Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Onko kellään 4-5-vuotiasta lasta joka EI hevillä tottele?

Vierailija
08.12.2005 |

En tiedä mitä tekisin tyttäreni kanssa. Hän on 4,5 v ja viimeisen puolen vuoden aikana hänestä on tullut mielestäni aika mahdoton. Esim. ei usko millään vaikka häntä miten komentaa. Esim. kun aloitamme ruokailun ja kutsun syömään niin hän ei MILLÄÄN tule. Huutaa vain ei ja juoksee pois! Miten TE toimisitte tuossa tilanteessa? Usein me lopulta joudumme hakemaan tytön ja silloinkin hän rimpuilee voimakkaasti vastaan.



Sama juttu koskee melkein kaikkea: jos pitää mennä pissalle ennen ulosmenoa/kerhoon lähtemistä yms. Joskus toki tekeekin niin kuin sanomme, mutta yleensä ei. Siivoaminen takkuaa myös. Usein joudun kädestä pitäen " auttamaan" tyttöä viemään lelujaan takaisin huoneeseensa.



Onko tässäkin iässä vielä ilmeisesti UHMAA?



Hän ei siis tottele isäänsäkään sen paremmin kuin minua. MIelestäni meillä on kuitenkin aika kovat rajat, tosin ehkä jonkinlaista määrätietoisuutta meillä pitäisi olla lisää.



Usein jos tyttö ei halua siivota olen laittanut kylmästi pois hänen tavaroitaan muovikassiin ja piilottanut ne häneltä. Mutta ei ole ollut mitään vaikutusta häneen:(. Tavallaan mielestäni häneen eivät tehoa uhkailut eivätkä lahjonnatkaan. Ei tunnu tajuavan mistä on kyse????



Tytöllä on kaksoisveli joka on aivan toista maata. Järkevä, tottelee heti ja häneen tehoaa lahjonta ja kiristyskin:).



Onko vinkkejä?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
08.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ja sitten kahden pojan ja yhden tytön äitinä sanon, että ainakin meidän perheessä nimen omaan pojat ovat uskoneet järkipuhetta ja tyttö väittää vastaan vaikka maailman tappiin ja lopuksi pärähtää raikuvaan itkuun. Naisellista :)

Vierailija
2/12 |
08.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Saavat elää just niin paskaisessa huoneessa kuin haluavat jos eivät kerran siivoo ja paikalle tuun vasta kun jäsenet on nurinpäin ja tulee verta. Rentoudu ap, kyllä se siitä : )

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
08.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mä tekisin niin, että korkeintaan kaksi kehoitusta ja jos ei tyttöä kuulu pöytään, muut syötte rauhassa, jopa iloisesti keskustellen. Seuraava ruoka on sitten seuraavan ruuan aikaan ja piste. Ja tästä pidätte kiinni, vaikka lapsi miten kinuaisi ruokaa, pyytelisi anteeksi. Selität vaan rauhallisesti miksi näin ja miltä susta tuntuu. Luulen, että pari tälläistä kertaa riittää ja vaikuttaa myös muuhun elämiseen ja olemiseen. Lapsi ei nälkään kuole vaikka olis päivän syömättäkin. Voimia!

Vierailija
4/12 |
08.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Se on aika tehokas ajanmittaan. Lannistaa lapsen kuin lapsen jonkun aikaa käytettynä.

Vierailija
5/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

ein saankin heitä poistaa pöydästä...Ja paremmin meilläkin poika tottelee kuin tyttö. Jaksuja vaan,ikään se kuuluu. Ja hermot menee...

Vierailija
6/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on jo useamman vuoden ollut tuommoista tytön kanssa, hän on nyt 6 v. Ja kuitenkin kuri on ollut koko ajan ja emme ole antaneet periksi asioissa jotka täytyy hoitaa(syöminen, nukkuminen, pukeminen jne).

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset


Saapa nähdä, onko meillä uhma vasta tulossa...kop kop!

Vierailija
8/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et saa ruokaa, jos et tule syömään!( näyttele välinpitämätöntä jos ei tule syömään=seuraus)Tavallaan heität pallon takaisin lapselle. Lapsi joutuu ITSE VASTUUSEEN teoistaan ja käsittelemään omaa käytöstä ja sen seurauksia( erittäin tervettä ja kehittävää henkisesti).



Lapsi kerjää sun vastareaktiota ja haluaa valtataistelua, jonka sitä ylpeämmin voittaa mitä enemmän olet sanonut vastaan. Jos olet kaksi tuntia rähjännyt, uhkaillut ja suostutellut lasta esim. syömään ja se ei sittenkään syö tai syö omilla ehdoilla, lapsi on onnensa kukkuloilla! Sitä mehukkaampi voitto mitä enemmän vanhempi reagoi. Kurniva, nälkäinen vatsa on pieni haitta verrattuna ylpeyteen ja voiman tunteeseen mitä saa aikuisen kontrolloimisesta.



Tällaiset lapset ovat tosi hankalia. Olen huomannut tämän menetelmän tehoavan parhaiten. Harmittaa kun muut, joilla on tosi helpot lapset eivät osaa samaistua haastavien lasten vanhempiin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

heti 4 vuotta taytettyaan. Hieman helpotti, kun sain hanet paivanhoitoon muutamaksi tunniksi paivassa.



Kun han taytti 5, niin tilanne helpottui. Mutta oli tuo vuosi tosi hermoja raastava.

Vierailija
10/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minkähänlaiseksi muuttuu, kun vielä vanhenee?? KÄÄÄK!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Olipa helpottavaa kuulla, ettei meidän talossa asu ainoa " koetteleva tapaus" :-). Tuosta vinkistä voisinkin ottaa vaarin, että yritän esittää välinpitämätöntä, esim. juuri noissa ruokailutilanteissa. Kerran tai pari sanon ja sitten alamme muut syömään ja tyttö saa vaikka sitten olla nälkäisenä jos ei ruoka kelpaa.



Pissatusjutut ennen esim. ulkoilua ovat hankalia koska silloinhan on pakko käydä pissalla. Muutaman kerran olen kyllä uhkaillut sillä, että menemme sitten ulos ilman häntä ja muina miehinä olemme jo menneetkin ulos. SIlloin on tytölle kyllä tullut kiire pissata ja pukeutua...



Voih, mutta usein kyllä tunnen olevani täysin hukassa tämän pienen päättäväisen pippuritytön kanssa!



Odotan jo kauhulla tulevaa teini-ikää... MInkähänlaista siitä tulee tällaisen temperamentin kanssa? (eikä äitikään ole maailman rauhallisin)



Ap

Vierailija
12/12 |
09.12.2005 |
Näytä aiemmat lainaukset

Voin nyt kertoa meidän pojasta, eli hän on 4,6v. Hän ei tottele enää ollenkaan, olen yrittänyt kaiken ja viimeinen pisara oli isänpäivänä kun oltiin menossa nukkumaan. Siis raivosi niin kovaa ja kauan että naapuri koputti seinään.

Ulosmeno on vaikeaa, hän ei pue. Sisääntulo on vaikeaa, yleensä tullaan huudolla. Tänään käveltiin kerhoon ja pihalla laittoi jarrut. Meni kerhoon, riisuin mutta ei sitten mennytkään, puin uudestaan ja huudolla kotiin.

Ruokailu ei ole niinkään ongelma vain yleisesti pikkusiskon kiusaaminen, asioiden kanssa vänkääminen ym sellainen.

Itken paljon koska on ihan oikeasti kaikki keinot käytetty. Videot laitoin pois, saunaan ei pääse tänään. Tietää kyllä että olen tosissani mutta katsoo vain uhmakkaasti takaisin.

Olen raivonnut, keskustellut, kehunut, puhunut. Toivottavasti tämä jonain päivänä helpottaa.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan kolme viisi