+++Helmisimpukat keskiviikkoon!++

Minäkin olen siis kotiutunut joululomalta...

hyvin selvittiin pitkältä ajomatkalta.... yöt meinasi vain olla jotenkin hankalia, ja omaa sänkyä tuli jo eka yönä ikävä!!



Onnittelut tonttuvauvan saaneelle!! :) (en muista nimeä)



Voi miten sitä aika rientää, ja synnytys lähestyy viikko viikolta...välissä jä väsyttää niin tämä mahan kantaminen, että toivois jo vaavin syliin...mutta parempi kun saa vielä kasvaa rauhassa! Toisaalta on vähän haikea olo kun viikko viikolta kahden keskinen aika miehen kanssa lyhenee...pitää vielä nauttia siitä ettei tarvi huolehtia muista kuin itestä!! :)



Jouluna tuli kyllä syötyä ihan reilusta, ja painokin on noussut varmaan parilla kilolla. Turvotusta oli jaloissa ja käsissä ihan tuntuvasti, ei voinut pitää tavallisia sukkia, ja piti tepsutella joulu villasukat jalassa!



Ihana taas olla vaan kotona ja nauttia hiljasuudesta kaiken joulu hulinan jälkeen... alennus myynneille en jaksa ihan heti juosta tämän ison mahan kans... tarvii miehen tueksi, nimittäin supistelut yllättää välillä tosi kipeinä!!



Minäkin toivottelen ennakkoon jo Parempaa uutta vuotta 2006!!



miisa 34

Ihan ensimmäisenä, ennenku unohtuu, niin onnittelut zoopielle helmivauvan syntymän johdosta!! Voi että, olisi jo pian meilläkin pieni nyytti!! Jotenkin sitä on jo kyllästynyt näihin ainaisiin supisteluihin!



Meillä joulu meni juostessa paikasta toiseen. Aatto oltii koko perheen voimin mun vanhemmilla. Syötiin ja juotiin ja avattii paketteja. Joulupäivänä mentiin sitten anoppilaan syömään ja kahveelle mentii miehen mummolle. Tapaninpäivänä sitte tädille, kun pyysi käymään. Kyllä sitä tämä mamma olikin sitten aikas veto pois, ku joulu ohi meni! Supistuksia tuli siihen tahtiin, että ajattelin, josko tämä vaavi jo pihalle tulee. No eilinen päivä menikin sitten makuuasennossa vietettyä, ettei vaavi nyt ihan vielä tulis.



Tänään pitääkin sitten lähtee viemään tyttöä lääkäril, ku oli joulun kuumees. Kai sil puhkes korvat, ku pari yötä huusi ja yhtäkkiä lakkas. Likka rupes korvaansa kaivaan, nii kysyi mikä siel oli, nii totes että roskaa... Mätää rupes valuu. Mies kävi eile se kaa päivystykses, mut oli 3h jonot, ni ei jääny odottaa. Soiti tänää sit lääkäriajan... Saas nähä, onko korvatulehdus, kuumetta kun ei enää oo...



Masuun kuuluu kaiketi hyvää, kun vauva liikkuu minkä kerkiää. Mahdoton menijä! Nyt on jo jonkun aikaa pysyny pää alaspäin. Onneks, ei ollu meinaa kivan tuntusta, ku kääntyili vattas. Rupee huolestuttaan, kun viime neuvolakäynnil painoo ei ollu tullu yhtään lisää ja eikä nykkää näytä siltä, että vatta ois mitenkään kasvanu. Eka huolestuin, ku joulun jälkeen puntaril menin, että onko tullu syötyä niin paljo, ettei puntarikaa enää näytä, ku tuli lo! Sit totesi, et taitaa patterit vaa olla loppunu! Kauheesti en kyl syöny, ku syö mitä vain ni johan alko närästykset! Onneks Rennie auttaa, ainaki joskus! Seuraava neuvola onkin sitten vasta uuden vuoden jälkeen... Vähän kyl huolestuttaa, ku lääkäris oo viimeks käyny marraskuussa ja seuraava käyntikin on vain terveydenhoitajal... Supistuksia kun nyt satelee jatkuvasti! Täytynee parhaansa mukaan ottaa rauhallisesti tää väliviikko. Nyt kun joulutohinat on ohi ja muuttokin ohi...



Mutta enköhän mäkin toivottele jo hyvää alkavaa vuotta kaikille helmiksille! Yritetään jaksaa viimemetrit kunnialla loppuun! Eiköhän se meitinkin aika pian tule, vai mitä ;)



T: sinilila 32+2

On jomottanut häpyluun kohdalta niin mukavasti aamun, että olen vain istuskellut enkä edes vielä vaatteita vaihtanut....

Pitäis kaupassa lähteä käymään kun saisi aikaiseksi. Olin taas aamulla neljän aikaan ylhäällä ja hiippailin välillä vessaan ja sitten jääkaapille...koirakin nousi jo ylös että ollaanko sitä menossa pissalle vai lenkille tähän aikaan. Ääh, tekis mieli tehdä kaikkee kun nyt on kerran lomalla mutta kun ei sais, enkä ala sitten väkisin tuusaamaan kun ei kuitenkaan ole ihan pakko.



Masussa myös kaikki hyvin, aamulla pikkuisen kääntyillään, mutta edelleen iltaa kohden vauhti kiihtyy ja ennen nukkumaan menoa se on jo ihan hirveetä :) Vauva kaivautuu todella syvälle tuonne kylkeen ja pinnaa vastaan kun yritän metsästää pientä jalkaa. Kun äitini kävi ja pyysin laittamaan käden kyljelle kun vauva oikein möyri mahassa niin heti tuli hiljaista. On se jännä miten ne tajuaa eron!



Ei mutta jospa menis hampaidenpesulle ja yrittäis kammeta itsensä pihalle ja kauppaan...Leppoista keskiviikkoa vain kaikille!



Sasuliini ja hajuherne 34+5

Tuntuu että kokoajan väsyttää. Aamulla ei jaksaisi nousta ja illalla uni tulisi jo viim. kahdeksalta. Kai se kuuluu asiaan näillä viikoilla ja oon kyllä " mennyt" tuhatta ja sataa viimeset kaksi kuukautta. Meillä on ollut tuo remontti kesken ja vaikka tuskin mies apua tarvisi niin olen yrittänyt auttaa ja sitten tuo joulu... sekin loppujenlopuksi ressasi aikalailla. Nyt remotti siinä vaiheessa et on aika vaikea mitenkään auttaa. Yritän vaan pitää esikoisen poissa miehen tieltä. Poikaa kun ei yhtään kiinnostaisi porat, lattaleikkurit jakoavaimet sun muut, olis vaan kokoajan tekemässä remontiia isin kanssa .. Onneksi Ennen helmikuuta tulee kaikki valmiiksi. =)



Mä en oikein tiedä mikä mua eilen illalla vaivasi.. Kun sängyssä makasi niin ei vaan kertakaikkiaan voinut olla paikallaan. Reisiä jomotti ja supisteli vähän väliä. Ja alaselkä oli ihan hassun tuntunen. Ajattelin jo että näinköhän tää meinaa syntyä mutta ei kai. Mulla kun ei ole kauheasti kokemusta noista supistuksista kun esikko syntyi sektiolla.



-sitruuna ja minttuvihtori 32+6-

Näin se vuosi lähenee loppuaan :) ja ollaan jo kohta tammikuussa ja kylläpäs aika on menny nopeasti, vastahan sitä plussasi :)



Mä en tiedä mikä on mut ei NUKUTA , viime yönä valvoin kahteen ja mein möyrijä pyöri myös mahassa sinne kahteen , nukahdin hetkeksi ja taas hereillä. Tätä jatku koko yön ja nyt on kuin zombie = ei saa mitään irti itsestään ja kaikkea pitäisi tehdä. Hirveen huono omatunto ku oon yrittäny levätä ja miehelle on jääny kaikki hommat niin firman kuin muutkin. Huono OMATUNTO kaivaa vaikka ei pitäisi, on se ihmismieli niin outo että pitää joka asiassa suoriutua vaikka ei pystyisikään . On tää aivan hassua, ihan kuin olisi parempi ihminen kun ylittää omat rajansa ja vetää itsensä ihan piippuun !



Kamalat kivut myös vaivaa näiden supistusten lisäksi , nää on varmaan nyt niitä liitoskipuja , en muista esikoisesta kun niitä ei ollu mut vihloo ja särkee ja tulee ihme sätkyjä tuonne häpyluun päälle että tekis mieli itkeä ;( Lonkkasäryt on sitten ihan omaa luokkaansa varsinki öisin !



No niin vali vali , tänään ilmeisen huono päivä ! Mutta josko se tästä kunhan vaan pääsis päivän ilman supistusta mut ei taida onnistua ! Siitä tulikin mieleen että onkohan KUUMETTA vielä kasassa vai jakaantunu !?



minkki ja oskari 32+ ja raahautuu tuonne pedin pohjalle kai...

Oli ihana joulu, varsinkin kun esikoinen oli niin innoissaan <3. Kyllä joulusta nauttii taas itsekin ihan eri lailla kun saa lapsen kanssa tehdä valmisteluja ja jännittää pukin tuloa : ). Eipä tullut miehen kanssa vielä kaksin ollessamme pipareita leivottua ja joululauluja laulettua.



Töitä on enää vajaa kolme viikkoa, ja hommat on saatu jo kaikki loppuun. Tylsistyttää istua täällä turhan panttina. Kotiin jääminen jotenkin vähän hermostuttaa, mitäs jos mökkihöperyys iskee? No, saa nähdä miten kahden pienen kanssa jaksaa liikkua kodin ulkopuolella!



Mitenkäs sitä tamperelaisten tapaamista saataisiin järkättyä? Minulle sopisi aika lailla koska vaan!



FannyK 32+4

Tuntuu ettei taas löydy mitään hyvää tästä elämästä. Päivästä toiseen samaa vanhaa p*kaa, nytkin jo ahdistaa valmiiksi mennä kotiin ja ruveta jotain nakkisoosia vääntämään -ei sillä että täällä töissä olisi yhtään sen mukavampaa olla. Mulle tulee välillä näitä totaalisia masiskausia, ei todellakaan kiinnosta tehdä yhtään mitään! Eilen illalla painuin kahdeksalta makkariin kattomaan telkkaa ja jätin miehen ja kakarat hoitamaan iltatoimet keskenään, en kertakaikkiaan jaksanut katsella yhtään naamaa! Säännöllisin väliajoin nousee myös nämä uusperheongelmat esiin, miksi mulle on tungettu toistenkin kakarat hoidettaviksi kun en aina jaksa omiakaan... Aina nämä " kaudet" menevät aikanaan ohitse, mutta nyt tuntuu taas siltä että mä en kertakaikkiaan kestä, en tätä työtä, en tätä perhettä, en tätä miestä en koko tätä elämää! Apuuva...



Kelastakin tuli äippärahapäätös vaikken ollut edes tulotietoja toimittanut, laskivat siis edellisen mukaan kun on alle 3 v. Eli puolet pienempi äippäraha kuin nykyisten tulojen mukaan. Että nekin jaksaa siellä Kelassa olla tehokkaita silloin kun ei ole tarvetta. Kun ihan selvästi ruksin sen kohdan että tulotiedot toimitetaan myöhemmin. Kävin sitten tänään Kelassa sättimässä ja toimittamassa palkkatodistuksen, saapi nähdä kuinka nopeasti tulee uusi päätös.



Masussa on kaikki kuitenkin ok, tänään on eekuli möyrinyt niin paljon että pari kertaa on oikein säpsähdellyt. Kova tuntuu olevan menemään tämä kaveri.



Mutta se siitä, taidan taas hautautua ankeuteeni, mukavampaa keskiviikkoa muille!



Manna ja eekuli 31+5

vaikka nyt alkaa vituttamaan jo tämä supistelu ja kolotus. viime yönä pyörin ja pyörin ja supistaa ja sattuu ja kolottaa,mutta aamulla ei mitään.

nyt on koko alkaneen iltapäivän supistellut aika kovaa,alaselkään juilii ja reisiin kolottaa, kai nää jotenkin sit pitäs vaikuttaa tonne alapään tilanteeseenkin,mene ja tiedä kun nämä on juuri niitä asioita mihin ei voida vaikuttaa eikä niitä varmuudella kukaan tiedä.



mutta oikeesti ja tosissani sanon et vitsi mä en enää jaksa näitä kipuja,kohta mä meen sinne naikkarin ovelle naukumaan et ottakaa se pentu ulos..mutta tietysti on hyvä et saa olla kohdussa niin pitkään kun on tarvis..mutta miten ihmeessä sitä jaksaa valvoo syntymän jälkeen kun nyt olen valvonut jo kuukauden tai no olen nukkunut about 3-6 tuntia yössä.ei haloo mihin sitä on itsensä saattanut!!!

otankin imurin käteni jatkoksi ja siivoon hiukan jos ne supistukset tiheentyis..



kuumetta ja tyttö 34+4

Toissa yönä alkoi mulla elämäni ensimmäinen oksennustauti. Tai ehkä mulla on lapsena joskus ollut oksennustauti, mutta ei ainakaan viimeiseen 20 vuoteen kertaakaan. Ei edes silloin, kun olin 2,5 vuotta päiväkodissa pienten puolella töissä ja pari kertaa vuodessa meillä oli aina joku vatsatautiepidemia, jolloin varmaan 90 % lapsista ja aikuisista oli kipeänä, niin muhun ei tarttunut. Ja nyt sitten tarttui ilmeisesti mun äidiltä ja hänen miesystävältään, jotka olivat ennen joulua kipeinä.



Toissa yönä en nukkunut kuin jotain 3 h, kun mahassa kiersi ja kiersi (ja vauva mylläsi samalla minkä ehti). Aamulla tuli sitten eka ripuli ja myöhemmin aamupäivällä toinen. Kiva oli poikaa (2,5 v) viihdyttää koko aamupäivä, kun en todellakaan voinut puistoon lähteä. Onneksi poika kyllä leikki tosi kivasti itsekseenkin, mutta mulla oli kamalan huono omatunto, kun vaan makasin sohvalla. Pojan päiväunien aikana sitten oksensin ekan kerran (kolmesti) ja myöhemmin illalla uudestaan (neljästi). Sen jälkeen on ruoka ja juomat pysynyt sisällä, mutta tosi vähän eilen illalla mitään söin, kun pelkäsin, että tulee ulos. Niinpä yöllä oli aivan karmea nälkä ja klo 04 aikaan kävin syömässä ja lukemassa vanhoja lehtiä. Onneksi herättiin pojan kanssa tänään vasta klo 10. Eilen mua ei niinkään väsyttänyt niiden parin tunnin yöunien jälkeen, mutta tänään on sitten väsyttänyt ihan älyttömästi, vaikka nukuin viime yönä varmaan 10 h yhteensä. Meidän oli tänään tarkoitus mennä aamupäivällä puistoon, mutta olin niin veto pois, että makasin taas koko aamupäivän sohvalla. Poika katsoi Titi Nallea...



Helpolla siis pääsin ton taudin suhteen (jos se ois nyt loppu), mutta ei silti kivaa ollut. Mulla on vielä jonkinlainen oksennuskammo ja vältän sitä viimeiseen asti. Ja nyt pelkään, että jos joskus odotan kolmatta lasta, kärsin niin pahasta pahoinvoinnista, että joudun oksentamaan koko ajan. Kun nämä kaksi raskautta on sujunut pahoinvoiden mutta ilman oksentamista. Ja eilen olo oli niin kamala, että alkoi pelottaa synnytys, että miten siitä selviän!



Ensi viikolla on maanantaina neuvola ja torstaina Kättärin Haikaranpesässä se synnytyssuunnitelman tekeminen. Se vähän rauhoittaa mieltä. Kun pääsee sinne juttelemaan näistä asioista. Esikoinen kun syntyi rv 38+3, niin olen jollain tasolla varautunut, että tämäkin syntyisi suht samoilla viikoilla. Eli noin 6 viikon päästä, hui! Nyt kun tästä taudista tokenen, alan laittamaan vauvalle tavaroita valmiiksi.



Mulla alkoi muuten joulupäivän iltana (vaihteeksi) nuha ja toista poskea särki tosi paljon silloin. Eilen ei toi nuha niin häirinnyt, mutta nyt kun vatsa on OK, niin nuha tietenkin paheni. Kurkku on kipeä ja pää täynnä limaa. Ja voi että, kun piti koko eilinen päivä maata, niin särki paikkoja (jalkoja, käsiä, alaselkää, yläselkää, nilkkoja, ranteita). Ei sovi mulle yhtään toi kokopäiväinen makaaminen, vaikka noi säryt johtui ilmeisesti tosta taudista. Mutta ärsyttävää, kun vielä on niin heikko olo, ettei jaksa kauan tolpillaan olla. Mutta huomenna on päästävä jo alennusmyynteihin!



T:raihnainen Fassiloora rv 32+3

Ja maha pienentyi ton eilisen ripulin ja oksentelun takia varmaa puolella.



KUUMETTA: Tsemppiä sulle noiden supisteluiden takia! Vieläkö olet oksentanut? Suuret sympatiat sulle! Oksentaminen ja se kamala olo oli tarpeeksi syvältä ilman supistelujakin. Sulla on ollut varmaan kaksin verroin kamalampaa.



T:Fassiloora rv 32+3

Ja kauhea tuvotus iskenyt,ei edes sormuksia pysty enää pitämään.Onko muilla tällasta? Yhden raskausmyrkytyksen kokeneena ei muuta siihen viittaavaa ole,mutta onko jollain hyviä konsteja turvotukseen?Entisestään lisää painoa enkä kohta jaksa enää esdes kävellä :)



Kyllä minäkin jo toivoisin pääseväni toisaalta tästä mahasta jo eroon,niin vaikea raskaus kaikin puolin on ollut.Mutta kai se toisaalta täytyy toivoa vielä ainakin muutama viikko lisää. Jostain syystä sain kuitenkin jo intoa sairaalakassin pakkaamiseen ja tossa just keräilinkin kamppeita vähän kasaan. Onks joku muu ollu yhtä hätänen?



Vauvan sänky on vielä vintillä ja uusi patja siihen pitäisi hankkkia. Vaatteet on jo pesty ja silitetty. Liekö syynä yksi ennenaikainen synnytys tähän syynä?



Mutta onnittelut kaikille synttäriä juhlineille ja vauvan saaneelle!



Larppa rv 32+1 + " omppu"

Kahden kuukauden netittömyys päättyi vihdoinkin jouluna!

Pukki toi meille uuden koneen, mitä vähän epäilinkin.

Muutaman kerran kävin töissä lukemassa teidän kuulumisia, mutten kehtaa siellläkään koko ajan ravata, kun oon ollu sairaslomalla jo yli 7 viikkoa.



Mä siis jäin saikulle n. rv 26. Syynä oli mun jalat, jotka ei kestä yhtään mun seisomatyötä. Ne tulee ihan sinisix ja suonet turpoo, jos seisoo vähänkin kauemmin. Lisäksi kohdunkaula oli lyhentynyt. Ja oli sillon vielä keuhkoputkentulehdus. Lääkäri ilmotti vaan, että ei tartte enää töihin menemistä miettiä.



Neuvolaan pitäis mennä ens viikolla. Edellisestä käynnistä on 3 viikkoa ja sillon oli kaikki ok. Painoa on tullu jo 16 kiloa, apua!



Olin ihan ihmeissäni, kun luin, että jo 2 helmistä on jakautunu. Ihanaa, että kaikki on kuitenkín sujunut hyvin, vaikka toinen ottikin aikamoisen varaslähdön. Kohta me kaikki poksahdetaan toinen toisensa jälkeen.



Pitäis varmaan itekkin alkaa laittaa kaikki vaatteet ja tavarat paikoilleen, kun ei sitä koskaan tiedä.

Supistukset on loppunut lähes täysin sen jälkeen, kun jäin saikulle.



Meidänkin masukki kiihdyttää samban tahtia aina iltaa kohti. Varsinkin isommat käännökset ei tunnu enää mitenkään mukavilta. Sais pikku-ukko jo vähän ruveta rauhottumaan.



Nyt aion taas aktiivisesti olla mukana siskoissa, kun koneen ei luulis ihan heti tilttaavan.



Tintti & Masu-ukko rv 33+1(kai)

Hei!



Pikku hiljaa pitäis palata normaaliin päiväjärjestykseen.. kävin tänään taas vaihteeksi äippäpolilla 2 viikon päästä uudestaan mennään.. tänään selvisi että ainakin toinen eli b on poika painoa hermannilla oli 2.1 kg ja toinen eli a on ehkäpä tyttö painoa 1.8 kg.. Pitäis tuo paino saada hilattua tuonne 2.5 kg paikkeille niin sitten vois synnytystä suunnitella. mulle ei muuten ole tehty vielä mitään synnytystapa juttuakaan raivotarjonnassa ovat molemmat mutta sen enempää ei ole puhuttu.. kaulaa oli vielä sellainen 3 cm jäljellä eikä pehmenemistä yms havaittavissa.. supistelut on nyt joulun aikana pahetunu ja lääkäri tyrmäsi minun levin reissun heti suoralta kädeltä kun sitä tänään kyselin.. täytyypi käydä sitten keväällä vauvojen kera olisi ollut mukava viettää mökillä aikaa vaikka uusi vuosi onkin niin nopeasti ohi.



Sitten lääkäri löysi istukan päältä jonkun " pampulan" / kystan joka oli halkasijaltaan noin 3 cm olen huolissani mutta lääkäri vain tuumasi että älä sinä siitä huolehdi ei se ole vakavaa mutta minkäs teet että se mielessä pyörii kun äidillä kasvain toisessa munuaisessa ja sisko sairastanut rintasyövän elikkäs mielessä pyörii.. olen yksin tämän illan vielä kun mies työreissulla niin siinä saa ravata juttuja mielessä läpi



Jouluna tuli kova turvotus niinpä kuullosti muillakin tulleen :) ollaan ilmeisesti kaikki syöty liikaa suolaa.. Pukki toi mulle sellaisen jalkahieronta porekylpy laitteen niin sillä olen päivät hurruutellu ja sitten hirudoit on ollu kovassa käytössä ja se näyttää auttavan parhaiten.. ja tietysti se jalkojen ylös nosto.. muuten onko muilla havaittavissa se että toinen jalka turpoaa pahemmin mulla nimittäin oikea jalka on kunnolla turvoksissa ja vasemmassa ei ole mitään hätää.



Paljon onnea nyytin syliin saaneelle kyllä tässä alkaa itsellä jo kans tuntumaan että 4 viikon sisällä saavat hupu ja lupu jättää turvallisen kohdun..



tikunen ja hupu sekä lupu 32+1

Nyt on sitten vissiin meidän perheessä joulut taas vietetty. Mies purki juuri kuusen ja nyt hermoilee valojen kanssa kuinka saisi ne takaisin pakettiin... ;) Mua lähinnä huvittaa joten sen touhu joten taitaa olla parempi etten puutu. Täytyis varmaan samantien kerätä nuo tontutkin pois ikkunoista, muuten ovat varmaan vielä kuukauden kuluttuakin paikoillaan.



Tänään oli sitten neuvola, Ei se vaaka nyt onneksi niiiin hirveitä lukuja näyttänyt kuin pelkäsin. 700g/vko ja kokonaissaldo tällä hetkellä 12kg. Tosin mua kyllä joka kerta epäilyttää sen tädin vaaka, se kun on semmoinen vanhan mallinen mistä ei itse ymmärrä mitään. Muutenkin kaikki oli ok, vähän on ollu turvotuksia niin merkkasi sitten +ja-. RR 110/70, rt, syke noin 130. Ja sf mitta eikun kasvaa, nyt jo huikeat 37cm! Neuvolantäti oli kuitenkin aluksi sitä mieltä ettei hänen mielestään mitään kokoarviota enää tarvitsisi tehdä, olin jo hätää kärsimässä kun lääkäri mut sinne lupasi. Mut kyllä se tätikin muutti mielensä kun mittasi mahan ja tunnusteli. Edelleenkin oli kuitenkin vahvasti sitä mieltä ettei iso vauva ole, ehkä kolme ja puolikiloinen syntyessään, mutta voisihan se olla hyvä katsoa minkälaisen arvion ultralla antavat. Kahden viikon päästä on sitten seuraava neuvola ja silloin kuulemma ehtii hyvin vielä varata ajan.



Mutta nyt täytyy hipsiä nukkumaan, jos ehtisi pari tuntia nukkua ennenkö yöhärdelli taas alkaa... Puolitoista vuotias ei meinaa käydä millään nukkumaan, taistelee tiukasti vastaan parikin tuntia ja sitten vinkuu vielä pitkin yötäkin. Ja nelivuotias on alkanut kuulla ääniä ja pelkää mörköjä... Ihan uusi ilmiö meidän perheessä. Mutta nyt unten maille!



Annunen 34+2