Aloitan opiskelut uudelleen. Kertokaas mistä kielestä on minulle eniten hyötyä?

1. venäjä

2. saksa

3. ranska

4. italia

5. latina (kuollut kieli jota käytettiin muinaisessa Roomassa)



Saksaa voi harvoin päästä käyttämään. Venäjästä on hyötyä missä tahansa asiakaspalveluammatissa pohjoisessa ja idässä.

Aion käydä lukion ja sitten hakea kauppakorkeaan, todennäköisesti laskentatointa ja yritysjuridiikkaa lukemaan. Lisäksi aion lukiossa aloittaa uuden kielen opiskelun, mutta en osaa päättää mikä olisi paras. Osaatteko siis sanoa, mistä seuraavista kielistä on minulle eniten hyötyä työllistymistä ja itse työelämää ajatellen: Ranska, italia, venäjä, latina, saksa. Nuo ovat siis lukion valikoimassa. Kiitos vastauksista!

(LaskentaTOIMEA ei -tointa)

Mun mielipiteeni on se, että tärkeintä on oppia jotain kieltä tosi hyvin. Ja se ei onnistu jos kieli on vastenmielinen. Itselleni ranska oli liian vaikeaa, saksa vastenmielistä. Venäjä haastavaa mutta mielekästä ja espanjaa osaan ihan kunnolla, koska se oli mulle helppoa ja vietin opiskeluaikana paljon aikaa espanjankielisissä maissa. Työssäni en ole sitä juuri tarvinnut, mutta matkustaessa paljonkin. Venäjää en ehkä koskaan opi kunnolla, sillä vaikka tykkään siellä matkustaa, niin en haluaisi asua siellä niin pitkään kun kielen oppiminen (aikuisena) vaatisi. Se olisi kyllä työelämässä hyödyllisempää minulle.

Tulevaa työtäsi ajatellen: italialla et tee yritysmaailmassa mitään (ellet päädy Italiaan töihin), latina nyt on ihan turhaa.

Vinkki: Tutustu noihin kieliin vähän, jotta tietäisit mihin mielenkiintosi riittää ja mieti missä maassa tykkäisit matkustella ja/tai tehdä työtä.

Italiaa käytetään vain Italiassa. Kolmesta jäljelle jääneestä kysymys on sitten täysin sattumasta. Itä-Suomessa venäjästä on paljon hyötyä, samoin yrityksissä, jotka käyvät kauppaa Venäjän kanssa. Suomalaisilla yrityksillä on selvästi enemmän yhteyksiä Saksaan kuin Ranskaan, mutta toisaalta EU-yhteyksissä ranskasta on paljon hyötyä. Eli kaikki riippuu siitä, mihin hakeudut töihin.



Jos olet hyvä matematiikassa, niin saksa on näistä kolmesta kielestä todennäköisesti helpoin. Sen kielioppi ei ole ihan yksinkertainen, mutta hvyin looginen sellaiselle, joka oppii helposti matematiikkaa. Saksassa on myös ääntäminen selvästi helpompaa kuin ranskassa.



Tyttäreni lukee koulussa pitkää saksaa (pitkän englannin lisäksi) ja hänen mukaansa pitkän saksan lukijat osaavat koulussa saksaa paljon paremmin kuin pitkän ranskan lukijat ranskaa. Tällä tahdon vain sanoa, että todennäköisesti saksassa saavuttaa selvästi helpommin sellaisen kielitaidon, josta on oikeasti hyötyä työelämässä kuin ranskasta. Toisaalta saksalaisista huomattavasti useampi osaa hyvin englantia kuin ranskalaisista eli saksalaisten kanssa pärjää usein myös englannilla.

Venäjä

Olen aikanaan ala-asteella lukenut hetken saksaa ja se vaikutti helpolta.olen muös matematiikassa hyvä.



Venäjästä taas ajattelin olevan enemmän hyötyä ja ajattelin sen olevan hyödyllinen työnhakua ajatellen, koska saksaa osaavia työnhakijoita on varmaan enemmän kuin venäjää osaavia.



Ranskasta minulla taas ei ole oikein mitään mielipidettä, onko siitä liikemaailmassa mitään hyötyä?



Hmm... Kiitos jo tulleista vastauksista ja lisää saa laittaa! :)



Ap

Aion käydä lukion ja sitten hakea kauppakorkeaan, todennäköisesti laskentatointa ja yritysjuridiikkaa lukemaan. Lisäksi aion lukiossa aloittaa uuden kielen opiskelun, mutta en osaa päättää mikä olisi paras. Osaatteko siis sanoa, mistä seuraavista kielistä on minulle eniten hyötyä työllistymistä ja itse työelämää ajatellen: Ranska, italia, venäjä, latina, saksa. Nuo ovat siis lukion valikoimassa. Kiitos vastauksista!

(LaskentaTOIMEA ei -tointa)

Mun mielipiteeni on se, että tärkeintä on oppia jotain kieltä tosi hyvin. Ja se ei onnistu jos kieli on vastenmielinen. Itselleni ranska oli liian vaikeaa, saksa vastenmielistä. Venäjä haastavaa mutta mielekästä ja espanjaa osaan ihan kunnolla, koska se oli mulle helppoa ja vietin opiskeluaikana paljon aikaa espanjankielisissä maissa. Työssäni en ole sitä juuri tarvinnut, mutta matkustaessa paljonkin. Venäjää en ehkä koskaan opi kunnolla, sillä vaikka tykkään siellä matkustaa, niin en haluaisi asua siellä niin pitkään kun kielen oppiminen (aikuisena) vaatisi. Se olisi kyllä työelämässä hyödyllisempää minulle.

Tulevaa työtäsi ajatellen: italialla et tee yritysmaailmassa mitään (ellet päädy Italiaan töihin), latina nyt on ihan turhaa.

Vinkki: Tutustu noihin kieliin vähän, jotta tietäisit mihin mielenkiintosi riittää ja mieti missä maassa tykkäisit matkustella ja/tai tehdä työtä.

http://suomisanakirja.fi/toimi tuon mukaan sekä tointa, että toimea olisi oikein, mutta hyvä, että menen lukioon, jos se kerran meni väärin! :-D

Ap

eniten venäjästä, ranskasta ja saksasta.



Toinen asia on se, ettei lukiossa eikä vielä kauppakorkeassakaan saa sellaista kielitaitoa, että sillä oikeasti pärjäisi. Ainakin venäjän kohdalla on näin, sanoisin että ranskan kohdalla myös. Pitää siis valmistautua tekemään todella kovasti töitä kielitaitonsa eteen ja opiskelemaan sitä intensiivisesti vuosia.



t. Venäjän kielen tulkki, joka opiskeli kielen (pääaineena) yhdessä suomalaisessa ja kahdessa venäläisessä yliopistossa

kaikki ne vuodet, kun tuhlasin saksaan ja ruotsiin. Kahta edellistä en ole missään saanut/joutunut käyttämään. Huonosta enkusta kärsin.

eniten venäjästä, ranskasta ja saksasta.

Toinen asia on se, ettei lukiossa eikä vielä kauppakorkeassakaan saa sellaista kielitaitoa, että sillä oikeasti pärjäisi. Ainakin venäjän kohdalla on näin, sanoisin että ranskan kohdalla myös. Pitää siis valmistautua tekemään todella kovasti töitä kielitaitonsa eteen ja opiskelemaan sitä intensiivisesti vuosia.

t. Venäjän kielen tulkki, joka opiskeli kielen (pääaineena) yhdessä suomalaisessa ja kahdessa venäläisessä yliopistossa

Ainakin ranskan ja saksan kohdalla oppilaalla voi olla realistinen mahdollisuus osallistua keskitason kielikokeeseen jos hallitsee lukion lyhyen oppimäärän erittäin hyvin tai sitten jatkaa pitkällä. Keskitason kielikokeen (B-1) suorittanut ihminen on oikeutettu Suomen kansalaisuuteen tai esim.opiskelijaksi Virossa. Toki silloinkin kielitaito on vasta tyydyttävä eikä hyvä mutta hallitsee perussanaston ja keskeisen kieliopin.

Tulkit ovat aivan eri asia kuin asiakaspalvelun ihmiset eikä heiltä voi odottaa samanlaista kielitaitoa. Toinen kommunikoi ja toinen on itse kielen asiantuntija.

eniten venäjästä, ranskasta ja saksasta.

Toinen asia on se, ettei lukiossa eikä vielä kauppakorkeassakaan saa sellaista kielitaitoa, että sillä oikeasti pärjäisi. Ainakin venäjän kohdalla on näin, sanoisin että ranskan kohdalla myös. Pitää siis valmistautua tekemään todella kovasti töitä kielitaitonsa eteen ja opiskelemaan sitä intensiivisesti vuosia.

t. Venäjän kielen tulkki, joka opiskeli kielen (pääaineena) yhdessä suomalaisessa ja kahdessa venäläisessä yliopistossa

Ja mietin tuota itsekin, siksi ehkä kallistun nyt saksaan. Sekä saksaa, että venäjää löytyy ko. lukiosta 11 kurssia ja saksa nyt todennäköisesti on aikalailla helpompi kieli. Minulla ei ole kuitenkaan ihan älyttömästi aikaa ja energiaa panostaa vain yhteen aineeseen, jota en edes kirjoita.

Kiitos vastauksista! :)

Ap

Toinen asia on se, ettei lukiossa eikä vielä kauppakorkeassakaan saa sellaista kielitaitoa, että sillä oikeasti pärjäisi.

Siinä ehtii jo hyvin saavuttamaan käyttökelpoisen kielitaidon kielestä, jota on opiskellut lukiossa ja jonka opiskelua on jatkanut yliopistossa.

Toinen asia on se, ettei lukiossa eikä vielä kauppakorkeassakaan saa sellaista kielitaitoa, että sillä oikeasti pärjäisi.

Siinä ehtii jo hyvin saavuttamaan käyttökelpoisen kielitaidon kielestä, jota on opiskellut lukiossa ja jonka opiskelua on jatkanut yliopistossa.

kun on tuota perhettä. :-/

Ap

-

yhdistettynä kaupallisiin opintoihin ja voit jatkossa itse sanella palkkasi.