teitä, joilla menee hyvin, vatsa kasvaa ja potkut tuntuu. Mulla kiloja tullut onneksi jo kuusi (tätä ennen huomautettiin koko ajan kun paino ei nouse), vauvan potkuja tunnen melkein joka päivä (niitä kun pitäisi tuntea vähän väliä, mutta mulla ei kyllä tunnu vaikka miten olen paikallani). Niin ja nyt sitten vielä tämä istukka. Masentaa kun ei voi nauttia raskaudesta vaan aina kauhulla odottaa seuraavaa neuvolaa tai lääkäriäkäyntiä ...



Odotan jo sitä hetkeä, kun näkisin mahan heiluvan tai edes pikkaisen liikahtavan. Nyt kun se vain pinkeänä on paikallaan ja vaikka kuinka tuijottaisi, ei mitään liikettä näy!



Eli tulisi jo maaliskuu ja vauva syntyisi TERVEENÄ. Jos sitten vaikka joku sanoisi, että kaikki kunnossa. Joka tapauksessa aurinkoista talvipäivää kaikille :)



Inne 30+1

[color=orange]Pidän täällä peukkuja, että kaikki menee hyvin. Jaksellusta!



-Monkey-