Kierukasta huolimatta raskaana - mitäs nyt?
Minulla on kolme lasta, nuorin täyttää keväällä vuoden, vanhin nyt 5-vuotias. Miehen kanssa yhdessä päätettiin, että tähän jää. Syksyllä mulle laitettiin kierukka. Olen myynyt kaikki äitiysvaatteeni ja pienet vauvanvaatteet pois, suunnittelin siirtyväni pikkuhiljaa takaisin työelämään, ensin vuoro-pari viikossa ja reilun vuoden päästä puolipäiväisenä.
Tänään tulikin pommi, tein positiivisen raskaustestin. Ajatukset menevät yhtä vuoristorataa. Järki ja tunteet kiljuvat kilpaa toistensa kanssa, en tiedä kumpaa kuunnella.
Kaikki raskauteni ovat olleet fyysisesti todella rankkoja, ja synnytykset ovat nopeutuneet joka kerralla (viimeisin alle tunnin). Olen myös hyvin mukautunut ajatukseen, että rankka pikkulapsiaika olisi pian meidän osalta ohi (nythän sille oisi tiedossa jatkoaikaa). Täytyisi hankkia isompi auto/toinen auto. Oma jaksaminen pelottaa.
Rakastan lapsiani yli kaiken. Tuntuu väärältä lopettaa toisen elo ennenkuin se on kunnolla alkanutkaan vanhempien mukavuudenhalun(?) takia. Jos tekisin keskeytyksen, katuisinko sitä ja itkisinkö sen vuoksi vuosienkin jälkeen? Mielenterveys koetuksella kummassakin vaihtoehdossa.
Kirjoittelin nyt lähinnä itseni takia ylös ajatuksiani. Ihanaa jos joku jaksoi epäselvän kirjoitukseni lukea loppuun asti ja vielä mukavampaa jos joku kommentoi jotain. Vaikka joku samassa tilanteessa ollut.
Kommentit (31)
Mä tein tällä viikolla abortin. Tulin raskaaksi, vaikka käytin ohjeiden mukaan ehkäisyrengasta. Seuraavaksi mulle laitetaan essure, en luota enää muuhun ehkäisyyn. Kaksi lasta, ne riittää minulle. Vaikka odotusaika ennen aborttia oli raskas henkisesti, niin nyt on jo parempi olo. Ajattelen meitä neljää perheenjäsentä, näin on meille parempi, ettei viidettä enää tule.
Mulla on takana 2 kierukkakeskeytystä ja pää toimii hyvin. Kyllä se suru hetken kesti, mutta kun hormonit tasapainottui niin ne tunneasiat lähti. En ois jaksanut 4 lapsen kanssa. Nuo 2 teiniä riittää. Hyvä mieli jäänyt päätöksistä.
Ja niille joilla on suunnaton tarve tuomita abortin tekijöitä niin eipä kiinnosta. En kuulu kirkkoon niin ei tartte katua syntejäänkään ;)
Mulla on myös kierukka ja aika vahvoja raskausoireita, testin ajattelin tehdä vasta lauantaina kun menkkojen pitäisi alkaa.. mitä jos alkio onkin kiinnittynyt, mitä tehdään pääsääntöisesti kierukalle? Aiheuttaako keskenmenon jos se otetaan pois? Vai lisääkö keskenmenon riskiä jos se jätetään paikalleen?
En ota kierukkaehkäisyä, koska se abortoi jo alkaneita raskauksia ja olisi muutenkin pelottava jo ajatuksena, koska sukulaiseni synnytti lapsen, jolla oli kierukka kädessään!
- Ei saatu kierukkaa pois.
- Ei ollut hormoni- vaan se tavallinen kierukka.
Mirena hormoonikierukka mulla, ollut 3,5 vuotta, tällä hetkellä niin menkkamaisia kipuja alavatsalla ku olla ja voi... Mietin munasarjasyöpää, ulkoista raskautta tai jotain muuta... Olo on epätodellinen, yritän olla ajattelematta asiaa mutta koko ajan hiipii mieleen... Huomiseksi varattu TK lekuriaika, oireita erilaisia... Mut pääosin alavatsakipua ja enemmän oikealla ku keskellä. Säteilee nivuseen. Kädet tärisee ja ihan ku olis vatsalihakset koko ajan jännityksessä... Virtsaaminen ollut viim 4 kk outoa, ihan ku ei pystyis puristamaan sitä loppua ulos.
Välillä tuntuu että vatsa olis ihan täynnä vaikkei oo syöny juuri mitään. Röytäytyttää ja ilmavaivoja jotka ilmaantunut kuukausi sitten ihan yllättäen... Ennen ei oo haitannu elämää...
Toivottavasti asia selviää huomenna TK käynnillä, tai et pääsis johonkin jatkotutkimuksiin.
Äiti ja tätini molemmat leikattu munasarja/paksusuolensyövästä...
Meillä kaksi lasta 7 ja 9 vuotiaat...
Jotain outoa on minussa menossa mutta en tiedä mitä...
mutta ennenkuin se selvisi, piti poistattaa kierukka ja lekuri sanoi että 30% raskauksista keskeytyy tässä vaiheessa (tulee kierukan mukana pois).
Ota nyt ensin yhteys neuvolaan ja katsot sitten mitä jää käteen.
Kävin ultrassa jossa todettiin kohdussa olevan kaksi alkiota. En osannut tehdä mitään. Kahden viikon kuluttua ei näkynyt vieläkään sykkeitä ja siitä viikon kuluttua kierukka poistettiin ja tehtiin kaavinta. On kuulemma aika yleistä, että raskaus alkaa kierukasta huolimatta, mutta päättyy itsestään melko nopeasti, sillä kohussa on vaikeaa kehittyä.
Ota nyt ensin yhteys neuvolaan tai mene yksityisille lääkärille ultraan. Siellä selviää onko raskaus ok ja miten pitkällä jne.
Teillä on kolme todella pientä lasta. Mielestäni on myös heistä huolehtimista se, että miettii omia voimavarojaan vauvan hoidossa. Ei kai ole kenenkään etu jos äiti on ihan väsynyt ja uuvuksissa koko ajan. Teillä on pikkulapsivuosia paljon edessä vielä tälläkin kokoonpanolla.
Minullakin on kierukka, ollut jo 3 vuotta kohta. Olen jo valmiiksi miettinyt että jos tulisin raskaaksi, menisin keskeytykseen. Eri asia toki sitten jos oikeasti siihen tilanteeseen joutuisin.
Lapset minulla jo isompia (10 ja 7). Tiedän, että en jaksaisi / haluaisi aloittaa kaikkea alusta.
Toisen tädin molemmat raskaudet meni kesken, toinen sai vauvansa, joka on jo aikuinen nainen näinä päivinä. Kyseessä kuparikierukka.
t: 2
Ainoa oikea aika keskeyttää toisen elämä on ennen kuin se on oikeasti alkanut. Te olette aikuisia ihmisiä ja päätitte että lapsiluku tuli täyteen. Nyt siis menette ja teette abortin ja pistät miehen vasektomiaan.
Jos olet tunteellinen hupsu voit joskus "katua", mutta tällainen päätös pitää juuri tehdä vanhempien mukavuudenhalun vuoksi. Mukavien vanhempien lapsillakin on mukavat olot.
Toistan sikiö siinä vaiheessa kun aborttia on laillista suorittaa ei ole missään nimessä elävä tiedostava ihminen. Vertaa sitä ennemmin kärpäsen aivotoimintaan. Tästä syystä juuri on kiirehdittävä annen kuin kehitys kulkee ettiseltä pohjalta harmaammalle alueelle.
raskaaksi, kun on ollut kierukka. Päättivät pitää kummallakin kerralla lapsen, vaikka olivat päättäneet lapsiluvun olevan täynnä. Meitä on tällä hetkellä 4 eikä enempää tule, siskoni ja minä (me nuorimmat) olemme siis vahinkolapsia. Meidän ei ikinä tätä pitänyt saada tietää, mutta mummomme lipsautti tämän meille. Onneksi vanhempamme kuitenkin rakastavat meitä yhtä paljon, kuin vanhimpia lapsia :)
Kyllä siinä sikiössä on jo kaikki. Ulkonäkö, luonne ja olemus.
vuosi sitten että olen raskaana- kierukasta huolimatta. Koska olimme päättäneet että lapsiluku jää kahteen niin tilasin lääkärajan ja sain lähetteen keskeytykseen.
Aikuinen ihminen osaa tällaisen hoitaa ja kestää. Itsellä ei ollut mitään ihmeellisempoiä tunteita, kyseessä oli lähinnä lääketieteellinen toimenpide.
Tosi tyytyväinen olen vieläkin päätökseeni, en vain enää halua vauva-aikaa kokea. Ei se ole pelkää mukavuudenhalua vaan kykyä nähdä kokonaisuus ja se mihin omat kyvyt riittävät ja mitä haluaa itselle ja perheelle.
oletteko käyttäneet hormoni- vai kuparikierukkaa? Mä otin ehkäisykapselin ihan sen takia, kun liikaa oon kuullut näitä kierukkaraskausjuttuja ja kapseli on luotettavampi.
Soita neuvolaan ja varaa aika. Sieltä varmaan osaavat sanoa kuinka suuri keskenmenon riski tuossa on yms.
Kohta tähänkin ketjun saapuu "tee abortti" huutelijat, kuten aina av:lla. Ja stten alkaa juupas eipäs väittely abortista.
Eli teet juuri niin kuin oma pää ja sydän sanoo.
Ja laita miehesi sterilsaatio jonoo.
:)
tai sitten on kohdun ulkopuolinen. Jos jatkuu niin suuri riski on että lapsi syntyy keskosena. Jos taas yritetään ottaa pois kierukan on riski suuri että raskaus keskeytyy tästä syystä. t th
kun sain tietää odottavai kolmatta kierukasta huolimatta. Kierukka oli ensimmäiseni, aiemmin olin käyttänyt ehkäisynä pillereitä. Kierukka oli kuitenkin todennäköisesti jossain vaiheessa itsestään poistunut kehosta huomaamattani. Päätin pitää lapsen ja olen nyt siis kolmen lapsen äiti. Nuorimmaiseni on tätä nykyä reipas 8-vuotias poika enkä osaa kuvitella elämää ilman häntä :-)
Meidän tapauksessa tämä oli oikea ratkaisu enkä olisi pystynyt mitään muutakaan ratkaisua tekemään mutta jokainen tekee omat ratkaisunsa oman tilanteensa mukaan. Tiedän että jos alkaisin nyt kohta teini-ikäisten lasten äitinä odottaa uutta vauvaa niin todennäköisesti pitäisin senkin.
Kolmannen syntymän jälkeen suunniteltiinkin tuota vasektomiaa, neuvolassa ylipuhuivat kokeilemaan vielä kierukkaa (mulla ikää vielä alle 30v). Kuparikierukka laitettiin, koska hormonaaliset ei mulle sovi.
Mitään päätöstä en ole tehnyt vielä, soitan huomenna neuvolaan, katsotaan miten homma lähtee siitä etenemään. Mieheni kanssa olen tietysti jutellut, hän on tukenani kummin päin vaan.
Yritän kovasti järkeillä itselleni, miten paljon helpompaa elämä olisi käytännön kannalta jos keskeytykseen menisin. Mutta tunnepuoli sitten... Ehkä mä olen sitten tunteellinen höpsö ja jonkun mielestä lapsellinenkin, mutta mä en vaan pysty suhtautumaan tähän asiaan niin kylmästi ja sitten olla kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Abortti on mielestäni kuitenkin aika iso juttu, ei sitä tosta noin vaan mennä tekemään kuin jotain luomenpoistoa.
Tilanteen pohtimista ei helpota myöskään se, että kolmella ystävälläni on lastensaannin suhteen vaikeuksia. Yksi heistä on onneksi vauvan saanut, toinen on toista vuotta ravannut kaikenmaailman hormonihoidoissa, kolmas ei tule koskaan saamaan omia lapsia.
Tuntuu, että parhaiten osaisin suhtautua, jos se tulisi pois itsellään kierukan poiston yhteydessä tai muuten, sitten ei tarvitsisi jossitella suuntaan tai toiseen.
ap
kyllä sillä lapsela on jo ikuisuus sielu sinää vaihessa joo kun hän on siellä kohdussa saanut elämään alkua joten älkää rakkat ihmiset tehkö aborttia antakaa lasten elää lapset ovat taivan lahjoja meille