TAMMISTEN MAANANTAI

Oli ihan pakko alottaa pino, kun mua oli kyselty eilen...

Tikru1972: Joo ylä-savosta ollaan, Lapinlahden ja Iidenin välistä. Mistäs ite? La.21.1. Tavoitteena ois vähän aikasemmin päästä puskemaan.(ihan ku ois musta kiinni millon)Toinen poika tulossa. Esikoinen kohta 3v.

Täällä ihan tasasta elämää. Kovasti ootan keskivkoa, kun on nlalääkäri ja saa kuulla painoarviota ja tilannetta. Välillä tulee nimittäin jo tosi kipakoita suppareitä. Toivottavasti ei vielä tänä vuonna syntyis...

Hyvää alkuviikkoa kaikille ja koittakaa jaksaa vaivojenne kanssa! Tuntus vähä jokaisella olevan jotain krenkkaa...

Ei auttanut pomppiksen puun kopautus.

Lauantaina kävin siis kirurgisella auotuttamassa niitä pukamia. Kipeetä teki, mutta toivomuksena oli edes viikko ilman niitä tuskia. Sunnuntaihin mennessä auotut pukamat rauhoittuneet, mutta niiden tilalle oli tullut vähintään samanverran uusia. Nyt olo yhtä tuskainen kuin ennen. Plääh.



Tämä viikko ei ole mikän ideaali synnytysviikko. On päikkärin joulujuhlat, keskimmäisen allergiatestaus, tietenkin itse joulu ja kaiken lisäksi pitäisi pienimuotoisesti tehdä vielä töitäkin. Ja eihän sitä tiedä millä mielipiteellä varustettu lääkäri olisi NKL:lla vastassa (edellinen oli ottamassa sisään viime perjantaina, jos olisi edes vähän supistuttanut).



En tiedä pystynkö hammasta purren tämän viikon kestämään. Panadolia kuluu, kun päätäkin särkee koko ajan.



enyo 37+6

Väsyttää kamalasti. Yöllä kun ei saa nukuttua - asentoja ei löydy ja kaikki asiat pyörii mielessä, synnytys alkaa hirvittää jne.

Nyt on kyllä sellanen aamu että tuntuu ettei jaksa. Olispa tässä lähellä joku ihminen kenen kans vois puhua näistä asioista mitkä mielessä on, mutta kaikilla on koulua/töitä/joulukiireitä. Mies tietenkin töissä kans. Tuntuu niinku olis seinä edessä eikä tiedä miten jaksaa eteenpäin yrittää. huh.

Neuvolassakaan ei oikein osaa suutaan avata.. on mulla ollu pidempään jo välillä aika " huono olo" mut välillä se meinaa paisua ihan sietämättömäks. Jostain pitäs saada voimia ja halua mutta miten ja mistä..

Pelottaa miten sitä selviää siitäkin tunnemylläkästä ja muusta kun vauva syntyy kun nyt jo on tällasta.



Nyt taitaa tulla vaan tämänsävyistä tekstiä. Jos menis vielä hetkeksi unille ja sitten koittais uudelleen pirteämpänä!

Esikoinenkin on hoidossa kun on tuo äitipolille meno päivällä.



Masuun ei muuten kummempia, alemmas on mennyt ja liikeet on jo isoja myllerryksiä, maha vaan heiluu.

Supistuksia on välillä, eilen ei tosin yhtään niin kipeitä/napakoita.. Olisivathan nuo tervetulleita valmistelemaan tulevaan ettei käynnistykseen tarvis alkaa (2 vkon päästä arvioidaan onko siihen tarvis koon puolesta, kun iso vauva taitaapi olla tulossa)



Enyo: Mikäs sinulla on vointi, miten meni viikonlopun operaatio? Helpottiko?



Lettis: Vieläkös sitä ollaan yhdessä paketissa? ;)



Voimia kaikille uuteen viikkoon, joulu jo kolkuttelee ovella =)



Pomppis väsyneenä 35+4

Voi itku ettei hommasta ollut apua!!! Panadolia varmasti kuluu.. on se niin raastavaa se jatkuva jomotus =/ välillä tuntuu että järki lähtee jatkuvan kivun kans.

Voimia kovasti sinne jaksaa vielä kituuttaa loppuaika, jospa sitten synnytyksen jälkeen nopeesti helpottais. Ainakin nuo mokomat voi sitte poistattaa kokonaan jos jäävät vielä vähänkin kummittelemaan raskauden jälkeenkin. Niin mä aattelin tehä jos ovat vielä haitolla..



Pomppis taasen

Joulu lähenee....Tammikuu lähenee...Kääks!! Ekaksi täytyy lähettä Pomppis03:lle ja Enyolle jaksamis-terveiset.



Viikonloppu meni hujauksessa, kun lauantaina oli serkun 30v-synttärit ja sunnuntaina siskon tytön 18-kemut. Esikoinen oli innoissaan, kun siskon tyttö 15v ja poika 12v tenavat olivat yökylässä lauantaina, kun olimme illalla synttäreillä. Se 12 v poika on meidän pojan suuuuuuri idoli. Viikonloppuna jäi ulkoilukin vähiin osittain kiireiden ja osittain laiskuudesta johtuen ja sekös harmittaa. Pitäisi kyllä liikkua enemmän, kun vielä voi. Tosin onhan tuo kävely sellaista köpöttelyä, mutta liikkumista kuitenkin. Vaaàn mittari tuntuu aina vaan heilahtavan pidemmälle, joten itsekuria tarvitsisin joululahjaksi. No, keväällä sitten ;) .



Masussa möyritään entiseen malliin. Eilen hetken jo mietin, että ei kai tuo sintti ole kääntynyt takaisin poikittain, kun liikkeet tuntui ihan toisella puolella kuin edellisinä päivinä, mutta nyt tuntuvat taas " tavallisella" puolella. Huh. Ensi viikolla on sitten taas lekuri ja sitten alkaa h-hetki lähestyä " uhkaavasti" . Itse kyllä tuntuu, että yli menee, mutta sittenhän sen näkee.



Aamukaffe tuossa odottaa juojaansa eli taidan käydä sen kimppuun. Esikko meni muutamaksi tunniksi hoitoon ja mulla on tiedossa lahjojen pakkausoperaatio. Huokaus. Mukavaa joulun odotusta apeasta mielestä tai ikävistä vaivoista huolimatta.



Ks16 35+3

tarvii välillä aktivisoitua ja kirjoitella itsekkin eikä vaan tirkistellä muiden juttuja..



takana on varmaan kahteen kuukauteen ensimmäinen yö kun sain nukuttua kuusi tuntia putkeen ja sitten vasta vessareissu jonka jälkeen tuli vielä uni!! tähän mennessä on ollut tosi kovat univaikeudet vessareissun jälkeen eli en ole nukkunut sitten ollenkaan..eli keskimäärin kolmen tunnin yöunilla on tullut rämmittyä! jos nyt sais jotenkin pidettyä tästä kiinni eikä tarvis ottaa päikkäreitä.



pitkä viikko edessä... painoarvio ja synnytystapa arvio on vasta perjantaina. pelkään ihan mielettömästi että masukki kasvaa liian isoksi enkä sais sitä synnytettyä omin avuin niinkuin esikoista. täytyy varmaan pyytää että käynnistäisivät synnytyksen vaikka jouluna.. siellä ei varmaan silloin ole käynnistely ruuhkia=) no ei kait kuitenkaan vielä jouluna.



kaikille jaksamisia joulun odotukseen ja hyviä vointeja masukkien kanssa!



tiut 37+3

Täällä sitä flunssa maataan kotona,kokonaisena ;) Supistukset loppuuneet kuin seinään.Ei siellä en nyt jaksaiskaan lähtä synnyttään.Karsee olo.Kaiken lisäksi olen kuulemma ruvennut kuorsamaan ihan niinku äijät ;O ei saa mies raukka nukuttua.Toisaalta kiva tietää et olen nukkunut,ittellä on sellanen olo et ei oo tullut nukuttua ollenkaan.Nyt taas alkaa tuntumaan siltä et loppuun asti mennään tän masun kans ja ylikin..Jotenkin sitä aina alkaa valmistautumaan synnytykseen kun merkkejä ilmaantuu,limatulpan irtoaminen ja paikkojen avautuminen,mut tästä saattaa olla vielä viikkoja.Tekis jo mieli vaihtaa masu vauvaan,vaan parempi kait se on toisella tuolla masun lämmössä oleilla.Voi vaan kuvitella miltä noista joulu mammoista tuntuu näiden vatsojen kanssa.Yöt on mulla ainakin aika hankalia kyljellään pystyy vaan nukkumaan jonka seurauksena lonkat puutuu ja asentoa saa vaihella n.biljuuna kertaa..Tänään olis illalla tytön koulun joulu iltakirkko.Pitää yrittää sinne jaksaa lähtä..ny pitäis juoda kuumaa ja hengitellä höyryä josko jonku röörin sais auki.Kasattiin vauvan sänky vkonloppuna..en oo monestikkaan yöllä vetänyt siihen pahki kun olen konkoillut vessasta sänkyyn ;) Ens viikonloppuna jouluaatto! Kääk,kyllähän se on tiennyt kokoajan et joulutuloo ja aina on aatto ollut 24.pvä vaan jotenkin se aina pääsee yllättämään.Meille onkin tulossa " paljon" porukkaa aatoksi.Äitini tuloo ja veli perheineen..(3lasta).Kuulostaapa paljolta ;) 9 hlö.Vaan jotenkin kun pukki tulee ja lapset käy ihan kierroksilla niin näyttää että niitä on paljon enemmän kun ne hyörii ja pyörii joka paikassa.Pitäisköhän lähtä vielä pötkötelemään ja yrittää karkoittaa tuo flunssa buis.



Rauhaisaa joulunalus viikkoa kaikille.



lettis 37+3

Moikka!



Täällä viimeinen työpäivä menossa... tai mitäs työntekoa tämä enää on - työpöytää, kaappeja jne. siivoilen ja iltapäivällä olis sitten viimeinen luokanvalvojan tunti pidettävänä. Hurjaa! Olo on yhtä aikaa helpottunut ja haikea - en kyllä millään jaksaisi näitten " teiniriiviöitten" perässä enää juosta (äippäloma alkaa siis kreivin aikaan), mutta toisaalta tuleva jännittää, ehkä hieman pelottaakin. Meikä ei ole koskaan aikaisemmin tullut äidiksi eikä jäänyt äitiyslomalle; edessä on siis tietyllä tapaa hyppy tuntemattomaan.



Viikonloppuna meillä kävi yksi kaveri tuomassa vihdoin vauvalle sängyn, vaunut ja sitterin (saatiin osa lainaan, osan ne lahjoitti pysyvästi omaksi). Uusien tavaroiden näkeminen nosti jännitystä entisestään: eilen mulla iski tajuntaan ihan täysillä se, että meille on tosiaankin muuttamassa joku! Ja meidän elämä muuttuu tosiaankin lopullisesti... siitä taas seurasi ihan valtava tunnekuohu: mä olen pakahduttavan onnellinen, kun olen saanut maailman parhaan miehen ja maailman ihanin vauvakin on tulossa... Koskaan aiemmin elämässäni mä en ole ollut näin onnellinen - päinvastoin; melko kuoppaista on meikäläisen tiellä ollut ennen kuin tapasin ukkoni. Tuon johdosta mun on aika vaikeaa vieläkään uskoa onneen, vaan pelkään, että menetän rakkaani tavalla tai toisella.



Viikonloppu oli muutenkin kiireinen, meillä oli koko ajan vieraita. Tänään aion kyllä juhlan kunniaksi (ja siksi, että jalat on kovasti turvonneet) nostaa tassut pystyyn ja vain olla. Nauttia hiljaisuudesta. Vaikka epäilen kyllä, etten kumminkaan osaa vain olla, vaan keksin jotakin puuhaa. Nyt kun työt on tehty, energiaa tuntuu olevan paljon enemmän kuin vaikka pari viikkoa sitten.



(.) vielä. Vauvalla tuntuu olevan jo ihan säännöllinen rytmi. Aamu- ja iltavilliä pukkaa joka päivä samaan aikaan. Ihanaa! Liikeet on muuttuneet selkeistä potkuista sellaiseksi möngerrykseksi - täällä kans masu heiluu ja huojuu <3. Kaikki siis meillä molemmilla hyvin.



Vointeja ja voimia kaikille

- ja kuulumisiin!



:) SolAngel, jolla viikkoja enemmän kuin osaa laskea (siis kerta kaikkiaan, en olis ikinä uskonut, että voin unohtaa...)

pitkästä aikaa ajattelin kirjoittaa mitä rutun mahaan kuuluu



muutot on muutettu ja tavarat paikoillaan. loma on aloitettu viime viikolla ja jouluun valmistaudutaan



supisteluja kipeitä ja kivuttomia on ollut reippaanlaisesti, niillä ei ole ollut mitään varsinaista tehoa, sisätutkimuksessa sormelle auki ja kohdunkaula pehmeä mutta 3cm. verenpaineet huitelevat ajoittain korkealla,pissa on ollut kaiken aikaa puhdas sokerit pysyneet aisoissa.

painoa tullut yhteensä nyt 10kg 200g, ei siis mitenkään mahdottomasti.



herään 2-5 kertaa yössä pissalla, enkä helposti saa sitten enää unen päästä kiinni. onneksi ei tarvitse nyt enää hilautua koulunpenkille/töihin vaan saa " huilata" näiden kahden kanssa kotona!



sf mitta on 34 (3 viikkoa aikaisemmin 28) neuvola käynnit nyt viikon välein. Synnytys pelottaa hieman kieltämättä, pikku kakkosen synnytyksen kauhunhetket rallattaa päässä eikä niitä voi pyyhkiä esikoisen auvoisella synnytyksellä. aika näyttää



esikoinen 5v puhuu tyhmästä vauvasta siinä missä veikkapoika 4v on edelleen innosta soikeana!



enää eiole pitkä matka :) voimia ja jaksamisia kaikille!



RR la 25.01.06

Heippa taas kohtalon toverit!

Ensiksi enyo; Harmi ettei toimenpiteestä pitkää iloa ollut, mutta jos muutaman viikon jaksat, niin vaivahan voi helpottaa ihan itsestään.

Ei kylläkään varmasti hauskaa kaikkien muiden juttujen lisäksi vielä pukamat.. Koitahan jaksella!



Ja sitten pomppis; Mulla on aika samoja ajtuksia kuin mitä sullakin; Öisin ei saa nukuttua kun ei löydä yhtään hyvää asentoa ja sitten kaikki nämä synnytys ja vauva-aika ja esikoisen suhtautuminen tulokkaaseen pyörii mielessä..



Itse asiassa mun on pakko myöntää että nyt jännitän tulevaa paljon enemmän kuin esikoisen odotusaikana. Nyt kun jo pikkuisen tietää että mitä tuleman pitää, niin sitä miettii kovasti että mitä tältä toiselta synnytykseltä haluaa mm. kivunlievitykset jne.. Ja mitä esikoisen synnytyksessä oli sellaista minkä ei toivoisi tällä kertaa toistuvan..

Ja kovasti olen miettinyt ja toivoisin että saisin jakkaralla ponnistella, mutta tilannehan sen sitten näyttää.. Esikon synnytyksessä olin niin kipulääke mömmöissä, etten osannut vaatia tai haluta mitään, vaan tein kiltisti niinkuin käskettiin.. Ja jälkeenpäin synnytyksestä ei oikein ollut mitään mielikuvia.. *harmi* En niinkään sitä ponnistus vaihetta jännitä, se kun sujui viimeeksikin muutamalla ponnistuksella, mutta se avautumisvaiheen kipu, sitä minä jännään.. Miten te muut joilla on jo synnytys taustalla? Jännittääkö teitä kovin??



Ja sitten omanapa; Masu roikkuu nyt kyllä tosi alhaalla. Kävelystä ei tahdo tulla mitään, kun tuntuu sellainen kiva paine tuolla jalkovälissä ja reidet hakkaa kävellessä masuun ja sitten taas supistelee.. Pieni on rauhoittunut selvästi, ilmeisesti tilan ahtautta. Ja tämä turvotus on ihan mahdotonta!Muistatteko kun kerroin siitä että mulle oli ennustettu siitä huulten turvotuksesta että lähtö tulee lähipäivinä, niin siitä on jo viikko, eli pieleen taisi th:lla tällä kertaa mennä..

Niin ja nyt on sitten limatulppa ilmeisesti irtoilemassa kun parin päivän " sukkapuikkopistelyiden" jälkeen on nyt eilis illasta alkaen " kiinteää" limaa tullut aika tavalla sekä pöksyihin että pönttöön.. Auttakaa viisaammat; esikoisesta en koko tulppaa huomannut joten olisi kiva tietää että paljonkohan tota limaa niinkuin riittää.. Onko jollain ihan päivä tolkulla tullut??



Nyt olen tehnyt toivomuksen että jos pieni ei tänään synny, niin sitten malttaisi odottaa sinne ensivuodelle.. Kun on Joulu ja kaikki tulossa ja ei ehkä olisi kaikkein kivin vietellä niitä synttäreitäkään joulunpyhinä..

Tänää jos syntyisi niin kerettäisiin vielä jouluksi kotiin jos kaikki ok.. Mutta kun ei uusia synnytyksen lähestymis oireita ole ilmestynyt niin sitten sinne tammikuulle..



Joulu jutut on lahjojen paketointi vaille valmiina, eli nyt vain lötkötellään ja nautiskellaan elämästä!!



[color=red][size=4] ♥[/size][/color]-Onemam ja joulutonttu rv 37+2 [color=red][size=4] ♥[/size][/color]

Tosiaan tuossa oli muutto joka sotki meidän netti yhteydet ja samaan syssyyn koneemme " kaatui" joten kesti ennen kuin saimme netin taas toimintaan.

Nyt siis muutto omaan asuntoon onnellisesti takana ja uudet tapetit seinillä. Vielä loppusiivous ja sitten joulu on meille tervetullut.



Vauvan tavarat ja vaatteet on jo suht ojennuksessa, ihme että tän kaaoksen keskellä nekin olen saanut laitettua. Mitään uutta emme ole ostaneet paitsi uuden turvakaukalon. Vaatteita en ole ostanyt yhtäkään, ostan sitten ku tiedän kumpi sieltä tulee. Esikoisen vaatteista varmasti saa alkuun vaatteet.



Joo, ja sitten vauvan kuulumisia. Tänään kävin neuvolassa ja ultrattiin ku täti epäili vauvan olevan perätilassa. Ja epäily kävi toteen, vauva on tosiaan perätilassa. Nyt sitten odotellaan äitipolille menoa, jossa yrittävät kääntää vauvan. Voi että ku se kääntyis nyt itsestään ennen sitä. Noh, sen näkee sitten.



Noh, mutta nyt ruoan laittoon!!



Hyvää viikkoa kaikille,

Kuutar rv 36+0

ihanaa ja lohduttavaa lueskella, että muillakin on jos jonkinlaista vaivaa ja kremppaa... oma olo on kyllä jotenkin niin heikko, etten enää tajua, onko tämä normaaliakaan?? Vatsa on vielä niin ylhäällä, että ilmeisesti painaa palleaan ja keuhkojakin kasaan, henki kulkee huonosti varsinkin öisin makuulla ollessa. Asentoa on hankala löytää ja kun satun nukahtamaan, niin kuulemma alan kuorsaamaan josta mies taas hermostuu ja valvoo...Koko kroppa on lisäksi jatkuvasti aivan voimaton, raajoja ikäänkuin puuduttaa koko ajan! Tunne on sama, kuin silloin, kun verensokerit laskevat oikein alas, siis sellanen heikottava ja vapisuttava olo, tiedättehän tunteen? Epäilenkin, että sokerit taitavat tehdä mulle nyt temput, rasituksessahan kärähdin korkeasta paastoarvosta ja ruokavalio on kyllä viime aikoina ollut mitä sattuu, herkut maistuvat paremmin kuin hyvin =(. VAi onko teillä muilla samoja tuntemuksia näillä vimpoilla viikoilla? Joulu pukkaa päälle ja kaupoissa pitäisi jaksaa vielä käydä yms...



Tämä oli taas näitä valitusviestejä, mutta kun tuntuu, ettei ole edes oikein ketään sopivaa ihmistä lähellä, jolle näitä vaivojaan vois antaumuksella valitella... no, eihän tässä auta muu kuin yrittää jaksaa. Keskiviikkona on äitiyspkl:lle aika kokoseurantaan just ton sokerihomman takia. Saapa nähdä mikä on tuomio.



MArtina ja rv 35+6

Mulla on tullut nyt n.4päivää tota limatulppaa.Pe-la sitä lurahteli oikein kunnolla.Ja tänään taas tulee lisää.Mullakaan ei ole enempää tietoa tosta tulpasta koska mäkään en sitä esikoiselta huomannut.Mitä täältä palstalta olen kysellyt niin kovin on vaíhdellut synnytykseen lähtö tosta limatulpan irtoamisesta.1päivästä -pariinviikkoon.Kävin viime to synnärillä kun ensimmäin " löntti" irtos.Säikähdin pahanpaiväisesti kun siinä oli verta mukana.Kätilö tarkisti asian ja sanoi et sitä itteään.Mä laskeskelin et vielä ke kerkee synnyttään ja kaikki menee hyvin niin lauantaiksi pääsis kotio.Vaan kuten sanottu ei näistä vaaveleista tiijä milloin ne halluu tulla.Mutta viimeistään 4,5 viikon päästä olis käynnistys ;)



lettis jolla on kauhee flunssa.

Mä en kyllä jaksa stressata koko joulusta, kun nyt on tytön synttäreistä kunnialla selvitty...Onneks ei sen kummemmin tarvikaan, kun mummoloihin mennään. Aattelin kyllä että oisin tällä viikolla jotain tehny viemisiks, mutta olkoon! Tälle päivälle ja huomiselle on vielä sen verran ohjelmaa, ja tuo jaksu ei enää pitkälle riitä, niin loppuviikon mä vaan sinnittelen tytön kanssa päivät ja ootan mummoloiden täysihoitoa =)



Pari lahjaa on vielä ostamatta, jotka aattelin tänään lähteä ihan itekseni ostamaan. Saa mies jäädä tytön kanssa kotiin kun ei kerran tykkää kaupoissa olla, ja mä voisin haluta hetken omaa hypistelyrauhaa...Vaikka ei siellä kaupoissa enää varsin jaksa pyöriä, mutta kuitenkin...Sitten täytyykin paketoida lahjat, mutta en siitäkään jaksa stressata...joku ilta tässä...



Just tulin neuvolasta ja siellä kaikki oli oikein hyvin. Kiva! Seuraavan kerran vasta joulun jälkeen torstaina, eli 1,5 viikon tauko tulee. Mikä tuntuu hassulta kun mulla ollu aika tiuhaan noita käyntejä. Mutta kun nyt kaikki oli hyvin, ja aiotaan olla siellä mummolassa vielä alkuviikko, niin th sanoi että silloin riittää ihan hyvin. Jos pyhinä tulee jotain, niin äitipolille sitten.



Uskomatonta, ettei vielä tässä vaiheessa ole mitään turvotuksia tai muuta. Kyllä viimeks vaan oli...Mutta nautin kyllä nyt tästä olosta, niin kauan kun tätä kestää!!! Tietenkään sitä ei enää jaksa niin kun vielä esim. viikko sitten, mutta muuten olo on kyllä ihan eri kun tyttöä oottaessa tässä vaiheessa! Jospa kaikki menis nyt hyvin! bd



Joo, taidan mennä huilaamaan kun tyttökin nukkuu....Viime yön nukuin tosi huonosti, mies kuorsas ja vaihdoin taas vierassänkyyn ja vessassa sai juosta jne. No, sitähän tää on =)



Kölli 35+5

Tsemppiä enyolle ja kaikille muillekin vaivaisille! Yrittäkää jaksaa kipujen kanssa vielä hetki!!!



Ja " limatulppaiset" ym. muistakaahan nyt ilmottautua täällä, mikä tilanne...Alkaa jännittää teidän puolesta!

Mua on alkanut vähän jänskättämään tuleva synnytys ja koko tämä vauvatouhu viime viikkoisen synnytysvalmennuksen jälkeen... toisaalta ei millään enää malttaisi odottaa ja haluaisi jo nähdä oman ihanan vauvan, mutta toisaalta sitä miettii, että voiko tätä enää perua?! Mikään erityinen ei sen suuremmin jännitä, vaan koko juttu ylipäätäänkin. Miten synnytys menee ja kuinka paljon se sattuu? Mitä jos en jaksakaan ja voimat loppuu kesken? Miten me pärjätään vauvan kanssa ja osataan hoitaa sitä? Mitä jos se itkee koko ajan? Mutta nää kaiketi on ihan luonnollisia ajatuksia tässä vaiheessa... =) Nyt vaan ollaan jo niillä viikoilla, että vauva voi ihan yhtä hyvin syntyä vasta tammikuun lopulla tai ensi viikolla! Ja se tästä kaikesta tekeekin niin jännän! Sitä miettii, että onko sitä oikeasti nyt sitten valmis, jos vauva yllättäen tupsahtaakin tulla vähän aikaisemmin. Eihän tässä ole ollutkaan kuin 9kk aikaa valmistautua...



Olen myös huomannut, että kroppani ja mieleni on selvästi alkanut valmistautua synnytykseen, sillä olen tässä viimeisen viikon aikana todella herkistynyt ja itku on tosi herkässä. Heti meinaa ruveta itkettämään, kun lukee jotain vauvaopusta tms. Perhevalmennuksessakin on kiva käydä, kun koko ajan meinaa vaan itku tirahtaa!



Kiva kuulla, että joku muukin on alkanut kuorsata... Mä kanssa kuulemma kuorsaan välillä oikein kunnolla (alkuun en millään olisi halunnut uskoa sitä!), mutta se toivottavasti liittyy tähän raskauteen ja painon nousuun ja katoaa PIAN synnytyksen jälkeen!!!



Kivaa viikkoa kaikille tammimammoille! =)



Piippa79 (rv 35+4)

Ensin ajattelin että voiko tämä sitten olla sitä limatulppaa, kun tuntuu että koko raskauden ajan on valunut milloin minkäkinlaista, mutta nyt ei kyllä epäilystäkään. Sen verran reippasti tulee ja hitusen verta joukossa, että uskotaan kyllä jo.. Vessassa saa rampata.. Massua ja selkää jomottelee, mutta koko päivänä ei ole supistuksen supistusta tullut, että tuskin tästä ihan hetkeen mihinkään lähdetään. Saa odottaa sitten sinne tammikuulle; Minä tahdon olla joulun kotona!



Kaikki on sanoneet jo raskauden puolivälistä alkaen että tämä pieni syntyy kyllä ennen aikojaan, mutta näin pitkälle ollaan vaan porskuteltu. Nauroinkin kavereiden kanssa että kun on kaiken aikaa saanut jännätä että koska tulee, niin tietysti yli menee ja reippaasti.. Dead line (kuulostaa pahalta..) on sitten 21.1 ilmeisesti..



Koittakaahan naiset muistaa levätä vaikka joulu tekeekin tuloaan.. Jos oikein joulun eteen rehkii, niin voihan se sitten olla että saakin viettää joulun laitoksella.. -Olisihan se tietysti ikimuistoinen joululahja!!



-limainen onemam ja tonttu 37+2 edelleen..

Olipas taas voimia kuluttava reissu kaupungilla. Suhasin paikasta toiseen ja saldona sain vain kaks joululahjaa ostettua ja itelle löysin kengät. Sain kyllä vähän väkipakolla tunkea popot jalkaan kun hiukan on turvotusta jo. En kuitenkaan halunnut ostaa isompia kun pian nuo jalat taas hoikistuu...



Joku valitteli puutuneita raajoja. Mulla oli kanssa vasen käsi niin puutunut, että välillä teki sellasta sätkintäliikettä ja hermonykäisyjä. Kävin viime viikolla hieronnassa ja tänään vielä olin kerran. Kyllä saa paremmin yöt nukuttua vaikka vasemmalla kyljellä nukkuiskin. Nyt olen alkanut heräämään öisin siihen, että nukun selällään. Oikeen pelästyn välillä sitä, mutta mulla kyllä suht hyvin henki kulkee selälläänkin. Vaavi vaan alkaa aina sillon liikkumaan enemmän kun on selällään.



Sain vasta torstaiksi ajan äippäpolille. Viimeks neuvolantäti oli sitä mieltä että nyt kun kohtumitta menee jo alle alakäyrän niin ois hyvä tarkistuttaa. Mulle on tullu ihan kauhee olo että mitä jos lapsivesi oiski jotenkin niin vähissä tai jotenkin kalvot vähän rikki ja sillä tavalla aina vähentynyt niin ettei sitä ois tajunnu lapsivedeks. Noita synnytyskertomuksia kun on lukenu niin joillakin tosiaan on lapsivesi ollu synnytyksessä ihan olematonta. Miten se vauva pystyy olemaan kohdussa jos vesi lopussa??? Olenkohan taas hysteerinen :(



Oon yrittäny netistä kaivaa tietoa kestovaipoista. Löysin meinaan kirpparilta kaks kpl uusia vekkulin kuorivaippoja 10 centtiä!!!! kpl, joten nyt sitten ainakin aion kokeilla kestovaippoja. En vaan oikein tiedä että mitä kaikkea tarvitsis joten en ole osannut hankkia vielä mitään harsojen lisäksi. Muutenkin olen tehny mielettömiä löytöjä kirppareilta. Ihan uusia vaatteita alle eurolla. En enää raaski ostaa kaupasta ollenkaan. Kaveri ihan kateellisena kun hän jos jotain löytää niin kauheet hinnat heti. Olenkin parhaat löydöt löytänyt näistä pienemmistä kirppiksistä, jotka ei ole Turussa ollenkaan vaan lähikuntien " pikkupuljuista" . Olis vielä illalla valmennusta, ei jaksais mennä istuu taas kovalle penkille. Tarttee ottaa tyyny mukaan ;)



Maariska 36+5

Uudesta tietokoneesta hajosi eilen aamulla osa niin tänään saatiin uusi tilalle, vähän harmitti.



Eilen kävin jouluostoksilla vähäisin saalein koska ei jaksa kauheesti enään kävellä, piti istua ja levähtää useamman kerran.

Pari yötä olen nukkunut vähän paremmin. Minäkin saan kuulla että kuorsaan. Yöt on joo joskus hankalia kun ei voi nukkua kun kyljellään ja se kyljen kääntäminen on oma urakka.

Tänään olen itkeskellyt useampaan otteeseen.

Oikein tunne herkkä olen ollut. Tänään joutu tervikan odotushuoneessa pidättämään kyyneleitä, kun luin juttua missä perheen isä kuoli yllättäen onnettomuudessa.

Musta on tänään kävelessä tuntunut että kohta voipi olla lähtö sairaalaan. No toivotaan että se pysyisi vielä tammikuun alulle saakka.

Tänään kävimme ostamassa uuden sängyn. Menihän sinne pieni omaisuus kun piti sit ostaa vuodevaatteita ja kaikki samaan sävyyn. No kerranhan se kirpasee. Isäntä sano että nyt kiireen vilkkaan ulos tai menee omaisuus kun innostuin.



Hyvää illanjatkoa, teille odottajille.



Minnie-71 Rv 35+3