miksei suomalaiset puhu englantia?

suurimmat syyt ovat pelko lausua sanat väärin tai että kielioppi menee päin honkia.

Tosiasiassa suomalaiset osaavat teoriassa englannin paremmin kuin englantilaiset itsekään. Kielioppia paukutetaan koulussa valtavasti mutta puhumiseen ei perehdytä tarpeeksi.

Humalassa muuten monilta löytyy piileviä englanninpuhetaitoja :D :D



Itse olin veljeni kanssa ulkomaan matkoilla vanhempieni tulkkina 10vuotiaasta asti. Veli ymmärsi hyvin ja minä sitten puhuin :) .

Ranskassa eivät puhu englantia kovin mielellään ennenkuin heität ranskaksi jotain " anteeksi en osaa ranskaa" (opettelin tän jostain sanakirjasta :D :D ). Tää tuli testattua useampaan kertaan vanhempieni mukana eurooppaa kiertäessä. Espanjassa taas puhuivat vaikkeivät osanneet kuin suunnilleen yes :D

itse asiassa liiankin hyvin. Suomalaisten kielitaito on maailman ehdotonta kärkiluokkaa, kun otetaan huomioon, että tämä maa ei ole Belgia, jossa on kolme virallista kieltä. Liika englannin kielen opiskelu köyhdyttää muiden kielten taitoja - itseäni ottaa pannuun, että pentuna ei tullut aloitettua/ei ollut vaihtoehtoja joksikin muuksi pitkäksi kieleksi (esim Saksa, Venäjä, Ranska, Espanja), koska englannin tässä nykyisessä maailmassa oppii joka tapauksessa.



Toisaalta, mikä vitun pakko meidän on sinun englantilaisia tuttaviasi palvella heidän omalla kielellään? Minkälaista yritystä heillä on tulla toimeen MEIDÄN kielellämme?



Anglosaksimaista tulevien ihmisten perusoletus on, että kaikki ymmärtävät heitä ja puhuvat heille HEIDÄN kieltään. Miksi? Ei englanti ole mikään virallinen maailmankieli, ja tuo valitus on yhtä ärsyttävää kuin amerikkalainen, joka tulee Suomeen ja valittaa miten täältä ei saa kunnon hampurilaisia.

suurin osa suomalaisesta väestöstä ei ole tottunut puhumaan säännöllisesti muuta kieltä kuin äidinkieltään. tietysti on niitäkin jotka eivät kieltä kerta kaikkiaan osaa, mutta suurimmaksi osaksi kyse on uskaltamisesta. ei kehtaa, hihittelee, pelkää että toinen ei ymmärrä mitä sanoo tai sitä mitä toinen mahtaa ääntämisestä sun muusta ajatella.



itse hoitoalan työssä olen joitakin kertoja ollut tekemisissä englantia äidinkielenään (tai seuraavaksi parhaana kielenä, jos äidinkieli on jotain ihan muuta) puhuvien asiakkaiden kanssa ja pärjännyt mielestäni ihan hyvin. välillä menee kieli keskelle suuta kun ei tahdo tulla oikeita sanoja ulos. olen kuitenkin käytännössä aina osannut englantia kuin yhtenä äidinkielenäni. se on vain se jännitys kun harvakseltaan kieltä puhuu.



mutta älä yleistä, ei tästäkään asiasta voi sanoa niin tai näin. sitten löytyy niitä jotka ehkä jotain osaisivatkin mutta kieltäytyvät puhumasta muuta kuin suomea - mm. työtovereistani löytyy näitä, useimmiten vanhempaa ikäpolvea.

koska tunnet henkilön jolle asiaa tulkkaat niin jo se helpottaa asian ymmärrystä ja perille vientiä. ymmärrän kyllä pointtisi ja olen samaa mieltä että uskallusta pitäisi löytyä enemmän, varsinkin palvelualan ihmisillä, mutta käytännössä tarjoa myös omaa apuasi, jos sitä tarvitaan.

Vierailija:

kun vanha ystäväni englannista tuli perheensä kanssa käymään luonani huomasin tuon parin viikon aikana että kielitaitoisia ihmisiä ei tästä maasta löydy. esim. pankissa ei viiden virkailijan joukosta löytynyt ainoatakaan joka olisi puhunut englantia. pienen tapaturman satuttua ei myöskään löytynyt englanninkielen taitoista lääkäriä. useissa kaupoissa kassat ovat täysin kielitaidottomia. eikö sitä kielitaitoa löydy vai onko kyse uskalluksesta??

Suomessa, tai no ainakin isommissa suomalaisissa kaupungeissa, ulkomaalaisen on vaikea oppia suomea kun aina ja kaikkialla palvellaan niin hyvin englanniksi. Tästä olen monen kanssa puhunut, joka haluaisi oppia suomea, mutta aina vain käytetään joka paikassa englantia.

Mulla on muutama läheinen ystävä Norjasta ja Tanskasta sen takia, että olin töissä siellä useamman vuoden. Törmään tähän suomalaisten puhumattomuuteen joka ainoa kerta, kun joku ystävistäni käy Suomessa. Helsingissä saa hyvää palvelua niin suomeksi kuin ruotsiksikin, mutta muualla Suomessa kukaan ei puhu eikä pukahda. En tarkoita siis mitään palvelutilanteita; sen verran voi mielestäni maassa useamman kerran vieraileva turisti opetella, että osaa perusjutut tyyliin " päivää, kuppi kahvia/teetä, kiitos, ole hyvä" suomeksikin, vaan tarkoitan siis ihan jutustelua. Mulla on laumoittain ihan hyvin koulutettuja, fiksuja ystäviä, jotka eivät suostu juuri suutaan avaamaan, ei oikeastaan edes pakon edessä. Mua nolottaa usein aivan hirveästi kun TIEDÄN, että nämä ihmiset ovat lukeneet just saman verran englantia (jota itse puhun norjan lisäksi sujuvasti) ja ruotsia kuin itsekin, ja kukaan ei puhu sanaakaan. Itse sain sekä Norjassa että Tanskassa aina hyvää palvelua englanniksi + että koko ystävä/työporukka puhui aina kiltisti englantia niin kauan, että opin itse kieltä.

Harrastuksen takia paljon kansainvälisiä tuttuja mullakin, palvelua saa kyllä hyvin englanniksi mutta jos pitäisi puhua niin juuri kukaan yli 25-vuotias ei suomessa käytännössä pysty puhumaan englantia.



Lisäksi täytyy ihan rehellisesti sanoa, ja tätä en tarkoita pahalla vaan ihan faktana, että en ole eläissäni törmännyt yhteen ainoaan ammattikoulun käyneeseen ihmiseen, joka pystyisi/haluaisi keskustella englanniksi.

ovat niitä, joilla ei itsellään ole sellaisia ulkomaisia ystäviä tai sukulaisia, jotka tulisivat Suomeen kylään. He ovat siis näitä, jotka periaatteessa tietävät puhuvansa esim. englantia, periaatteessa pärjäisivät ihan hyvin ulkomaalaisten kanssa ja jotka toisen suomalaisen kanssa vaikka pelleilläkseen englangia puhuessaan pärjäävät hyvin. Mutta he ovat tuppisuita, kun paikalla on " oikea" ulkomaalainen, ja pitäisi oikeasti puhua kieltä. Tuskinpa KUKAAN, jolla on ulkomaalaisia ystäviä kylässä vaikka jossain Hämeenlinnassa, voi ihan rehellisesti väittää, että ystäväpiiri kommunikoi sujuvasti ulkomaalaisen ystävän kanssa.

Huomattava osa suomalaisista osaa englantia, ja vallan hyvin. Eikä kyse ole pelkästää teoreettiisesta, kieliopin osaamisesta, vaan osaavat vallan puhuakin englantia sitä liki virheettömästi ääntäen. Tämä osa suomalaisista omaan ennakkoluulottaman ansenteen ulkomaalaisia ja vieraankielen puhumista kohtaan.

Näille englantia taitaville kuuluu kiitos siitä, että englantia osaavien ulkomaalaisten tilaisuudet oppia suomea ovat kortilla... Itse esim. käytän englantia kotikielenä, vaikka mieheni osaa suomeakin vallan hyvin, ja kaipaisikin harjoitusta puhumisessa myös kotona. Hän myös valittaa, kuinka ihmiset automaattisesti hänet nähdessään olettavat ettei hän osaa suomea. Tähän liittyy muutama hassu sattumuskin: mieheni on ns. selkeästi ulkomaalainen, joten hänelle ei puhuta suomea, mutta useasti on käynyt niin, että hänen seurassaan olleelle " suomalaisen näköiselle" on puhuttu suomea, vaikkei tämä sitä osaa sanaakaan.

Englanninkielenopettajana taas tiedän liiankin hyvin, ettei suullistakielitaitoa harjoiteta peruskoulussa tarpeeksi. Joten oppilaiden arvioiminenkin on tietyssä mielessä haasteellista: annanko arvosanan 8 oppilaalle, jonka kielioppi on vähän mitä sattuu, mutta aksentti on kuin natiivilla, vai sille jolla kielioppi on hallussa reilusti paremmin, mutta ei osaa puhua kuin tasan suomalaisella " töpöt" -aksentilla?

On myös suomalaisia, jotka ovat liian hienoja puhumaan englantia. Esim. matkoilla he vaativat englannintaitoisen ystävänsä kääntämään aivan kaiken ja irvivät sitten, jos tulee pieni ymmärtämisen virhe. Toisin sanoen, he eivät "alennu" puhumaan mitään vierasta kieltä vaan vaativat esim. Tallinnassa vanhoja venäläisiä rouvia kommunikoimaan suomeksi. Tai esim. ruokien tilaamiseen tällaiset hienostelijat eivät osallistu lainkaan mutta valittavat heti kun saavat annoksensa. olipa se kuinka tilauksen mukainen tahansa.

Minä  en ainakaan ihan osaa englantia, siis puhua. Olen 39-v ja akateemisesti tekniselle alalle koulutetettu. En ole tarvinnut puhuttua englantia kouluaikojen jläkeen, joten kyllähän se on unohtunut. Osaan lukea ja kirjoittaa englantia aika hyvinkin, mutta jos yritän puhua, menee "kieli solmuun" ja tulee pelkkää änkytystä ulos.