Menisittekö työttömänä akateemisena alimman duunaritason hommiin? Mietin tätä ihan tosissani.
En kestä / jaksa olla työttömänä yksin kotona kun mies on töissä ja murehdin vain työttömyyttäni. Saisin 1400 euroa kuussa brutto, työajat 7-15 ja 10-18. Työ on tällä kokemuksella melko raskasta seisoma- ja kävelytyötä. Työkaverit mukavia.
Työpäivien ohella en jaksaisi enkä koskaan ehtisikään juuri hakea oman alani töitä. En myöskään voisi lisäkouluttautua tms (mikä olisi ehkä vaan haitaksi, koska nytkin saan kuulla olevani moneen paikkaan ylikoulutettu). Onko selvästi " väärälle" alalle suuntautumisesta jotain haittaa hakiessani oman alan töitä? Tuleeko siis mielikuva etten olekaan motivoitunut kouluttautumalleni alalle tms negatiivista?
Mietin tätä ihan tosissani, joten ei mitään yhteiskuntaluokkasotaa näin joulun alla, kiitos.
Kommentit (42)
Jokaikinen työnantaja katsoo sen hyväksi että olet edes tehnyt jotain työtä. Parempi se on kuin kotona istuminen, osoittaa halukkuutta tehdä työtä.
Pakko lisätä että olin joskus samassa tilanteessa. Menin töihin todella huonopalkkaiseen ammatiluokkaan, ja olen edelleen samassa paikassa eikä ole aikomustakaan vaihtaa. Palkka on tietty noussut ajan myötä.
Muista että henkin hyvinvointi on tärkeämpi kuin raha!
Sanoivat etteivät työnantajat mielellään enää palkkaa oman tason hommiin kun ollut alemman tason hommissa. Sanoivat myös että itsellä voi käydä niin että jämähtää sinne alemmalle tasolle eikä enää pääse omalle tasolle. Jos ymmärsit mitä tarkoitan...hieman kapulakieltä.
Mitä pienempi paikkakunta, sitä enemmän vähät työt menevät niille joilla on suhteita. Eri asia on, jos sulla on suhteita.
Eräs mahdollisuus on, että haet työvoimatoimiston kautta työllistämistuella harjoitteluun. Kannattaa vain valita harjoittelupaikka huolella.
Minä ymmärrän sua täysin, ap, itse olen vähän samassa tilanteessa. Tosin ehdin olla työharjoittelussa valmistumisen jälkeen, mutta valitsin harjoittelupaikan huonosti. Kannattaa valita sellainen, jossa aukeaa koko ajan uusia työpaikkoja. Sain kuitenkin työkemuksen avulla lyhyen pätkän toisessa organisaatiossa, mutta nyt haen taas töitä. Ei kannata tuudittautua siihen, että tutkinto on vain virkamiestutkinto. Julkinen sektori työllistää huonommin kuin yksityinen.
Itse haen nyt yksityisen sektorin töitä ja uskon pian tärppäävän. Mieti mitä osaat, tutkintosi on antanut sinulle paljon taitoja joita tarvitaan myös yksityisellä sektorilla.
niin mä olen hakenut töitä loppukesästä alkaen, kun kesäsijaisuus oli päättymässä. Olen lähettänyt avoimen hakemuksen kaikkiin mahdolliseen vähänkin julkiseen hallintoon liittyviin työnantajiin, joissa on mahdollista yhden työpäivän aikana käydä (työmatka max 3 tuntia päivässä). Rahan takia mun ei ole pakko mennä töihin, mutta mielenterveyteni takia ehkä. Olen pettynyt koko lääniin, että täällä ollaan niin nurkkakuntaisia ja epäkohteliaita kun kysyy töitä. Olen myös pettynyt siihen, että opiskeluaikoja on lyhennettävä ja maahanmuuttajia saatava lisää kun TYÖVOIMAPULA uhkaa... Voi V, sanon vaan.Tekisi todellakin mieli muuttaa takaisin opiskelupaikkakunnalleni.
Keittiöhommasta tuskin on suoraan ylenemismahdollisuuksia koulutustani vastaaviin töihin, koska sen akateemiset ovat aivan toiselta alalta. Ainoastaan ehkä se, jos keittiön esimies tuntisi jonkun hallinnon esimiehen, joka etsisi johonkin pätkään sopivaa ja halvasti palkattavaa työntekijää. Sihteerin hommista ym vielä, että niitä en ainakaan saa, koska paikkakunnalla on amk, joten haluttuja tradenomeja on kyllä saataville. Työharjoitteluakin olen ajatellut, mutta ehkäpä seudun kulttuurista johtuen siihenkään ei ole oikein ollut työantajilla kiinnostusta. Joutuisihan sen takia näkemään sen verran vaivaa, että miettisi sopivia tehtäviä ja perehdyttäisi minut niihin.
Toivon että eläkepommi pamahtaa tähän kaupunkiin oikein kunnolla.
(Ja anteeksi mitä kamalaa tekstiä joulun alla... On vaan niin epätoivoinen ja paha mieli tämän takia)
ap
että tottakai niihin tarvitaan paljon muutakin kun akateemisuutta, mutta opettajan sijaisia tarvitaan paljon ja ainakain pk seudulla niistä on pulaa. On parempi että lapsilla on sijainen vaikkei olisi opettaja koulutukseltaan kun ei sijaista ollenkaan. Ja sellaisia muutaman päviän sijaisuuksia pystyy kyllä tekemään vaikkei olisikaan opettajan pätevyyttä. Ja ap:n tilannetta kun mietitään niin opettajan sijaisuuksista maksetaan suht hyvin.
Ja jos opettaja jonka sijaisena on on valmistellut tunnit hyvin niin kyllä jokainen jolla on halua ja kykyä omaksua asioita ja pärjää lasten kanssa niin siihen pystyy. En tietenkään tarkoita, että ap menisi esim. tosta vaan kylmiltään ekalle luokalla ja ottaisi vastuun oppilaisden oppimisesta mutta sairastapauksen tai vastaavan muutaman päivän hän kyllä pystyy hoitamaan!
Hakiko hän vain kaikkia mahdolliselle tuntuvia paikkoja, vai oliko jotain suhteita tms millä edistää työnsaantia?
Ap
Lukemattomat muut ovat kanssasi olleet samassa tilanteessa, minä myös. Vaikka oma pätkäni loppuu nyt joulukuussa, uskon kuitenkin saavani uuttakin työtä vielä. Olen ollut välillä tosi epätoivoinen, itseltäni kesti vuosi valmistumiseni jälkeen saada töitä. " Virkamiestutkinnon" suorittaneena vaan olen katellut liikaa julkisen alan töitä.
Nyt pätkätyössä julkisella sektorilla olleena voin sanoa, ettei ole huonompaa työnantajaa, mikään surkeinkaan kesätyö yksityisellä puolella ei vedä vertoja julkiselle.
Työpaikkojen haku on rasittavaa, ja itse olen itkenyt kerran jos toisen pettymyksestä. Ei sitä idealistina opiskelijana tajua mitä todellisuus on. Mutta pää pystyyn, usein kun vähiten odottaa, niin sattuu lykästämään. Mieti tosiaan osaamistasi, sille voi olla käyttöä muuallakin kuin jossain virastossa.
On turhan kaukana koulutuksestasi tuo keittiöapulaisen työ. Varmaan ihan hyvä homma, vaikka vastavalmistuneelle kokille pikkupaikassa. Onnea työnhakuun!
mulle on ihmeen moni muukin suositellut ihan samaa. Kuulemma maksetaan aika hyvin (no paremmin kun tosta tiskaamisesta) ja ala-asteella opettajan oppaat ja tehtäväkirjat ovat tosi valmiiksi asti tehtyjä (siis kaikki vastaukset, opetusvihjeet ym), että sijaisena pärjää hyvin niilläkin. Ehkä mun on harkittava sitäkin, vaikka nyt se tuntuu vieraalta alalta.
ap
En menisi, vaan kouluttautuisin toiselle alalle.
Tiedän kokemuksesta, että se on tosi rankaa kun ei saa töitä vaikka kuinka yrittää. Alkaa tuntua että ei oo muuta elämää kun kokoajan olisi pakko surffata rekrypalstoilla tsekata sähköpostit jos vaikka joku olisi ottanut yhteyttä yms. Mutta monilla akateemisilla menee nykyään tosi pitkään kunnes tärppää. Mutta muista et tarvitse kun yhden työpaikan.. Koskaan ei tiedä vaikka se soitto tulisi huomenna.
Tästä ei nyt monet tykkää, mutta ehdotan nyt kuitenkin mieti tuntisitko ketään joka voisi auttaa? Vanhemmat, tutut, kummit, kaimat, opiskeluproffat yms. Yllättävän moni saa sen ekan työpaikan suhteilla. Eikä niiden suhteiden tartte olla välttämättä mitään kovin kummoisia.
Mun neuvo on nauti nyt joulusta ja vuoden alusta otat uuden spurtin työnhakuun. Oletko näyttänyt sun hakemuksia kenellekkään? Kannattaa kysyä jonkun toisen mielipidettä, miten hakemukta voisi muokata sellaiseen suuntaan että erottuu joukosta. Laita kuva mukaan hakemuksiin, älä printaa niitä ihan basic paperille perus fontilla jne.
Se lähetteli tosi paljon hakemuksia, laittoi tietojaa kaikille mahdollisille kanaville näihin kaikkiin monstereihin ja vastaaviin. Suhteita hänellä ei sen kummemmin ollut, mutta kesätyöpaikkojen esimihet ja yksi yliopiston professori olivat suosittelijoina hakemuksissa.
Henkisen puolen hän piti kunnossa hoitamalla tosi paljon lapsiamme. Ja teki opettajan sijaisuuksia. Niin kuin näköjään tässä ketjussa muutkin ovat tehneet tai ehdottavat niitä sulle. Niitä hän sai yllättävän paljon, välillä hän joutui kieltäytymäänkin kun ei sopinut vaikka pyydettiin. Ja se on ihan totta, että niistä sijaisuuksista maksetaan ihan kivasti.
On tullut parempi mieli kun olen voinut kuulla muiden kokemuksia ja ajatuksia. On jo monesti tuntunut, että olen tämän asiani kanssa ihan yksin, omilla opiskelukavereillani kun on ollut hyviä suhteita, hyvää tuuria tai mahdollisuus lähteä isompiin kaupunkeihin töiden perässä.
Toivotan kaikille hyvää ja rauhallista joulua, ja tästä mielenkiintoisesta ikuisuuskysymyksestä voidaan tietenkin keskustella lisääkin. Ikävä kyllä ongelma ei poistu, vaikka hetkittäin tuntuukin toiveekkaammalta...;=)
ehkä kuitenkin käyttäisin tuon ajan esim lisäkoulutukseen. Luulisi perusvirkamiestutkinnolla töitä saavan, etenkin jos teet jonkun sivuaineen tai kurssituksen tms siihen lisäksi. Tarkkaile työmarkkinoita, mitä osaamista siihen haetaan ja ota täsmäkoulutus/kurssitus siltä alalta. Jos sun ei rahan takia tarvi mennä töihin, se keittiöhomma ei edistä oikeaa uraasi yhtään, etenkin jos siinä talossa ei muutenkaan ole alasi töitä tarjolla. Jossain vaiheessa sun on kuitenkin lähdettävä hakemaan niitä töitä muualta.
Minulla on vain sellainen tilanne, että alle 1.600 euron nettopalkan ei kannata mennä töihin. Ei siis kannata mennä siivoushommiin tai kaupan myyjäksi:(
Jos ei ole ihan äärimmäinen pakko, miettisin myös terveyttäni. Jatkuva kävely tekee jaloille tosi huonoa, tiedän kokemuksesta. Onko sulla hyvä kengät? Se vaikuttaa paljon jaksamiseen. Jonkin verran raskaaseen työhön tottuu, mutta nivelet ja jalan luut on aika kovilla.
Nt koulutusta vastaava työ jo vuosikausia.
Yritin tässä vaihtaa ammattia päästäkseni pois inhoamastani työstä. Hankin aineenopettajan pätevyyden. Kyse on sellaisesta aineesta jota opetetaan kaikkialla ja paljon. Nyt 7 kk sisällä valmistumisesta olen sen pätevyyden turvin päässyt tekemään pk-seudulla kaksi (2) yhden päivän sijaisuutta. Olen kaupitellut itseäni kaikin tunnetuin tavoin eri tahoille. Koska mitään ei löydy, olen nyt palannut siihen inhoamaani ammattiin, josta eroon päästäkseni suoritin siis ensin kasvatustieteen appron ja tämän jälkeen opettajankoulutuksen sisältäen kolme eri opetusharjoittelua ja laajan, työlään opinnäytetyön. Kolme vuotta meni yhteensä tähän kaikkeen lastenhoidon ohella.
Jokaiseen todella surkeaankin, pari viikkotuntia/lukukausi työpätkään on tarjolla pilvin pimein _päteviä_ opettajia. Päteviä opettajia, jotka eivät haaveilekaan sellaisista rahoista joilla voisi perheen elättää, vaan taistelevat saadakseen edes vähän kokemusta, joka auttaisi tulevissa hauissa. Olen nähnyt tämän kerran toisensa jälkeen hakiessani paikkoja.
Mielenkiinnolla seuraan aina uutisia lehdissä ja televisiossa siitä, miten opettajista on pulaa. Täälläkin se mainitaan säännöllisesti. Seuraava, joka yrittää tulla päin naamaa valistamaan, että opettajista on pulaa pk-seudulla, saa naamansa verille.
Pyri mieluummin palkatta alasi hommiin niin saat työkokemusta. (ei sitä tarvitse CV:hen laittaa, että on ollut palkatta)
Eli laita 10-20 työhakemusta/nettikyselyä/nettihakemusta päivässä ja käy työnhaku neuvonnassa työvoimapalveluissa. Muista www.mol.fi ja hesarin nettisivut.
samalla. Ja löysikin lopulta. Eikä ne siivoojan yms. postit millään tavalla olleet haitaksi!