" Tammitantat" keskiviikkoon :)
joops, enpäs oo aikaisemmin ollut ekana kirjoittelemassa.. en oo kyllä kovin aktiivinen kirjoittelija muutenkaan!
Menossa rv 39+3.. ei kauheasti nukuta! :) alkaa olla viime hetket käsillä!
Mielessä pyörii tuleva synnytys.. minne olisin jo ihan kypsä lähtemään!
tässä ollaan kovasti nyt yritetty lenkkeilllä ja saunoa jne. että saataisi lapsi maailmaan ajallaan.. vauvan painoarvio tällä hetkellä n. 3800 g.. että isoa mukeloa ilmeisesti luvassa! menkkamaista jomotusta on.. mutta kunnon suppareita ei!! huoh, saa nähdä pääsekö tästä vielä pitkään aikaan.. tai sit ne oikeet supistukset tulee vasta kerralla!?! no se jää nähtäväksi..
nyt alkaa tosissaa olemaan vaan semmoista odottelua!! kaikki tavarat on valmiina laitettuna... ja h-hetki ihan käsillä!! mielessä ei pyöri muut asiat kun synnytys ja vauva..
vauva on nyt muutaman päivän ollut kyllä tosi rauhassa masussa. vaikka rauhallinen kaveri on kokoajan ollutkin.. mutta rauhoittunut entisestään, jostain luin että olisi kaveri valmis maailmaan kun liikkeet vähenee.. liekkö pitää sitten paikkansa!?!
Mutta kirjoitellaan.. ja ihanaa keskiviikkoa kaikille meille isoille ja ihanille tammitantoille ;=)
malluska rv 39+3
Kommentit (2)
Olen potenut vatsakipua jonka johdosta tulikin eilen soitettua kättärin, päivystykseen. Mutta sieltä kehotettiin seuraamaan tilannetta ja laskemaan vauvan liikkeitä. Nyt on vatsakivut ohitse ja vauvakin liikkuu ihan hyvin. On vaan niin väsynyt olo ettei jaksaisi lähtee mihinkään eikä tehdä mitään. Onneksi on taas perjantaina neuvola.
3 päivää jäljellä vuoden vaihtumiseen, toivottavasti pysyisi ne vielä tuolla sisällä. Supistuksia on tullut silloin tällöin. Jalkojakin särkee ihan kivasti, närästystä unohtamatta.
No kaikesta huolimatta, yritetään jaksaa taas jatkaa tätä päivää.
Hyvää loppupäivää teille:
Minnie-71, Rv 36+4
Niin siinä sitten kävi että kaveri on nyt synnärillä!!!
Meillä laskettu aika päivän erolla ja nyt soitti aamu viideltä että vedet oli menny ja ovat matkalla synnärille. Olen aivan hermona täällä ja en osaa tehä yhtään mitään. Just eilen miehelle sanoin että toivottavasti mulla alkais ekana ettei tartte " yksin" jäädä odottamaan. Oon koko ajan toivonu että alkais vasta vuoden vaihteen jälkeen mutta nyt on sellanen olo että tahtoo kanssa synnyttämään. Yritän nyt vaan psyykata itteni että vauvalle on parempi että olis vielä muutaman päivän/viikon masussa (EIIIIIIII)!!!
Oma olo ollut iltaisin todella tukala. Alapäätä vihloo ja sykkii tosi paljon ja suppareita on vähän väliä, silti iski nyt kauhee paniikki et jos vielä neljä viikkoa kestää niin miten sen jaksan kun kaveri omansa jo saanut, enkä ehkä niinkään osaa kaivata vielä vauvaa syliini vaan päällimmäisenä ajatuksena on itse synnytyksen läpikäyminen ja kestäminen. Pelkään aika tavalla sitä kipua ja miten se menee ja tieto kaverin synnytyksestä aiheuttaa mulle varmasti vielä lisää painetta.
Nyt pitäs vaan saada ittensä kasaan ja psyykattua tähän omaan raskauteen... helpommin sanottu ku tehty.
Maariska tasan 38