Suuttuisitko sinä?
Mulla on tosi läheinen ystävä, jonka kanssa ollaan jaettu pienimmätkin asiat yli 15 vuotta.Hän meni toissakesänä naimisiin. Kysyin häneltä, aikovatko he yrittää lasta, hän sanoi että ei vielä pariin vuoteen. Me ollaan tässä välissä tehty toista lasta ja käyty lapsettomuushoidoissakin. Olen tälle ystävälleni purkanut taakkaa ja tuskaa.
Nyt sain kiertoteitä selville että tämä ystäväni on myös jo vuoden ajan yrittänyt miehensä kanssa tehdä lasta, mutta ei ole sanallakaan siitä minulle puhunut. Heidän asiansahan se on, mutta tuntuu jotenkin niinkuin hän olisi valehdellut minulle, kun kuitenkin lapsentoesta on puhuttu ja hän on aina sanonut, että " ei me ainakaan vielä" . Onko tuo nyt sitten valehtelua vai ei, kun asiahan ei minulle kuulu. Tuntuu vaan niin hullulta, kun kaikki muutkin asiat on voitu jakaa niin mikesi sitten tätä. Kun meillekin (sekundäärinen) lapsettomuus on kipeä asia.
Kommentit (7)
niin miksi ette nyt voi myös jakaa niinkin kipeää asiaa kuin lapsettomuus missä ymmärrystä vasta kaivataankin.
hän ei luota sinuun? Ei halua että kaikki tietää sen jälkeen kun olisi sinullet kertonut. Mieti tuleeko liian helposti juoruttua hänelle muiden asioita? Jos hän ei halunnut että juoruat tästä tärkeästä asiasta kellekkään.. juoruiluahan teän kaveripiirissä näytetään harrastavan, jos kerta sen tiedon muulta kuulit kuin häneltä itseltään!!
jossa hän pitää päiväkirjaa. Meillä ei edes ole muita yhteisiä ystäviä joten juoruilia ei todellakaan harrasteta! -ap
Minulla tällainen ystävä, joka ei kerro asioita ennenkuin miehensä on antanut luvan. Siis sellaisia asioita, jotka koskettavat myös miestä. Kännipäissään sitten joskus avautunut jostain tällaisesta asiasta ja jälkikäteen potee syyllisyttä...
En siis loukkaantuisi vaan ymmärtäisin, jos esim. mies ei haluaisi tästä asiasta puhuttavan.
toki voit tykönäsi miettiä, oletteko sitten niin läheisiä kuin olet ajatellut. lähinnä että kokeeko tämä ystäväsi teidän suhteen yhtä tiiviiksi kuin sinä.
mutta kyllä helkkarissa jokaisella on ihan oikeasti oikeus itse puhua tai olla puhumatta omista henkilökohtaisista asioistaan. ei ystävyys ole mikään automaatti.
Itse oli raskaus viikolla 17 ennenkun kerroimme ystävillemme. Vaikka monet ystävät kertoilivat omista vauvanteko puuhista ja vauvahaaveistaan. Mielestäni nämä asiat ovat niin henkilökohtaisia, että jokainen saa itse päättää kertooko vai ei. Ap halusi kertoa, ystävälle asia on jostain syystä sellainen että haluavat pitää sen perheen omana asiana. Minä en ikinä kertoisi jos meille yritettöisiin lasta. En kertoisi siksi koska se olisi minun ja minun mieheni välinen asia. Ja olen varma etä mieheni ei haluaisi sitä toitóttaa, siis sitä ettei tärppää
Muista myös se, että iän ja perheentulon myötä ystävyyssuhteet muuttuvat. Sinä varmasti olet ystäväsi paras tyttökaveri, mutta todennäköisesti hänen miehensä on kuitenkin se kaikista tärkein. Onhan sinunkin miehesi sinulle?
Monet kertovat anonyymisti netissä asioitaan, sallitaan se..
Mikset kysy häneltä syytä jos on läheinen kaveri?
Mielestäni ei tarvitse kertoa kellekkään lapsentekosuunnitelmista jos ei halua. Emme mekään kerro, vaikka on kyselty. Sanottu vain ettei ole vielä sen aika. Mitä se muille kuuluu?