selvännäkijöiden omien asioiden näkeminen?
Oon pohtinu monesti, ja nyt vielä enemmän kun Iholla sarjassa on tuo Claudia Eve, että näkevätkö he omaa tai lähiomaisten tulevaisuuttaan? Jos on suhde johonkin ihmiseen niin näkeekö sen tulevaisuutta, esim. kuuluuko itse siihen ko. henkilön tulevaisuuteen? Tai omat lapset, näkeekö niiden tulevaisuutta vai pystyykö selvännäkijä blokkaamaan itseltään sellaisen tiedon jota ei välttämättä halua tietää?
Itsestäni tuntuu kamalalta että tietäisin ennalta joitain ikäviä asioita omien lapsien tulevasta. Tai jos olisin suhteessa, ja tietäisin että se tulisi päättymään ikävästi.. miksi edes jatkaa??
Osaisiko joku näkevä ihminen valaista minua tässä asiassa. Ihan vilpittömästi kysyn, ilman että epäilisin kenenkään kykyjä.
Kommentit (10)
voi länsimaisella aikuisella ihmisellä edes juolahtaa mieleen että joku vitun huijari joka väittää olevansa "selvännäkijä" muka puhuisi totta?
Miten tyhmiä ihmisiä oikein on olemassa?
joskus onnistuu. toisaalta näkyjä saattaa tulla niin yllättäen, että sille ei voi mitään. lähiomaisiin liittyvät näyt pidän usein omana tietonani, ellei ole jotain sellaista, mistä jotakuta pitäisi varottaa erityisesti. harvoin kukaan lähiomainen edes pyytää saada tietää mitään.
Koetko näkemisen itsellesi riesaksi? Kuten sanoin itsestäni tuntuu kamalalta jos tietäisin jotain ikävää lähimmäisteni tulevasta, miten sellaisen tiedon kanssa voi elää?
Kyky varmasti tuo ison taakan mukanaan, ja itse kokisin asian niin että kyvystä ei hyödy kuin kaikki muut, sillä sinä pystyt suodattamaan muiden korvilta ne ikävät asiat joita he eivät ehkä halua kuullla. Omat ikävät asiat saattavat kuitenkin tulla sinulle tietoon haluamattasi,
En tedä miksi asia nyt alkoi näin kiinnostaa, ensin ajattelin haluavani vastauksen erääseen kysymykseen ja sitten aloin pohtimaan tätä mitä olen aikaisemminkin miettinyt. Nyt vain tuntuu pahalta ajatella että muut haluavat hyötyä toisen kyvyistä joka saattaa tälle itselleen olla raskas taakka kantaa.
nään ihmisistä "läpi", tiedän mitä joku tuntee tai miten ajattelee. kuitenkin esimerkiksi oien ihastusten kanssa tässä on sokea piste, silloin kun omat tunteet on pelissä, en näe mitään.
tai sitten ihastun niihin, joiden läpi en näe.
saan ystävistä tuntemuksia, tiedän ihmissuhde ja työasioita, ne tulee mieleen kysymättä ja pyytämättä.
silloin on tuntunut pahalta, kun näin erään läheisen henkilön elämän olevan pahassa kierteessä, jolle en voi mitään. olen myös tuntenut kuoleman läsnäolon, sitä en tiennyt kuka tulee kuolemaan.
ja näen unissa kuka sukulainen kuolee seuraavax tai kuka saa vauvan tai eroaa
Totuus kuitenkin on se ettei kukaan näe tulevaisuutta.
On olemassa mentalisteja jotka huijaavat sinut uskomaan vaik todellisuudessa olet saattanut jo itse paljastaa kysymyksiin vastaukset.
näkijä katsoo toista ihmistä suoraan, siis edessään olevaa ihmistä, kun taas itsensä voi nähdä vain peilistä tms. heijastavasta pinnasta. Se on todella eri asia. Ja toisaalta lapset/nuoret ovat vielä niin "levottomia", että heistä on yleensä vaikea erottaa mitään stabiilia ja selkeää. Parhaiten tulevaisuuden näkee vanhuksista, joilla ajan tuntu on hidastunutta ja rauhallista. Vähän niin kuin filmiä olisi hidastettu sellaiselle nopeudelle, että tapahtumien kulkua sillä pystyy tajuamaan. Niin minä koen.
Joku sanoo nyt, että miksi niin korostan näkemistä; voivathan sokeatkin kokea ja käsillään "nähdä". Ilman muuta näin on, mutta minulle näkevälle tämä näkeminen on se reitti.
Se on vaikeaa ymmärtää, jos ei osaa ajatella toisen ihmisen aivoilla.. Minulle on aivan luonnollista, että pystyn hetken ihmistä seurailtuani ujuttautumaan tämän aivoihin ja ikään kuin tietäisin mitä sieltä suusta on seuraavaksi tulossa ja mitkä liikkeen hän seuraavaksi tekee. Elekielen lukeminen on minulle arkipäivää ja se tapahtuu luonnostaan. Jos istun kahvilan pöydässä kaupungilla niin tiedän tasantarkkaan mitä 20m päässä toisessa pöydässä tapahtuu, vaikka korrektisti en kuule sanaakaan. Ensimmäistä kertaa huomasin, että ei perkele, minähän kuulen ystävieni keskustelu omakotitalon pihasta yläkertaa läpi koiranhaukunnan ja stereoiden pauhauksen, pidin sitä normaalina hetken, mutta kun menin kavereideni luo ja otin osaa keskusteluun minkä he olivat kaksistaan käyneet, niin he ihmettelivät, että miten ihmeessä olen saattanut kuulla sen hiljaisen puheen kaiken kovan melun läpi, mutta niin se vaan meni. Asiaa enempää miettimättä jatkoin iltaa eteenpäin ja tästä on nyt 4vuotta. Olen ihminen joka ei pääse elämässään hirveästi eteenpäin, mutta silti olen todella hyvä siinä mitä teen, kerta valtaosa ihmisistä ei tälläiseen kykene ja minua ollaan kehuttukia asiasta.. Että olet tosi hyvä siinä mitä teet, mutta en vain tiedä mitä teet .. Lähestulkoon aina pidän asiat omana tietonani, mutta kun lyöttäydyn muiden ihmisten seuraan niin se paistaa minusta läpi ja tiedän asioita mitä minun ei pitäisi tietää ja täten ihmiset huomaavat kykyni itse niitä puheeksi ottamatta tai paljastamatta.. 15min ihmistä tutkailtuani osaan kertoa itselleni hänen salaisuutensa, mutta lähes aina pidän asian omanani. Minua voisi kuvailla henkisesti vaaralliseksi. Fyysistä väkivaltaa en ole koskaan tehnyt, lukuunottamatta yhtä itsepuolustustilannetta. Hankkiudun monesti tahallaan tilanteisiin jotka jännittävät minua ja tilanteisiin, joissa saattaisi tulla helposti turpaan, mutta turpaani en ole koskaan saanut, vaan ihmiset alkavat varomaan ja pelkaamään minua mentaalisella tasolla ja perääntyvät. Todella monet tuntemattomat ihmiset olen säästänyt selkäsaunalta menemällä pokkana itse väliin kärjistyneeseen tilanteeseen ja poikkeuksetta olen saanut tilanteen raukeamaan ja tämän pahoinpitelijän suuntaamaan katseensa minuun. Esimerkkejä on paljon. Minulla on kyky, mutta pidän sen omana tietonani. Minulla on niin paljon tietoa ja saan sitä kokoajan lisää. Deja vu ei ole deja vu vaan asia jonka olet oikeasti nähnyt tai kokenut muutamien päivien sisällä, ihmismieli ei vaan osaa ymmärtää sitä, koska se on tietynlaista ajansiirtoa, samaan gategoriaan asiat joita sanot ja ne tapahtuu oikeasti niin kuin olit sanonut, mutta nämä asiat sanot monesti ennalta ääneen dejavuita vaan mietit ja sanot vasta kun ne tapahtuu asiat jotka olet sanonut ääneen niin muutkin ihmiset muistavat ja ihmettelevät, että kuinka tuo on mahdollista kerta toisensa perää ja kyynisimmät ovat sitä mieltä, että tottakai näin tahahtui olihan se nyt selvä, silti jää katsomaan ja seurailemaan tekemisiäni. Minä vaan tiedän ne asiat, mutta usein olen vaan hiljaa, koska ihmiset eivät pidä pätijöistä jotka ovat aina oikeassa ja tämä onkin se hankalin osuus. Olen 25v todella vaatimaton mies enkä kerskaile kyvylläni, jos sitä nyt kyvyksi voi sanoa, mutta sen tiedän, että tämä on tosi.. Monet vaan joilla on samanlaisia kykyjä pilaavat sen koska haluavat olla esillä ja kerskailla, kerskuilu ei kuulu tähän ns. henkimaailman asiaan alkuunkaan. Pitää vain olla tietyllä tapaa älykäs ja älykkyyttä on laidasta laitaan.
Hei näetkö minulle jotain? Kerro kaikki mitä näet!
Juu, silloin tällöin "aavistan" ennalta asioita tai muutaman kerran olen nähnyt enneunia. Pääasiassa itseeni liittyen, harvoin koskien toista henkilöä. Myös äidilläni on hieman taipumusta tähän. Minulla on 5 v lapsi, jolla näyttää olevan samaa taipumusta.
Viimeisin esimerkki, kun "päähäni tuli" pari viikkoa sitten ajatus, että autoni kestää vielä 2-5 vuotta, ennen kuin huollot alkavat käydä kannattamattomiksi. Ja siitä viikon päästä autonkorjaaja ilmoitti minulle täsmälleen saman asian, vaikken kysynyt häneltä asiasta.
Myös "Ajatustenlukua" näkyy meillä olevan vain edellä mainittujen henkilöiden kesken, eli minun, äitini ja tämän 5 v lapseni välillä. Olen muuten huomannut, että lapsi ei näköjään saa kiinni seksuaalisista ajatuksista (kun miesystäväni ja minun välillä on seksuaalista jännitettä ilmassa ja lapsi on läsnä), ei kuulu tosiaan nuo jutut vielä hänen maailmaansa.
Olen kristitty ihminen, joten haluan uskoa että minun kohdalla kyseessä ei ole saatana tai pahan voimat, jotka saavat tämän aikaan, vaan kyse on jumalallista alkuperää olevasta ilmiöstä, joka on mahdollista, jos ihminen ei elä täysillä tässä ajassa niin sanotusti + että hän tiedostaa, että tällaiset asiat ovat oemassa. En tiedä kuka minua puhuttelee ennejuttujen kautta, mutta haluan uskoa että Jumalan Pyhä Henki lohduttaa minua näin.
Pidän mahdollisena myös sitä että on olemassa ns suuri kaikkitietävä entiteetti, mutta samalla voin myös ajatella että kyseinen entiteetti on itse taivaan Jumala.
Uskon, että kykyäni saisin kyllä kehitettyä eteenpäin jos haluaisin, mutta en halua. Syystä että ensinnäkin en hyödy siitä mitenkään valtavasti että jos vaikka tiedänkin joitakin asioita ennalta, ja toisekseen, voi ns. pissa nousta päähän. Ja kristittynä se on huono juttu.
joskus onnistuu. toisaalta näkyjä saattaa tulla niin yllättäen, että sille ei voi mitään. lähiomaisiin liittyvät näyt pidän usein omana tietonani, ellei ole jotain sellaista, mistä jotakuta pitäisi varottaa erityisesti. harvoin kukaan lähiomainen edes pyytää saada tietää mitään.