APUA! Mies haluaa toisen lapsen. Minä EN!
Mieheni mielestä lapsemme (4v) on saatava sisko tai veli. Ainoat lapset ovat kuulemma itsekkäitä, hankalia jne. Ja sisaruksesta on sitten iloa koko elämäksi.
Mutta kun minä en halua enää yhtään lasta! Olen ikionnellinen lapsestamme ja haluan keskittyä häneen. En jaksaisi enää raskautta, synnytystä, imetystä, vauva-vaihetta. Ne olivat niin rankkoja!
Olenko itsekäs sika? Onko muilla ollut samanlaisia tilanteita? Miten olette selvinneet?
Kommentit (14)
" vasta" 2v ja minä jo 31v. Olen täydellisen tyytyväinen yhteen lapseen, mies ei.
Meillä lapset on alle vuoden ikäerolla ja nyt 7 ja 8 vuotiaina JOKA IKINEN PÄIVÄ soitellaan kavereille, käydään kylässä jne. Silloin pikkulapsiaikana leikkivät keskenään, mutta nyt on kai mitta täynnä toisen naamaa. ;-)
Ap, jos olet oikeasti sitä mieltä, ettet jaksa enempää kuin yhden lapsen, valinta on sinun. Olen myös sitä mieltä, jos mies ei tahdo perheeseen enempää lapsia, kun ei jaksa hoitaa, sitäkin mielipidettä on kunnioitettava. On aika rohkeaa myöntää, että rahkeet riittävät vain yhteen. Toivottavasti saatte asiat selvitettyä ja perheen lapsiluku tyydyttää molempia osapuolia. Ainoa lapsi=itsekäs, ei muuten riitä perusteluksi sisaruksille. Itsekkyys on kasvatuskysymys.
Onhan näitäkin toki, mutta kaveripiiriäni kun katson niin itsekkäin on ehdottomasti kolmilapsisen perheen kuopus tytär. Ainoalapsi taas on reiluin ja ottaa muut parhaiten huomioon.
Voin vielä todeta, että minulla ja veljelläni on kaksi vuotta ikäeroa ja emme koskaan leikkineet yhdessä. Meillä oli aina eri kaverit.
Minäkään en allekirjoita sitä, että ainoa lapsi on aina itsekäs. Uskon, että kaikki tulee kasvatuksesta. Eikä meidän lapsi mitenkään itsekäs olekaan. Toki välillä hieman mustasukkainen, jos otan esim. kaverin lapsen syliin, mutta ei mitään sen kummenpaa.
Sitäkin olen miettinyt, että jos meillä olisi enemmän lapsia, niin en jaksaisi kasvattaa ja keskittyä heihin niin hyvin kuin tämän yhden kanssa. Ehkä olen normaalia heikompi tai jotain, mutta siltä minusta tuntuu.
Taidammekin pitää mieheni kanssa perusteellisen keskustelun illalla. Uskon, että saan perustelutua valintani hänelle niin, että hän ymmärtää kantani.
ap
annoin miehelle periksi, en ole katunut!
paljon. Miksi tuotat miehellesi surua ja pahaa mieltä? Ajatteleppa miltä tuntuisi jos sinä haluaisit toisen lapsen ja mies ei.
Itse ainoana halusin ehdottomasti ainakin 2 lasta.Nyt meillä on kolme ja useamman lapsen kanssa on aivan ihanaa :)
toiseen lapseen, tai edes uhrautua, koska nainenhan se usein kuitenkin on siitä päävastuussa. Ja ainakin joutuu olemaan raskaana ja hoitamaan vauva-aikana.
Mielestäni vaikutat kypsältä ihmiseltä, ap. Ei ole mitään syytä hankkia toista lasta, jos et sitä halua. Nauti lapsesta, joka sinulla jo on. Ja toivottavasti miehesikin ymmärtää.
lapsihaaveista..... Voi ap:n miesparkaa.
itsekäs. Mutta voi myös useampilapsisessa perheessä tulla näitä tapauksia....
On siitä oikeastaan jo selvitty. Mies hyväksyi lopulta sen että enempää lapsia ei tule. eikä tämä meidän ainokainen ole mitenkään hemmoteltu tai itsekäs, ihan tavallinen 7v lapsi.
Ja lisänä vielä, että olen jo yli 30v. eikä minulla ole vakityöpaikkaa, mikä sinällään ahdistaa.
ap
Omakohtaisesti nyt vähän harmittaa kun ei tehty pojalle (7v.) kaveria aikaisemmin, nyt on vauva 11kk (mutta eihän se aina oo vaan tehä). Nykyään on joka päivä hommattava kaveria ja soitella jokainen vähänkin tuttu läpi. monilla tutuilla on useampi lapsi, joten tuntuvat viihtyvän kotona, eivätkä soittele meille kylään. Pojalla ei ainakaan vielä ole mitään harrastusta ajanvietteeksi ja minä en kai keksi hälle sopivaa tekemistä.niin että seuraa ja toimintaa kaipaa jatkuvasti, toki puuhailee yksinkin välillä
Otattehan kuitenkin huomioon myös faktan mitä asia tekee suhteellenne pitkällä tähtäimellä. Ystäväpariskuntani erosi pitkälti juuri tästä syystä (oli siinä tietysti muutakin). Kuvittele asia toisinpäin ja ajattele suhteennekin tulevaisuutta.