Ero käsillä ja mies uhkaa viedä lapsen.

kyllä se elämä alkaa tasottua kun erosta vähähn aikaa kuluu niin varmasti (useimmiten) asiat sujuvat hyvin yhteishuoltajuudellakin...usko pois on kokemusta.ja sitäpaitsi se olisi lapsenkin etu kun molemmat vanhemmat saisivat pitää huoltajuuden niin olisi siinäkin mielessä lapsen elämään sidotumpi ja tätä kautta myös motivoituvampi.yleensä yhteishuoltajuus ei juurikaan eroa yksinhuoltajuudesta.yhteishuoltajuudessakin lapsi asuu toisen luona (ellei toisin päätetä) ja toinen on etävanhempi....passin saamiseen ja joihinkin muihin tällaisiin tarvitsee yhteihuoltajuudessa myös toisen suostumukseen eipä se juuri muuten eroa.ja ylipäätänsäkään kostaminen tavalla tai toisella lapsen kautta on HALVEKSUTTAVAA.

Lähtökohtana on, että yhteishuoltajuus jatkuu myös eron jälkeen. Ja äitinä sinulla on paremmat mahdollisuudet lähihuoltajuuteen, vaikka isä olisikin yhtä hyvä tai vähän parempikin huoltaja. Näin epätasa-arvoinen isän kannalta tilanne valitettavasti on Suomessa.

Minä muutan n.300km päähän enkä usko että mies suostuu siihen tai muutenkaan noudattaa sovittuja sääntöjä. Siksi minä haluaisin huoltajuuden. Muuten yhteishuoltajuus olisikin hyvä mutta tuo mies tosiaan on sellaista sorttia että en usko hänen koskaan tyytyvän siihen:( -ap

ja sun ei ole pakko antaa sitä hänelle, mutta sama pätee myös toisin päin.

yrittäkkää vaikka yhteishuoltajuudessa pysyä, se on rankka tie kun yksinhuoltajuudesta lähtee taisteleen jos toinen ei myönny siihen heti..



kokemuksesta puhun ja nykyään mulla on pojan yksinhuoltajuus.

en ole hullu,sairas enkä muutenkaan epänormaali.

työni on paremmin palkattu kuin mieheni työ,asun omistusasunnossa,mies vuokralla.

olin lapsen kanssa 3 vuotta kotona,mies kävi töissä. ja kuinkas sitten kävikään..

emme ole edes riidoissa exäni kanssa,oikeus vaan päätti huoltajuudesta näin.

en ala taistelemaan vastaan,sillä tapamisemme sujuvat hyvin ja ratkaisu toimii tällä kertaa ja tässä elämässä.

joten älä aina luota siihen että äiti saa huoltajuuden.

ota yhteyttä lastenvalvojaan ennen kuin hankit mitään lakimiestä. Ei sun välttämättä tarvi edes hankkia lakimiestä/oikeusavustajaa, usein asiat selviää lastenvalvojan kanssa. (vaikka vihaankin meidän kaupungin lastenvalvojaa, ei ole lapsen puolella vaan vain isän, enkä oo ainoo joka tästä naisesta niin sanoo)

nykyisestä asuinpaikasta, voi se painaa oikeudessa ja lapsen isä saatetaan määrätä lähihuoltajaksi sen takia ettei lapsen päivittäiset ympyrät muutu. Tosin joka tapauksessa lapsi menisi sitten hoitoon, kun isä töissä, joten päivittäiset ympyrät muutuisivat joka tapauksessa. Kokonaan sinulta tai isältä ei lasta voi viedä. Vaikka kuinka olisi yksinhuoltajuus, on toisella vanhemmalla tapaamisoikeus. Jos teillä hyvin riitaisa ero kannattaa sopia tapaamiset mahdollisimman tarkasti. Ja taloudellisesti tulet kyllä pärjäämään. Saat kahdesta ihmisestä asumistukea, elatusavun ja lapsilisään yksinhuoltajakorotuksen.

Muutan lähemmäs sukulaisiani. Tytöllä muuttuis pahemmin ympyrät jos isälleen jäisi-päiväkotiin joutuisi. Minun kanssani olisi vielä hetken kotona ja sitten tarhaan tai mummille hoitoon.-ap

mies tämän sodan aloitti.-ap

Se seikka, että hän on töissä, ei merkitse mitään.

eipä oltu mekään naimisissa joten ei kannata sokeasti luottaa siihen että äiti saa lapsen huoltajuuden.eikä lasta kannata pyörittää siinä omien tarpeittenne välissä.lapsi on syytön teidän sotkuihinne.

miksei teille määrätty yhteishuoltajuutta?