Älkää ikinä ottako miestä, joka eronnut ja jolla pieniä lapsia
Tätä on nyt mennyt 5 vuotta. Eli mies eronnut kun hänen lapsensa olivat 2 ja 3v. Olemme olleet yhdessä 6v. joista 5v.asuttu yhdessä. Ensimmäisenä vuotena ei niin selkeästi tullut esille, mutta yhteenmuuton myötä kyllä. Eli mies tapaa oikeuden päätöksellä lapsiaan 2 viikon välein, ja homma menee niin, että viikko ennen lasten tuloa, mies ei pysty keskittymään mihinkään muuhun kuin lasten odottamiseen. Ajankulu on tuskallista ja hän suunnitelee näitä paria päivää. Viikko lasten käynnin jälkeen hän on niin masentunut, että en saa mitään otetta. Käpristelee vain itsesäälissä, haluaa olla yksin ja on todella hermostunut. Lapset ovat 10 ja 11v. Huono omatunto on aivan mieletöntä, ja hallitsee hänen koko elämää. Tuntuisi jotenkin väärältä jättää hänet tämän takia, mutta...
Kommentit (6)
sitä halua myöntää. Esitetään että elämä on ihanasti, ja ei tunnu missään, että miehellä lapset. Miehet ei tätä pahemmin julkisuudessakaan tilitä. Esko Eerikäinen on minun lukemieni perusteella ainoa, joka on kertonut, että orastavat uudet parisuhteet ovat aina kaatuneet tähän asiaan, että tilanteet ovat kokoajan pyörineet hänen lapsen ja pahan olon ympärillä.
että mies selvästi ikävöi suunnattomasti lapsiaan... Surullista..
löytäisi uuden, en siksi, että haluan jonkun naisen kokevan saman h-tin kuin minä, vaan siksi että ex löytäisi elämäänsä jotain sisältöä ja jättäisi minun vainoamisen. Ehkä hiukan itsekästä ja ehkä minun pitäisi varoittaa tyttöystäväkandeja, mutta en vain jaksa
stressaa silloin kuin lapsi on käymässä, tyylin entä jos lapselle sattuu jotain kuin hän hoitaa. Lapsen mentyä takaisin on taas ihan rento. Tämä tosin johtuu jäkättävästä entisestä joka on lapsen äiti.
stressaa silloin kuin lapsi on käymässä, tyylin entä jos lapselle sattuu jotain kuin hän hoitaa. Lapsen mentyä takaisin on taas ihan rento. Tämä tosin johtuu jäkättävästä entisestä joka on lapsen äiti.
Vielä järjettömämpää on pykätä uusi vauva miehen kanssa, jolla on jo lapsia edellisestä avioliitosta. Mutta kukin tavallaan.