plussanneet endottaret:)

Mullakin taustalla vaikea endometrioosi, jota leikattiin kahteen eri otteeseen, ensin laparoskopiassa ja sitten jouduttiin tekee ihan laparotomia, jossa esim. munasarjasta poistettiin 4x4cm kysta, osa paksusuolta poistettiin ja pesäkkeitä tuhottiin sieltä täältä, en enää muista tarkalleen mistä. Heti sen perään alkoi IVF- hoidot, joista eka alkionsiirto epäonnistui. Yksi alkio jäi pakastimeen odottamaan, ja on siellä edelleenkin.

En ton ekan epäonnistumisen jälkeen halunnut edes yrittää, sillä oli mulle liian raskas paukku niin fyysisesti (kaikki piikittämiset ja sivuvaikutukset) kuin henkisesti (se epäonnistuminen). Jotenkin tuntu, ettei keho ollut edes parantunut leikkauksestakaan ja kaikki tapahtu niin nopeasti, joten en edes ajatellut " lapsentekoa" . Mies kyllä kyseli, josko ja koska...

Sitten, aivan yht´äkkiä yllättäen tulin luomuna raskaaksi, joka oli kyllä ihan yhtä kova paukku kun toi hoidoissa epäonnistuminenkin...Se oli ensireaktio, " meitä on huijattu - pystyin tulemaan sittenkin normaalisti raskaaksi" , sillä lääkäri antoi ymmärtää ihan muuta. Mutta nyt tuo luomulapsi on jo 1 v ja kohta 3 kk, ja mitäpä vielä- toista odotellaan rv 23+6!

Ei kaikilla käy yhtä hyvä flaksi, mutta toivottavsti antoi toivonkipinän!?

Mulla vaikea endo, molemmat munatorvet tukossa, endometrioomia, kystia, kiinnikkeitä ja joka puolella endoa. Laparoskopia tehtiin mutta vain pahimmat saatiin pois, halusin säästävän leikkauksen eli lapsia! IVF meille ainoa mahdollisuus. Eka hoito oli yhden alkion siirto, puhdas nega. PASiin ei myöskään päästy, alkiot ei sulatuksesta selvinneet. Toinen IVF oli kahden alkion siirto ja tulos PLUSSA ja poika on nyt 4,5 kk!!! :) Ja vielä toivomme joskus toisen saavamme näillä hoidoilla! Onnistua siis kyllä hyvin voi ja hoitoja kannattaa ehdottomasti jatkaa!! Luomuna meillä ei ole mitään toivoa kun kumpikin torvi siis tukossa.



Tsemppiä ja jaksamista inhottavan taudin kanssa!! Tuo sinun kemiallinen raskaus on mielestäni ihan hyvä merkki jo jatkoa ajatellenkin...



Baby ja poitsu 4,5kk

Mulla on III-tyypin tosi kivulias endo. Laparoskopia tehtiin 09/04, jossa poistettiin 4 cm:n kysta munasarjasta sekä endoa kohdun seinämiltä. Kohdun taakse jätettiin vielä isoja pesäkkeitä, kun lääkäri oli sitä mieltä, että niitä ei olisi saanut pois munatorvia vahingoittamatta. Munatorvet mulla onneksi oli ihan ok ja auki.

Tammikuussa aloitin vähähiilihydraattisen ruokavalion, ja se auttoi pitämään pahimmat kivut poissa. Kuitenkin lokakuun lopussa alkoi taas kauheat kivut ja ultrassa löytyi taas oikeasta munasarjasta lähes neljäsenttinen kysta. Mulla oli lääkärille aika endon hoidon suunnitteluun nyt joulukuun alussa, mutta luomuplussa yllätti meidät iloisesti.

Nyt mennään rv 6+3, eli ihan alussa vielä, mutta halusin vaan kertoa, että toivoa on!

Tsemppiä hoitoihin! Ei anneta tämän sairauden lannistaa!

Meillä iiihana IVF-tyttö.



Minulla vaikea endo, poistettu suolta, toinenmunasarja ja molemmat munatorvet. erittäin kiinnikkeinen tapaus.



4. IVF toi vihdoin plussa. kaksi alkiota siirrettiin ja yksi tarrautui. Raskaus oli vaikea suolikiinnikkeiden vuoksi mutta kyllä kannatti kun tuolla tuo vauvamme nyt huhuilee äitiä ;)



savoska ja Siiri 6 kk

Muistan kun joskus itse kyselin epätoivoisena samaa asiaa, myös minä sain silloin toiveikkaita vastauksia. Nyt kun olen raskaana vko 11+1, niin pakkohan se on uskoa että myös pahasta endosta kärsivät onnistuvat!



Minulla endoa oli (on ehkä vieläkin) paljon, laparoskopiassa sitä ei poistettu lainkaan, sanottiin että vain avoleikkaksella päästään kunnolla käsiksi. Kärsin myös kivuista paljon. Leikkaus siis tasan vuosi sitten, sen jälkeen ivf (ei hedelmöittyneitä soluja), icsi (tuoresiirto negaa) ja pas, josta tämä raskaus lähti oikein tuplasti käyntiin. Eli kaksoset tulossa, jos vaan jaksavat molemmat sinnitellä loppuun saakka. Kuten huomaat, en vieläkään oikein jaksa uskoa tähän ihmeeseen, ja pelkään vielä keskenmenoa.



Kuivattelusta on myös kokemusta, se oli ihanaa aikaa kun kipuja ei ollut. Uskon että siitä on hyötyä!



Kaikenkaikkiaan en pidä meitä endolaisia mitenkään epätoivoisina tapauksina, vaan olemme samalla viivalla muista syistä lapsettomuudesta kärsivien kanssa. Tsemppiä ja hirmuisesti onnea hoitoihinne!!



Savoska: kerroit, että sinulla oli vaikeuksia raskauden aikana suolikiinnikkeiden vuoksi. Voitko vähän kertoa siitä lisää? Minulle jäi endoa peräsuolen ympärille, ja luulen että sitä on suolistossakin. Tästä syystä kärsin jatkuvasti ummetuksesta, ja se on pahentunut vain raskauden myötä. Mitäköhän on vielä odotettavissa...



Kysynpä samalla kaikilta että mites teidän endonne voi nyt raskauden jälkeen? Oletteko hoitaneet sitä tai kipuja jotenkin?



Hilmis

Ja mitä sitkeitä sissejä!!!



Kiitos kovasti kaikille vastauksista. Täältähän löytyi ihania toivon kipinöitä ja selviytymistarinoita. Niin ja onnea kovasti kaikille.

Tulipa hyvä mieli.



Kävin tänään myös hoidattamassa itseäni vyöhyketerapeutilla kolmatta kertaa. Sieltä olen saanut todella paljon uutta energiaa ja toivoa endon hoitoon ja lapsen saantiin ja olenkin aloittanut useita luonnonlääkkeitä hoitamaan kehoa ja tukemaan hoitoa.



Luottavaisin mielin kohti tulevaisuutta



Riikka

Täälläkin yksi plussannut endotar.



Meille odotellaan parasta aikaa pikkukakkosta perheenjäseneksi.

Laskettu aika on 1.2.06 ja tämä pikkukakkonen sai alkunsa 2.IVF:n 2.PAS:lla toukokuussa.



Esikoinen täyttää helmikuussa 3v. ja hän sai alkunsa ihan luomusti kuudennesta yrityskierrosta toukokuussa 2002 e-pillereiden lopettamisen jälkeen.



Endometrioosi minulla todettiin reilu puoli vuotta synnytyksen jälkeen gynen tutkimuksen yhteydessä, kun näkyi selvä endometriooma toisessa munasarjassa. Kipujen vuoksi menin gynelle ja kun oli toinen lapsi jo siinä vaiheessa toiveissa ja yrityksen alla kokoajan.



Loppujen lopuksi toisen plussan aikaansaamiseen meni parisen vuotta ja se sisältää siis kaksi IVF-hoitoa ja kaksi PAS-siirtoa sekä laparoskopian. Eka IVf tehtiin ns.lyhyellä kaavalla, tuloksena vain yksi siirtokelpoinen alkio josta negaa. Ekan IVF:n jälkeen pääsin laparoskopiajonoon ja aika tulikin pian, reilussa kuukaudessa. Laparoskopiassa poistettiin toisesta munasarjasta iso endometriooma ja toisesta munasarjasta iso kysta. Muualta endoa ei löytynyt ja tekivät lapan yhteydessä myös putkien aukiolotutkimuksen varjoaineella ja auki olivat. Lääkäri passitti lapan jälkeen kotiin vielä luomusti yrittämään 6kk:ksi. Ei tullut ei tärppiä sen 6kk:n aikana. Sitten tehtiin vuosi sitten marraskuussa 2.IVF-hoito, tällä kertaa pitkällä kaavalla. Tuloksena 8 munasolua jotka kaikki hedelmöittyivät ja joista 6 lähti jakaantumaan hyvin. Yksi siirrettiin tuoresiirrossa vuosi sitten joulukuussa, siitä negaa. Tuoresiirron jälkeen muutama kk taukoa siirroissa ja kierron tasoittumisen odotteleminen. Loppujen lopuksi ekaan PAS-siirtoon päästiin vasta huhtikuussa sairaalan aikataulujen vuoksi. Silloin siirrettiin 2 alkiota, tulos negaa. Toukokuussa sitten heti seuraavaan kiertoon tehtiin uusi PAS-siirto, tällä kertaa yhdellä alkiolla ja se tärppäsi ja raskaus on edennyt oikein hyvin, laskettu aika siis helmikuun alussa.



Mulla siis endometrioosi todettiin ekan synnytyksen jälkeen. Toiveissamme olisi vielä kolmaskin lapsi jossain vaiheessa..mutta jos ei sitä ala luomusti kuulumaan niin sitten saa olla, hoitoihin emme enää lähde tulevaisuudessa. Pakkasessakaan ei ole enää alkioita mitä siirtää, kun siellä alunperin oli 5, mutta niistä yht. 3 siirrettiin kahdessa passissa ja 2 valitettavasti kuoli sulatusyrityksiin.



Minä kävin fysioterapiassa 7krt maalis-huhtikuun aikana endokipujen kovuuden vuoksi tänä vuonna ja aloin syömään myös B6,B12,E-vitamiineja, foolihappoa ja kalsium-magnesiumia helmikuusta alkaen päivittäin. Toukokuussa sitten tosiaan tärppäsi passilla pikkukakkosen yritys.



TSEMPPIÄ YRITYKSEEN JA PLUSSAONNEA..!!!



Terv. Camilla76 rv33+2

Hei Riikka!



Endolaisilla on ihan hyvät mahikset raskautua!! Toisilla se vie kauemmin ja toisilla käy helpommin. Ikävä kyllä on myös heitä, joille hoidotkaan eivät tuo toivottua tulosta. Mulla vaikea endo, joka todettiin laparoskopiassa 12/03. Meille tehtiin 1.ICSI, 1.PAS, 2.ICSI, 1.PAS --> kaikki negoja ja 3.ICSI + 6.4.2005 eli täällä kovasti odotellaan synnytystä. Laskettuaika oli 11.12. Tänään supistellu aika mukavasti, joten säännöllisyyttä vaan odotellaan.



Mullakin kuivateltiin endoa Zoladexilla ennen toista ICSI:tä, mutta eipä siitä meikäläiselle tuntunut apua olevan. Ainoastaan mielettömät mummotautioireet. Toivotaan, että sulla Zoladex auttaa eikä aiheuta kauheita hikipuuskia.



Onnea teille yritykseenne!! Toivoa todellakin on!!



Hansuliini :)



P.S Mulla muuten jäi kaks kappaletta 3,6mg:n Zoladexia käyttämättä, päiväyksellä 08/2006 (asianmukaisesti säilytetty), joten jos joku tartteis ni ne lähtis ihan pilkkahintaan!!

Endo varmistui laparoskopiassa 03/04. Kesällä -04 jo uusiutui ja syksyllä -04 aloin vuotamaan kuukautisten aikana myös peräsuolesta. Paksusuolen tähystyksessä löydettiin pesäke myös paksusuolesta.



Lähete leikkaukseen, mutta leikkausta ei siiten kuitenkaan koskaan tehty. Eli en kuitenkaan ollut omasta mielestäni niin kauhean kipeä. Tai siis olin, mutta vain 2 ensimmäistä kiertopäivää. Mielummin makasin nuo päivät sängynpohjalla, koska ne kuitenkin kestin särkylääkkeiden avulla. Leikkausta päätettiin siirtää hamaan tulevaisuuteen ja jatkaa suunniteltuja lapsettomuushoitoja. Eli sovimme lääkärin kanssa, että yritetään saada raskaus aikaan mahd.pian, jos se auttaisi.



Keväällä -05 tehtiin ensimmäinen IVF, mutta se ei onnistunut. Onneksi kuitenkin saatiin 16 hyvää alkiota pakkaseen (tätä lääkärit ihmettelivät, kun ilmeisesti endottaret eivät usein saa monia munasoluja/alkioita. Meillä siis punktoitiin 37 rakkulaa, joista 27 oli munasolu). Kesätauon vuoksi ensimmäinen PAS siirtyi syksyyn, ja siitä sitten tärppäsikin. Nyt on viikkoja huimat 12+3 ja torstaina mennään np-ultraan.



Ainakaan toistaiseksi ei endo ole vaivannut mitenkään. Pieniä vihlauksia on ollut, mutta olen pitänyt niitä kohdun kasvukipuina. Lasta toivoimme elokuusta 2002 lähtien, joten menihän siinä 3 vuotta, mutta aika meni kuitenkin mielestäni nopeasti. En halunnut murehtia liikaa asiasta, vaan nauttia elämästä. Nyt jälkeenpäin olen todella tyytyväinen, että nautin tuosta ajasta, muuten olisin kadottanut kolme vuotta murheisiin...

Ennen luomutärppiä endon poisto laparoskopiassa ja siinä samalla lähti kystan takia miltei koko toinen munasarja eikä se enää toimi ollenkaan. Toinen lapsi tilauksessa heti ekan syntymästä lähtien ( kun tiesin että hankalaa on), mutta ei tullut luomutärppiä enää. Liki kahden vuoden yrityksen jälkeen inseminaatioiden ja IVF:n sekä yhden tuulimunaraskauden jälkeen plussa tuli pas:sta ja nyt tuplat tulossa.



Kyllä se vielä onnistuu!



T: bambi ja toivonhiput rv 13+0