*SYYSVÄKI-04, hyvää TORSTIA :)*
Kommentit (31)
Pikkurinsessa kiljuu vieressä, mutta pakko vähän purkaa turhautumista. Kun on kipeä, muttei sänkykunnossa, niin arpoo ja arpoo lääkäriin menoa. Tänään sain viimein itsestäni irti soittaa terveyskeskukseen. Tietenkään aikoja ei ollut muille kuin yhdelle lääkärille jolle KUKAAN ei halua mennä. Sanoin saman tien, että ei kiitos, en tule. Tämä samainen mieslääkäri kerran katsoi pikkurinsessan korvat ja sen jälkeen tytön korvat HAISI TUPAKALLE! YÖK! Tyyppi on legenda täällä, roikkunut ihmisiä yököttämässä tuolla jo vuosikymmeniä kai. Itse näyttää siltä, ettei ole viikkoon käynyt pesulla. Ei puhu, ei pukahda. Ei auta sairaita. En mene, en! Teki mieli lällättää th:lle, että meilläpä on aika maanantaille omalle lääkärille, että odotan sitten sitä. Tuntuu, että potilaan syy, jos ei ota hoitoa vastaan. Kuka takais sen, että lääkäriltä saa hoitoa???
Tänään neuvola! Ihanaa nähdä th joka oikeasti välittää!
T: Ynis
Ihan järkky yö. Taas kun eilen sanoin, että Onni on valvottanut yöllä suunnilleen kerran, se kostautui. Tulin glögi-iltamista ennen 22 ja heti nukkumaan. Uni ei tullut heti, ehdin ehkä tunnin nukkua kun Onni alkoi itkeä 23.30 aikaan. Ja se ei loppunutkaan ihan helpolla. Huusi ihan hysteerisenä meidän kummankin sylissä ja mieskin kysyi, onko poika edes hereillä. Me kyllä jo säikähdettiin, että onko kaikki ok. Toivottavasti se oli vaan painajainen... Mitä meinaa syysäitit? Sitten itkeskeli 3 asti, annoin Panadolia ja maitoa ja sitten nukuttiin jälkeen kolmesta seiskaan. Nyt vähän väsyttää.
Mikä ihme se oli? Oliko nälkäkin sitten vai halusko muuten vaan maitoa sitten, että nukahti uudelleen? Hampaat kai ehkä? Uusia ruokia ei ole annettu.
En tiedä. Onneksi huomenna neuvola, saa vähän kysellä.
Nyt on vuorossa pakkoulkoilua, muuten ei tämä aamu etene minnekään.
Enkelille jo nyt toivotan voimia joulun viettoon!!!
T-P
Mikähän huutamissessio meilläkin oli viime yönä? T vissiin arveli, että annetaanpa äitille esimakua taas tulevasta :( Ensinnäkään ei meinannut millään nukahtaa eilen illalla, sitten alkoi sellainen parahtelu puolen tunnin välein, eli just aina kun tuntui että nyt saa itse unen päästä kiinni, niin silloin se alkoi taas. Syliin ja tuttia sekä silittelyä- rumbaa kesti tuonne puoli kolmeen, siihen muutamat veskireissut ja supistelut, kuuden jälkeen sama ähinä alkoi taas, joten oisinko nukkunut viitisen tuntia koko yönä yhteensäkään, ei jaksa laskea... Ja sehän ei tunnetusti riitä mulle, unikeolle.
Mutta aamulla seiskan jälkeen syy sitten yöhuutamiseen selvisi; nenä vuotaa kuin Niagaran putous. Välillä yskittää ja rohina käy. Tuli siis tauti uudestaan vieraaksi. Voihan kökkis!
Annoin Panadolia heti aamusta ja poika vetäsi jo ensimmäisen tunnin pätkän päiväunia. Nyt touhukkaasti leikkii tuossa - ja taas jääkiekkomailan ja pallon kanssa. Ja tirske käypi ja räkä lentää.
T@htille on pitänyt kommentoida jo monta päivää raskausasiaa. Jos sinä sait äidiltäsi murskakommentin kun kerroit raskaudesta, niin oudoin kommentti me saatiin miehen työkaverilta. Se oli kysyä paukauttanut, etä ootkos ruvennut lestadiolaiseksi? Ei sillä, että minulla mitään heitä vastaan olisi, mutta outo kommentti minusta. Ilmeisesti lasten pieni ikäero vaikuttanut asiaan?!
Miehet, miehet.... hauska todeta, että yksinkertaisetkin asiat, kuten pyykin laittaminen oikeille paikoille, ei suju muidenkaan miehiltä. Myös siisteyskäsitys on ainakin meidän perheessä minulla ihan toinen kuin miehellä.
Mutta nyt täytyy lopettaa. Heimoitsau! Mimmu, jälleen silmät ristissä
Veeti nukkui yön hyvin ja aamullakin heräs vasta 10.15. Ajattelin että ois korvan takia saattanut yöllä heräillä.
Nyt on Veeti jo väsy, mutta pakko ois kaupassa lähteä käymään. Veeti ei suostu enään ollenkaan nukkumaan rattaissa. Veetin päiväunien aikaan on pakko aina kotona olla muuten saattaa olla ettei nuku koko päivänä ollenkaan päiväunia. Ainoastaan omaan sänkyyn suostuu nukahtamaan.
Mun tilaamat ifin joulukalenterit ei oo vieläkään tulleet. Toivottavast nyt kuitenkin joku päivä tulevat. Pitäs yks kalenteri pakata ja lähettää miehen sukulaisille rovaniemelle.
Joulukortit sain tiistaina postiin, yleensä vitkuttelen niiden kanssa ihan viime hetkeen asti.
Tajusin just etten oo vielä yhtään pipareita leiponut. Pitäis joku päivä nyt niitä jaksaa tehdä.
Nyt suuttui Veeti joten täytyy mennä poitsua viihdyttämään.
Öttis ja veeti
Mut nukuttu ei!!!Toinen yö putkee et typy heräili ihan ½tunnin välein..Ja aina halus vettä..Meil oli näit huonoja öitä,sit oli 2nukuttua ja nyt ei nukuta yhtää!!!!
Alkaa tosiaan taas selvitä se että nukkumattomuus on oiken hyvä kidutuskeino!!!!
Mä oon niin hajalla et lapset kärsii..
Mieski on kipee,ihan kunnolla :-( Soitti et on tulossa kotii ja menee sit lääkärii...
Voi Ynis jos sun risteily nyt menee piloille :-(
Ei nyt oikein irtoo muuta...
jatu
Typätsy teki ekat kakat pottaa!!!!! :-) Luulin et on vaipas kakka ku hais ja ku ei ollu ni heti potalle...Ei kyl meinannu istuu,mut sanoin vaa et tee kakka,ni tulihan se :-)
Neiti vähä katto kummissa ku äiti taputti ja kehu niin hirveesti;)
jatu
Tämä inhottava tauti se vain kiusaa. Eilisaamun helpotus muuttui koko päivän piinaksi. Illalla lopuksi söin väkisin, että jotain tulisi jostain. Ei tullut, olo vain ihan järkky. Tänään sama linja jatkuu: syön väkisin, vaikka huonoa tekee. Ainakin nyt melko siedettävä olo, vai alanko vain tottua jatkuvaan kuvotukseen. Jos juuri ei olisi ollut häppäreitä, epäilisin raskautta. Tylsää, kun kaikki tapaamiset vain siirtyy tämän takia. Mrr, tulisi kunnolla tai olisi tulematta tämmöttiset taudit. Huh!
Nöösä on ihan onnessa postin tuomista joulukorteista. Ihastelee niitä ja pusuttelee. Nykyään myös televisio saa pusuja ja tietenkin äiti ja isä. Tästä syystä ihastunut oih. Niin on meillä suloinen ja rakas tyttö.
Eiliset: http://www.vauva-lehti.fi/keskustele/tm.asp?m=5872875&p=1&mpage=3&tmode…
@iti80: Kiitos. Harmi, kun ei tänään voitu nähdä. Ensi viikolla sitten. Jaksua ja haleja! =)
Lila: Automaattivaihteisella autolla jännitin minäkin ajaa ekan kerran, mutta sitten se sai minut ihan pauloihinsa. Unelmaista ajoa! Ikävöin kovasti edellistä autoamme, kun se oli automaattinen ja nykyinen taas ei. Niisk! *kaihoa* ;)
Pyykkig: Mies vie vaatteet kaappiin, mutta kyselee, mihin nämä ja nämä. Johtunee siitä, että yleensä minä olen pyykkishow¿n pyörittäjä, kun pesen pyykit päivisin. Minulle on tarkkaa pyykkien ripustaminen, mies jättää ne usein myttyyn eikä ne kuiva niin kauhean nopeasti. (kiitos Tean miehen vinkistä käännellä pyykkejä välillä ;) Mies puolestaan meilläkin on tarkka keittiössä, erityisesti nämä tasot ja pöydät pitää olla järjestyksessä.
Hilu: satiasipesukone, hihii! Patapumia olisi kyllä kiva joskus kokeilla. Toivottavasti teillä alkaa sujua sen kanssa.
Enkeli: Juu joulun jälkeen treffit pystyyn! =) Jaksua ja voimia joulunviettoon. Siunausta.
Pile: Hienoa, että operaatio sujui hyvin. Silityksiä pikkuiselle tytölle!
Tomera: tervetuloa nettipimennosta. Ikäkriisin keskelle piristystä. Kouluun jaksua. Mukavaa, että Idan putket on paikoillaan. Hennesin japanilaistyylinen mekko on tosi ihana. Nöösällä oli sellainen viime vuonna.
Tean Venlalle paranemista!
Kukkuulle auringon säteitä! *rutistus*
Mimmulle jaksua ja T:lle unihiekkaa, että mamma saa levätä.
Jatu: Typylle onnea tuotoksista pottaan. Jaksua mammalle. Unihiekkaa!
Smuik!
-Mimmuli ja Nöösä
Pikkurinsessa nukahti taas kotipihalla rattaisiin. Isompi sitten liukastui kotona ja kiljui pienen hereille. Vein silti sänkyyn, mutta tät tät kuuluu sieltä. Voi vietävä! Ei voi olla nukahtamatta enää!
Onneksi meille tulee vieraita! Koti ei ole vieraskunnossa, mutta taitaa olla ymmärtäväinen vieras:)
Neuvolaterkkuja: Pieni tyttö oli 81,6cm pitkä ja painoi 9300g. Pituus +1 käyrällä, paino -20. Kaik hyvin muuten.
Nukahtais jo!!!
T: Ynis
Kyllä mä nyt olen ihan risteilykunnossa (kun en enää jaksa koko ajan tätä oloa miettiä), mutta ois ihan jouluakin ajatellen ollut kiva saada jo nyt selville oisko syytä uuteen ab-kuuriin. Maanantaina jos saan kuurin, niin hyvä jos ehtii jouluun mennessä vaikuttaa. Toivotaan myös, että kunto pysyy tälläisenä eikä pahene viikonloppuna. Rasitusta varmaan tulee, joten saa nähdä mikä on fiilis ensi viikolla, kun pitäis joulua valmistella. Nyt ei paljoa kämpän laitto jaksa kiinnostaa:(
T: Ynis
Näin poika vastasi mulle, kun tarjosin lääkettä, kun hänellä on tosi kova yskä ;)
Takana ihanan liikuttava pojan kerhon joulujuhla. Tippa tuli linssiin, kun äidin pikku mussukka esiintyi. Oli niin reipas ja monessa jutussa mukana. Viime kevätjuhlissa istui vaan mun vieressä eikä suostunut edes menee istumaan sinne missä kerhokeverit oli. Paljon on siis tapahtunut rialussa puolessa vuodessa. Tyttökin olis osallistunut mielellään ja olikin aika työ pitää hänet pois esiintymisareenalta. Kaikki lapset olivat nätisti puettuna, suloisia ja liikuttavia. Oli ihanaa, kuin useimmilta oli molemmat vanhemmat juhlissa. Meidän pikkuprinsessa oli söpö kun lähdettiin, mutta hetipian oli vaatteet sotkussa ja hienosti osas riehua isompien mukana. Joku on joskus väittänyt, että tytöt on rauhallisia :) Meillä tyttö selvästi vilkkaampi kuin poika aikoinaan, nykyäähän poikakin osaa.
Kukkuulle valoa ja iloa harmaaseen arkeen.
LAitoin just vakuutukseen korvaushakemuksen tytön lääkäri yms kustannuksista, vaivaiset 1400 euroa ja tämä siin marras-joulukuulta. Huh huh. Irtisanotaankohan kohta meidän vakuutus...
Niin tosiaan, tyttö on ihan voimissaan, eikä tänään ole edes annettu särkylääkettä. Lapset kyllä toipuu tosi nopeasti.
Mulle on muuten tullut joulufiilis. Tänään ajattelin mennä ostamaan kynttilöitä kotiin ja viemisiksi. Muistelen, että eräässä liikkeessä myydään ihania käsin valettuja kynttilöitä. Taidan raahautua lasten kanssa ostoksille iltapäivällä. Hullua?
On jo pitkään pitänyt sanoa Mimmu K:lle: voimia ja täällä jännitetään mukana. Samoin kaikkien muidenkin raskautuneiden kuulumisia on kiva lukea. Onnea vielä niille, jotka olen unohtanut ;)
Voi että odotan lauantaita...
Pilette
PS. Toivotaanko yhdessä oikeen paljon lunta tänne ihan etelärannikollekin?
Heippa
Ensin ajattelin olla kirjoittamatta, kun omat ajatukset ovat niin synkkiä ja väsyneitä, mutta ainahan tänne on sellaistenkin ajatusten kanssa saanut vaeltaa.
Kovin nopeasti olen pinot kahlannut ja silloin mielen päälle ei jää paljoakaan, mutta valoisaa joulunodotusta toivon kaikille, yöunta ja tervettä päivää.
Meillä sairastaminen,valvominen ja kiukkuaminen jatkuu. Yöuni on ihmeellinen asia, kun saa nukkua, jaksaa monta muutakin asiaa. NYt on ärsyttänyt aivan valtavasti kaikki Motin " kolttoset" ja nämä meidän asumisasiat, me ei mahduta enää tähän torppaan, mutta emme tiedä mitä sitten oikein tehtäisiinkään. Väsyneenä olen vihainen ja katkera siitä että ollaan tällaiseen elämäntilanteeseen päädytty, kaikki alkoi siitä kun miehen isä kuoli, ei kukaan ihminen tällaiseen itse suostuisi.
Muutaman päivän olen kyyneleitä nieleskellyt ja yrittänyt miehelle sanoa etten oikein hyvin jaksa. Tänään sitten kotona käymään tullut mies saisi vastaansa itkevän äidin ja itkevän lapsen, jaksamisen kultinaatiopiste tuli käsiteltyä siinä vaiheessa kun Motti uitti yhden lahjan vessanpöntössä ja repi pari pakettia auki. Kun ei ikinä ole aikaa tehdä mitään yksin, kun toinen ei koskaan nuku tai nukkuu vaan sylissä ja kun mies on aina töissä ja väsynyt hänkin.
En pidä itsestäni tällaisena, en sitten yhtään. Olen ymmärtämätön ja rasittava.Toivoisin että ovellemme tulisi joulutonttu, joka siivoaisi kodin, taikoisin pari huonetta lisää, parantaisi Motin, antaisi äidille lisää jaksamista ja toisi joulumielen.
Moinen tonttu kelpaisi varmaan monelle muullekin;)
Sitä minä oikeasti aina ihmettelen, että kuinka te jaksatte, opiskelevat ja työssä käyvät äidit? Ajatuskin siitä, että pitäisi tehdä jotain työelämässä, saa minut puistelemaan päätään. Kertokaa heti salaisuutenne!
Aavis-negatiivinen ja kipeä Motti
Ja iloisena luen että teillä ollaan terveitä!
Minäkin olen rahastanut kelaa ja vakuutusyhtiötä.Olen odottanut että milloin sanoovat että kiitti meille riitti. Neocate annoksia tilatessa saadaan joka kerta selvittää että miksi lapsi edelleen kittaa moista ainetta sellaisia määriä. Eilen tilattiin kolmen kuukauden annos, maksoi muistaakseni 3600¿ että ei ihme että vähän kyselevätkin kelalta. Mutta vuoden vaihteen jälkeen maksu huki siirtyy meille, joten ei sitä nyt ihan viitsis antaa jos kävis tavan maito:)
PyykkiG: Olen myös ajatellut laittaa laput,mutta Motilla on oma lipasto, johon saa järjesteltyä niin, että näkyy mikä on missäkin. Tosin mies ei tällä hetkellä tee mitään kotihommia, lähinnä kateellisena luin että toisten miehillä on jopa intohimoja. Käyn itseni kanssa jatkuvaa taistelua siitä, vaadinko mieheltä vai en.TOisaalta Motin kanssa tekeminen AINA on rasittavaa, mutta toisaalta minä olen kotona ja toisella niin paljon töitä, että olisi jotenkin outoa vaatia tekemään vielä täälläkin. Mutta sitten kun joskus kuitenkin toivoisi.....*huoh*
Aavis-taisin päästä vauhtiiin
PS:Kauhuissani luin että Lilan mies on todella tarkka tiskipöydästä ja uuninpäällysestä.Meillä ne on ongelmakohdat tai siis se uuni, inhoan sen hinkkausta ja aina se tuntuu olevan likainen. Hmm, kuinkahan likaiset ne viimeksi olivat kun kävitte.....:D:D:D
Pikakommentti:
Tikru-Pikru: meillä ihan samanlainen yö takana. Poika nukahti illalla tosi helposti pitkästä aikaa, oli niin väsynyt, päikkäritkin olivat jääneet vähän lyhyiksi, mutta heräs yhden aikaan yöllä huutamaan IHAN HYSTEERISENÄ. Ei rauhoittunut syliin, ei meidän väliin, itki kamalasti ja mä oikeesti jo hätäännyin että pitääkö se vielä lääkäriin... Itku ei ollut normaalia itkua, vaan ihan hysteeristä huutoa. mies lauloi sille ja lopulta rauhoittui siihen lauluun, valot päällä eteisen lattialla.... Olikohan painajainen? Annettiin sitten vielä lämmintä maitoa ja otettiin väliin, missä pyöri levottomasti kolmeen asti, lopulta vietiin omaan sänkyyn minne nukahti joskus 3n jälkeen.
Neuvolassa sanoi että voi nähdä painajaisia ja ei vielä erota totta ja unta. Myös päivällä tulleet kiukkukohtaukset voivat tulla uniin, eli pieni käy läpi päivällä kokemaansa raivoa unissa....
voimia sinne, et ole yksin...
äk
Aavis: piti vielä lähettää voimahali ******* tässä************
Ja Motille paljon paranemissäteitä!
Muillekin väsyneille äideille toivon pukilta jaksamista, pitkää pinnaa, kärsivällisyyttä, ymmärrystä ja iloa arjen keskelle. Pikkutontuille toivon paljon terveitä päiviä....
Kohta lähetään postiin, kunhan poika herää. viimetipassa, kuten aina!
äk, joka venailee ovista mutta tikuissa ei ainakaan vielä mitään näy... mahtaakohan tullakaan.
ensin kaikille väsyneille ja uupuneille energialähetys ja kaikille sairastaville tervehtymislähetys!!
Aavis,kovati voimia sinulle. Pystytkö järjestämään itsellesi pientä tuulettumishetkeä? Meilläkin V yrittää livahtaa heti vessaan ja on heti heittämässä sinne kaikenmaailman tavaroita,hammastahnatuubeja yms. jos yhtään ovi jää raolleen. Täällä kotona musta väliin tuntuu että tehtäväni on estää tapahtumasta mahdotonta kaaosta joka vaanii " nurkan takana" esimerkkinä siitä että meillä viimeaikoina hajoilee kaikki tavarat,keväällä ostettiin uusi beigenvärinen sohva on jo melkein kamala, auto menossa huoltoon,kun taannoin kolaroin sitä,tietokoneesta puutuu näppäimiä,ja toinen ilmiö on pienten tavaroiden häviäminen ja tähän on pikku-herra kyllä syypää. Aloin tarkistaa mitä lehtiroskien mukana menee roskiin (kerätään sellasiin paperikasseihin lehdet)kun erinäisiä tärkeitä esineitä,mm.yhdet autonnavaimet hävisivät. eilen roskiin oli menossa yksi nokkamuki,ei sen ihmeenpää : )
Ja kotona olossa on se huono puoli,että työ(oikea työ : ) )rasitusta voi jotenkin purkaa ja valittaa reilummin. samalla lailla kotonakin on väliin parempia ja väliin huonompia päiviä,mut jotenkin ei vois olla rasittunut...jos ymärrätte mitä yritän sanoa
Meillä menee sikäli kivasti,että V on alkanut syömään pikkasen paremmin taas ,eli kyllä syynä oli se hampaidentehtailu (aika jännä,meillä yöt pysy kohtuullisen rauhallisina) eikä viljat,jotka näyttävät sopivan!!! Painoa oli tullut myös tosi hyvin,paastoilusta huolimatta. 9200g ja pituutta 78cm.
Pyykeistä: mun lempi kotityö,ihana viikkkailla hyväntuoksuisia vaatteita ja järjestellä kaappeihin. silittämistä inhoan,eikä mieskään tykkää ja viimeaikoina silitys on kyllä mininoitunut vain välttämättömimpään, huosut,paitapuserot jne. ennen silitin T-paidatkin. mankelista ja sileistä lakanoista haaveilen..... mies vie pykkiä,mutta laittaa vääriin lokeroihin,ja ripustaa myttyyn aggggggg...ihan niin pieleen ei mene että lapsen vaattet löytyis kuitenkaan mun sukkakorista. Minä en koskaan tyhjennä tiskikaappia,se altaan yllä oleva,mies tyhjentää sen aina aikaajoin,sinnehän kertyy lähinä käsintiskattavia juttua,kuten muoviastioita ja kattiloita.hassua,miten jotkut kotityöt vaan näin jakautuvat ilman että tulee sovittua.
ok,nyt meen tekeen jotain järkevää (?)
mustakin on jännittävää lukea raskaanaolevien kuulumisia! Yritin itse tivata mieheltä,et voitaisko sopia milloin me alettais oikeasti yrittää kanssa.
Joulumieltä kaikille toivotan!!!
tiivii ja Vilho
Olen tänään ihaillut kahta isomahaista kaveria ja toiv jonkun ajan päästä pääsen haistelemaan vauvan tuoksua. Ei, en halua vauvaa vaikka ne ihania onkin, mahaa ikävöin kyllä ja varsinkin kun meidän lapsiluku on täynnä.
Aavis juuri näin, täällä saa käydä kirjuuttelemassa vaikeinakin aikoina ja itse koen että virtuaalituestakin on apua omiin ajatuksiin ja alakuloon.
Kovasti jaksamista teidän perheelle.
Kukulukselle toivon hyvää tuulta ja parempaa mieltä.
Mimmuli, kyllä mullekin tuli mieleen raskautuminen tuosta sun olotilasta :)
Ihania joulujuhlia teillä ollut, mä oon kanssa ihan supervollottaja kaikissa tarha/koulujuhlissa missä oma lapsi esiintyy.
Pipruja leivottiin eilen ja eipä siinä nyt iso homma ollu ku mitä muistelin. Se on se alottaminen aina niin vaikeeta, esikoinen jaksoi hyvin leipoa mun kanssa koko taikinan.
Joo yhdyn Pileten lumitilaukseen tänne etelään....ja pakkasta sen verran ettei heti sula.
Hilu
Vaikka en kauaa nukkunutkaan. Onni nukkui 2,5h. Annoin lääkettä ja syliin nukahti.
Äitikuu: Juu, teidän yö oli siis ihan samanlainen ku meillä. Ja kamala nuha on meillä yön tulos. Aivastelee ja nenä vuotaa. Eipä tässä kauaa ehditty olla terveitä. Hö.
Mä luulen, että painajainen se tosiaan oli Onnilla. En muista, joko kirjoitin mutta siis kun kaveri kävi eilen, sillä oli koira mukana. Onni ihan onnessaan katseli koiraa pihalla, kun koira teki lähempää tuttavuutta. Ei siis pelkää koiria, kun Oulussa näkee aina veljen perheen koiran. Nyt meni välillä ihan paniikkiin, kun koira haukkui pihalla ja haukkuminen kuului itkuhäläristä sekä sitten muuten vaan seinien läpi. Syöttiksessä istuessaan itki ihan kauhusta kankeana:( Ja vierasti kaveriakin tosi paljon, konttas koko ajan mua kohti ja painoi päätä muhun. Tämä yltyi kun koira haukkui. JOten luulenpa, että koiruli tuli uniin.
Ihanaa, huomenna on perjantai. Tosin mies tulee illalla myöhään vasta töistä, jää joihinkin pikkujouluihin, joihin pitää mennä ihan vaan kontaktien takia. Työjuttuja siis.
T-P
vielä neuvolamitat:
1v 3 kk siis:
paino 12kg 120g
pituus 83,3cm
pää 50,3
Iso poika meillä, vaikka olikin hoikistunut hienosti vuodentakaiselta yläkäyrältä normaalitasolle.
Seuraava neuvola 1,5 v maaliskuussa!
nyt meen oikeesti pois.
äk
Kukkuulle lämmin halaus alakuloon. Aavikselle myös. Tämä täällä taitaa liittyä melankoliaclubiin.
Mimmulilta paha pöpö pois, hus!
Taistelin tänään Pönksylle ajan uuteen putkitukseen ensi keskiviikoksi. Samalla lähtee kitarisa. Senkin taistelin. Ja vieläpä c-lausunnonkin sain lääkärin kirjoittamaan, kun oikein rautalankaa hartiavoimin väänsin. Voi että on joskus suoraan sanottuna vittumaista (en tod. käytä tätä sanaa usein) hoitaa noita juttuja. Miehelle sanoin, että tämmöinen taistelija on ansainnut halauksen. Lupasi antaa, kun tulee.
Ihana kuulla, että Pilen lapsonen toipui niin nopeasti. Onkin pitänyt jo pitkään kysyä Pileltä, että mitä tyttösi juo nykyisellään? Me lähdetään uutena vuonna sen r.v:n hoiviin, mikäli tilanne yhtä heikkona jatkuu. Nyt tähän hätään emme ehtineet aikaa saamaan. Kiitos myös Ayapille vinkistä. Ayapista mieleen tulikin pieni urhea Väkkärä, jolle paljon terveyttä myöskin ja sopivia uusia eväitä.
Joulu on somasti aivan auki, kun tiedetään vasta loppuviikosta, päästäänkö matkaan... Mutta kun ei vaihtoehtoja tuohon putkitusasiaan. Pönksy nukkuu k-a-m-a-l-a-n huonosti. Mulla pyörii päässä ahdistavia ajatuksia puheenkehityksen ongelmista ja tasapainoelimen häiriöistä, kun tuota möhnää on pojalla päässä ollut kohta 5 kk. Ja ikäviä mietteitä jatkuvan kivun vaikutuksista psyykkiseen kehitykseen. Ja mitähän se särkylääkkeiden jatkuva käyttökin saa aikaan... Huoh. Kyllä mä pärjäisin, jos tietäisin, että tämä tästä, mutta kun yöllä sängyssä sydämeen hypähtää pelko, että jos vielä toisenkin viiden kuukauden jälkeen näin... Ja uni ei tule.
Siivo-G: Meillä mies siivoaa yhtälailla kaikkea kuin minäkin. Itsenäisesti ja automaattisesti. Eikä odota, että tekisin kaiken päivällä, koska tietää, että Pönksyn kanssa on niin hankala pidempiä projekteja tehdä. Pesee pyykit, imuroi, vie roskat ja laittaa tiskit ihan varmasti kyselemättä, jos tekemistä on. Periaatteena on, että se tekee, joka kerkeää. Vessan- ja uuninpesu ovat hänen vaatimuksestaan ehdottomasti miestenhommia, minä en niihin ole kelvollinen. Minä puolestaan olen enemmän vastuussa mutterihommista ja kasvien hoidosta.
Nea nukkui ääneti koko yön kasiin asti, mun aamu alkoi jo puoli 6 :(
Nyt tyttö syö aamupalaa ja mä oo väsynyt. Siivouspäivä edessä ja illalla pikkujoulut. Ja huomenna pitää pakata kamat, kun reissu edessä Inhoan pakkaamista ja automatkoja. Sillon oli vielä helppoa matkustaa, kun Nekkis oli ihan pieni ja nukahti aina autossa ja heräs vasta ku oltiin perillä. Nyt nukkuu Kouvolaan asti ja siitä eteen päin Imatralle äiti on viihdytysautomaatti. Eipä tässä kummempaa mielessä näin aamusta. Palailen jo ehdin!
Veetille paranemisia!
Enkeli1 ja Nea