Liitoskipuja (vaiko syy huoleen?)
Millaisia ovat niin kovin " mainostetut" liitoskivut? Milloin ne ilmaantuvat? Minne ne jomottavat ja kuinka kovaa?
Itselläni menossa vk 13+. Viime viikolla heräsin yhtenä yönä siihen, että klitoriksen luo pisteli todella voimakkaasti, kuin sukkapuikolla olisi tökitty. Koko loppuviikon tuo tunne oli silloin tällöin läsnä. Samoin koski vihloen, mutta ei silmittömän kovaa, vasemmalle puolelle (nivuseen, vatsanpohjaan, minne lie) koko loppuviikon. Jouluaattona kipu yltyi. Vihlonta oli lähes jatkuvaa. Siis vihlaisu vihlaisun perään. Lopulta kipu kävi ihan liialliseksi, ja otin yhden panacodin. Se auttoi sen verran, että kivun kesti. Myös lämpimällä hautominen vei kivun pois tai ainakin lievitti sen siedettäväksi.
Samoin tuli kipeäksi vasen lonkka ja reisi. Minulla on joskus selkä ollut kipeänä (noidannuoli?) oikealta puolelta. Silloin vihlonta reiteen on ollut samanlaista kuin nyt vasemmalle puolelle. Selästä löytyi myös tälläkin kertaa kovia patteja (jumiutuneita lihaksia). Voisiko tuo alavatsan kipu jumiuttaa selän puolen lihakset tolla tavoin? Minulla on vasemmalla puolella kohdussa (sen takaseinämässä) suuri myooma. Voiko se lisätä näitä kipuja ja jopa aiheuttaa selän jumiutumisen?
Minulla on ollut keskenemeno 08/05. Tuolloin minulla ei ollut mitään kipuja, ennen kuin tuli kova verenvuoto. Silloin koski myös selkään. Selkäkipu oli silloin samantuntuista, kuin vatsa olisi menossa sekaisin. Tällä kertaa ei ollut mitään samanlaista. Jalkaan säteilevä kipu kuitenkin alkoi mietityttämään.
Kysymys kuuluukin: Ovatko edellä kuvailemani kaltaiset juilivat ja vihlovat kivut liitoskipuja? Pitäisikö minun olla huolissani? Miten kovaksi kivut " saavat" tulla, ennenkuin minun kannattaa hakeutua päivystykseen? Mitä siellä voidaan näille kivuille tehdä?
Olisin kovin kiitollinen, jos jollain olisi jotain " neuvoja" tai omakohtaisia kokemuksia. Olen niin huolissani.... =(
Kommentit (6)
Panacodissa on kodeiinia ja sitä ei saa syödä raskauden aikana, Panacod on kolmiolääke.
on kolmiolääke, mutta sallittu raskauden aikana. Minulle sitä siis määrättiin mm. migreenin. Panacodia siis otin, koska se oli kaikkein vahvin särkylääke, mitä talosta löysin (ja siis sallittu myös neuvolantädin mukaan).
Se on ainoa vahvempi särkylääke jota raskaana ollessa saa ottaa.
Mene näytille gyekologille, joka osaa katsoa vaikka ultralla onko kohdunsuulla muutoksia. Luultavasti kipusi ovat ihan normaaleja, mutta oman mielenrauhan takia kannattaa käväistä näytillä.
Periaatteessa liitoskipujen pitäisi alkaa vasta lähempänä raskauden puoliväliä, kun hormonit alkavat pehmitäää liitoksia, mutta toisilla niitä tulee jo paljon aikaisemmin. Liitoksia on kolme, yksi häpyluussa haarojen välissä ja kaksi kankuissa, muutama sentti häntäluusta sivuun molemmille puolille. Kohdunkannatinten venyminen aiheuttaa myös ikävää repimisentuntua ja jopa särkyä, etenkin juuri tuossa alkuvaiheessa. Kohdun kasvaessa voi myös esim. joku hermo jäädä väliaikaisesti puserruksiin joka säteilee kipua pitkin. Kohdunkasvukivut taas ovat enemmän menkkasärkyjen kaltaisia. Selkäsärkykin voi olla sitä - tai supistelua. Tyypillistä kai melkein kaikissa näissä krempoissa on se, että ne tulevat ja menevät - yhtenä hetkenä olet ihan rampa, huomenna taas täysin kunnossa. Useimmiten siis :-)
Ehkä se sisältää niin vähän sitä kodeiinia, ettei siitä ole haittaa. Minun moka!
Nämä " nivusiin" kohdistuneet vihlonnat olivat tosiaan enemmänkin kovien menkkakipujen kaltaisia ja enimmäkseen vasemmanpuoleisia. Jollen olisi sikiötä kahdesti (vk 7+4 ja 9+6) ultrissa nähnyt, olisin aivan varma, että tämä on kohdun ulkopuoleinen raskaus. Nyt kivut ovat enää normaalien menkkakipujen luokkaa. Ne myös säteilevät hieman tuonne " klitoriksen" luo.
Huomenna minulla on nt-ultra naistenklinikalla. Odotan ensin, mikä on " tuomio" siellä. Jos toukalla on kaikki ok, kysyn sitten näistä kivuista. Jos taas toukka on mennyttä, silloinhan kipujen syykin on kai selvä =(. Pelottaa niin vietävästi aiemmista ultrista ja sydänäänien kuulumisesta huolimatta.
On aina vaikeaa vastata viestiin, josta aistii että kirjoittaja on oikeasti huolissaan. Ja itse ei kuitenkaan osaa vastata kuin omien kokemustensa puolesta. Täydellistä selvitystä liitoskivuista et siis tule minulta saamaan, mutta autan sen minkä osaan.
Minulla liitoskivut ilmenevät jo varhaisessa vaiheessa raskautta, joillain toisilla ne vaivaavat vasta loppuraskaudessa. Ensimmäistä odottaessa kipu oli oikeasti hämmentävää, jopa hieman vaikeasti paikannettavaa. Tässä neljännessä raskaudessa voikin sitten jo sormella näyttää häpyluunliitoskohdan, siihen on koitoksien kertyessä kohonnut jo jonkinlainen rustoutumakin. Mutta se klitoriksen tuntumassa oleva vihlovan tyyppinen kipu kuulostaa tutulta. Ensimmäistä odottaessa kohdun kasvamisen myötä tulee jos jonkinlaista kipua ja repimistä, jotka kuuluu asiaan - kohtu irtoaa kiinnikkeistään. Pelottavaa, mutta silti.
Näitä liitoskipuja tuntuu myös lonkissa. Jos en väärin muista, niin lantiossa on useita kohtia, joista se näin tarpeen tullen antaa periksi. Tällä hetkellä (rv39) mulla esimerkiksi vasen lonkka aina aamuisin tosi kipeenä. Mutta näitä palstoja lukiessa olen törmännyt minulle tuntemattomaan vaivaan, iskiakseen, johon on tuntunut liittyvän nuo kuvaamasi reisien kipuilut. Siitä en osaa sanoa enempää.
Missä vaiheessa mennä kysymään viisaammilta? Minä olen sitä mieltä, että vaivan mahdollisella lääketieteellisellä vakavuudella ei ole merkitystä. Jos olet itse huolissasi, se riittää. Kysy (terkkarilta, lääkäriltä, synnäriltä). Heidän työnsä on vastata. Odottavan äidin huoli on pohjaton.
Hyvää jatkoa!