Masentunut puoliso "joka päivä samaa paskaa"

En tiedä mitä tekisin, kumppanini on selvästi masentunut. Kulunut vuosi on ollut raskas, on tapahtunut suuria muutoksia elämässä.



Tuntuu pahalta kuulla että yhteinen perhe-elämä ei miellytä. Ei tämä omasta mielestänikään joka päivä mitään päivänpaistetta ja hattaraa ole, mutta olen onnellinen perheestäni. Elämästä. Arjesta. Miehestä ja lapsesta.



Lapsi on nyt vuoden ikäinen, ei kauheasti usko kieltoja ja kokeilee rajojaan - mikä siis on normaalia!

Mies ei tätä jaksa, kiroilee kokoajan lapselle ja kiukuttelee... Jos isä ja lapsi jäävät kahden kesken, mies katsoo vaan televisiota ja unohtaa koko ympäröivän maailman. Lapsi on "oman onnensa nojassa" sillä mies ei noteeraa tätä mitenkään, ei vaihda vaippaa eikä anna ruokaa.



Tuntuu tosi pahalta. Miten voin piristää miestäni? Jos yritän sanoa jotain mukavaa ja kannustavaa, on vastaus aina jotain tylyä ja lyttäävää. Yritin yksikin ilta kertoa kuinka onnellinen olen siitä että olemme yhdessä ja kuinka paljon häntä rakastan. Kuinka onnellinen olen lapsestamme, kauan toivotusta, suuresta haaveesta! Vastaus oli vaan "ai onks sun mielestä tää elämä jotenki parempaa ku ennen? ennen oli niin helppoa. Nyt me ei koskaan edes päästä ulkomaille, tai ainaki se maksaa ihan saatanan paljon enemmän ja ei voi mitään kivaa tehdä. Vituttaa että joka päivä on ihan samaa paskaa eikä tää koskaan muutu miksikään."



Tuntuu kurjalta ihan vaan lapsenkin puolesta, mies ei ole ollenkaan oma itsensä. Lapsi on ollut miehelle kaikki kaikessa, rakkaus tuntuu vaan jotenkin kadonneen.. Muutos miehessä on tullut nyt parin kuukauden sisällä ja tuntuu että pahempaan suuntaan ollaan menossa. Miten voin pelastaa tämän uppoavan laivan?



Mitä voin tehdä, mies ei suostu uskomaan että on mahdollisesti masentunut, ei halua asiasta puhua ja en tiedä millä sanoilla voisin hänen taakkaansa helpottaa. Auttaisikohan jos lähden lapsen kanssa vaikka pidennetyksi viikonlopuksi pois, jotta mies saa omaa aikaa..