Tarvitsisin apua odottajilta, jotka kärsivät refluksista tai ärtyneestä paksusuolesta!

jos sulla on yläpään ruuansulatuselimistön ongelmia. Minä kuulun tuohon loppupään vaivaisiin. Itse sairastuin colitis ulcerosaan kaksi ja puoli vuotta sitten. Sen jälkeen pysynyt lääkityksellä hyvänä, mutta kolme viikkoa sitten ärtyi. Apua ei löytynyt kuin antibiootista ja kortisonista. Nyt kaksi viikkoa lisälääkityksen aloittamisen jälkeen alkaa näyttää ruusuisemmalta. Enää ei ole ripulia, eikä vuoda verta ja olen saanut nukkua jo kaksi yötä heräämättä vessaan. Kipu suolessa on myös hävinnyt.



Kerroit enemmän ongelmista ruoansulatuselimistön alkuosassa, mutta kuuluuko tuo ripuli siihen? En tiedä meneekö ripuli ohi happolääkkeillä. riippuu tietysti mikä on oikeasti vikana. Varmaa kuintenkin on, että jos ripuli jatkuu kauan on jossain vaiheessa vaarana vähintään kuivuminen. Ravintoaineetkaan ei kerkeä imeytymään kunnolla, jos kaikki tulee suoraan ulos. Itsellä eilen neuvolassa mitattuna 3 vk:n aikana tullut painoa lisää vain 100g ja tässä vaiheessa, vk 29+6, sitä normaalisti olisi varmasti tullut enemmän. Aloinkin jo olla huolissani saako pikkuinen kaiken tarvitsemansa, mutta eiköhän se minua sitten verota.



Toivottavasti syy oireiluusi löytyy. Pidemmän päälle nämä suolistosairaudet vievät kyllä aika tehokkaasti kaikki voimat.



tiger

ärtyneestä paksusuolesta, että refluksista. Ärtynyt paksusuolihan tekee sen, että ravaan vessassa noin 3-5 kertaa päivässä. Aamut ovat pahimpia. Monet ruoka-aineet on jouduttu jättämään pois ja käytän oikeastaan vain hyla- tuotteita. Refluksi taas on ylävatsan kovaa polttoa. Ruoka ei nouse minulla ylös, mutta jää ilkeesti polttamaan rintaa. Suklaa, limpsat, mausteinen ruoka, olut ym. ovat todella pahoja vatsalle. Eli hyvin on asiat:( Pelkääkin tosiaan jos minulle taas puhkeaa esim. kataria millä se lääkitään. Siihen kun auttaa vain 4vkoa vahvalääkekuuri jonka pitäisi pitää tauti pois puol vuotta. Ed. lääkitys oli elokussa.

Tsempiä sinullekin.



ps. Minulla kyllä paino nousee vähän liikaakin vaikka urheilen säännöllisesti. Siitä päätellen vauva saa tarvitsemansa, onneksi.



Kiitos vastauksestasi ja joulun odotusta:)

Oletteko lukeneet Paula Heinosen " Hiivaongelmat - Suoliston merkitys terveydelle" -kirjan? Vaikka otsikko hämääkin, oli siitä ainakin mulle apua aikanaan. Se myös auttoi ymmärtämään, mistä ongelmat saattavat johtua ja miten niitä voi hoitaa ilman lääkkeitäkin (toki vain mikäli tulehdusta tms. ei ole diagnosoitu). Sain lukuvinkin lääkäriltä, kun vatsaongelmista tuli hankalia. Suosittelen!



Valitettavasti lääkkeisiin en osaa ottaa kantaa, mutta ei oikeanlaisesta ruokavaliosta ja tosiaan noista maitohappobakteereista (itselleni suurin hyöty on tullut Lactophilus-merkkisistä) ainakaan haittaa ole. Kaikkein pahimmasta vaivasta pääsin itse asiassa kokonaan eroon pelkällä ruokavaliolla, mutta näin ei käy kaikissa tapauksissa. Edelleenkään vatsani ei siedä kovia sokerimääriä, ja leivät olen pyrkinyt vaihtamaan kokonaan täysjyväisiksi. Mutta tosiaan: suosittelen lukemaan kirjan, se avartaa ja antaa mahdollisesti apuakin.

minulla kokemusta kummastakin vaivasta raskauden aikana.

Närästykseen popsin myös jakuvasti rennietä ja paksusuolen tulehdukseen lääkäri määräsi minulle erikseen lääkkeet.(precosa)

lääkkeistä oli kyllä huomattava apu.

Toivottavasti saat apua tuohon inhottavaan vaivaan.

Oikein onnellista odotusta sinulle :)

Sain lääkäriltä reseptin Zantac-poretabletteihin. Niitä ei kumminkaan apteekissa ollut, joten antoivat vastaavaa Ranil-merkkistä tavallisina tabletteina. Semmonen joka otetaan kerran päivässä. En kumminkaan uskalla nuita syödä kun itelläni niistä tulee munuaiset kipeiksi samoin kuin antepsinista ja cavisconista. Olo on välillä tuskaa varsinkin jos erehtyy syömään jotain raskaampaa (esim. joulutorttuja, nam..)

Rennie ei mullakaan auta ja jotenkin se pelkkä paketin näkeminenkin yööttää kun kolmen ootusaikana on niitä napsinu pakettitolkulla. caviscon on kans aika epämiellyttävä, mutta niitä pureskelen jos on pakko ja viimeisessä hädässä otan antepsinin. nuoita ranileita en uskalla enää ottaa vaikka ne auttoivat oikeasti ja kunnolla kipuun joka mulla on mahalaukun kohdalla. Mulla on helikobakteeri kai se kipu johtuu jollain tapaa siitä.

Refluksitauti löytyy täältä, samoin gastroskopiassa todettu palleatyrä, joka vaan pahentaa tilannetta. Ennen vauvayrityksen aloittamista ehdin kokea ruokatorventulehduksen, josta laihduin 7 kiloa ja sen jälkeen söinkin jatkuvalla syötöllä happosalpaajia (Nexium ja Omeprazol) varmaan puolitoista vuotta. Yllätyksekseni kun jätin lääkkeet pois vaavihaaveet silmissäni (oma lääkärini oli sitä mieltä etti kannata riskeerata ja syödä edes paria ekaa raskausviikkoa ennen testiä noita lääkkeitä) huomasinkin pärjääväni ilman. Tai ehkä elämä oli muuttunut muuten vaan vähemmän stressaavaksi, mene ja tiedä.



Olen odottanut koko raskausajan sydän kurkussa, milloin sen sydämen seuraksi kurkkuun nousevat hapot. Käsikauppalääkkeistä kun ei ole ollut mitään positiivista sanottavaa kun niitä vuosien mittaan olen testannut. Närästys alkoi onneksi vasta noin viikolla 26 (nyt 31+), ja on pysynyt toistaiseksi siedettävänä. Gavisconin purutabletti, josta tulee suun täydeltä sellaista vaahtoa (vesikauhu, heh) on toiminut yllättävän hyvin. Olemme korottaneet sängyn päätyä ylemmäksi ja nappaan Gavisconin aina ennen nukkumaanmenoa, ja aina aterian jälkeen kun vähänkin tuntuu siltä. Samoin närästävät ruoka-aineet tulee kierrettyä kaukaa, vatsaa kääntää tiettyjen aineiden, kuten raa' an sipulin hajustakin. Kerran ruokatorventulehduksen kokeneena en halua samaa missään nimessä uudelleen ainakaan niin kauaa kuin mitään tehokasta lääkitystä ei voi käyttää vaan edessä olisi tuskainen oksennuskuuri.



Tsemiä kaikille happojen keskellä kärvisteleville!