Koiralla diabetes, miten kotihoitoa ilman insuliinia?

kannattaa. Koirilla tämä tarkoitta BARF-tyyppistä ruokavaliota, jossa ei syötetä mitään hiilaritiheitä ruokia kuten riisiä, perunaa, puuroja, viljoja. Tämä tarkoittaa, ettei valmis- tai kuivamuonia, koska niissä kaikissa on noita mukana.



Itse ruokin koirani BARF:illa vaikka ei olekaan mitään vaivoja. Täällä Helsingissä se on harvinaisen kätevää kun Murren Murkina on asiaaan erikoistunut kauppa ja sieltä saa suoraan valmiina kasvissose-liha-aterioita pakasteina ja tarvittavia lihaisia luita. Mutta onnistuu se muutenkin, ja esim. kiertävät Vauhti-Raksun, Kennelrehun jne autot mahdollistaa tarvittavien tuotteiden ostamisen.



http://www.barffi.net/barf/tietoa-barffauksesta/

Miksi noin vanhaa koiraa pitää kiusata?

Koiran kun saa lopettaa niin tee se ja anna koiran lähteä ennen kuin elämä hankaloituu

Eli kun koira on näin vanha eikä siinä varsinaisesti ole mitään vikaa. Ei häiritse hänen eloaan mitenkään jne. En suoranaisesti viitsi maksaa eläinlääkärille satoja euroja diagnoosista.

Eläinlääkärihän vain ottaisi kalliita kokeita ja päätyisi samaan tulokseen ja sitten olisi kalliit murot ja insuliinit ostettava.

Tietysti, jos koira itse näyttäisi kärsivän, veisin eläinlääkärille.

Tosiasia on kuitenkin se, että koira on vanha ja kuolee mahdollisesti kuitenkin pian..

Koira todellakin kärsii. Itsellä ollut sokeritautinen koira.

Koira sokeutuu (luuletko että se ei kärsi), jalat menee huonoon kuntoon (lopulta kuolioon) ja kaikkea muuta "kivaa". Mutta sitä ennen koira tulee kuolemaan verensokeriin.

Tuo on eläimen kidutusta

Miksi noin vanhaa koiraa pitää kiusata?

Koiran kun saa lopettaa niin tee se ja anna koiran lähteä ennen kuin elämä hankaloituu

Aloitusviestin perusteella koira ei vaikuta mitenkään armomurhan tarpeessa olevalta. Siihen pitää ryhtyä, jos koiralta on elämänilo mennyt ja/tai elo on kärsimystä. Se että juo paljon, on harmaakaihia tai vähän muuta vanhuuden vaivaa, ei sitä välttämättä ollenkaan tarkoita. Pelkän iän takia ei koskaan pidä koiraa lopettaa. Meillä vanhin on 14-vuotias oikein pirteä mummokoira, jolla ei vielä ole edes muita vanhuuden vaivoja kuin että ihan yhtä ketterästi ei enää sohville hyppää kuin nuorena.

Meillä koirat saa oletusarvoisesti kokea myös vanhuuden luonnollisesti, vaikka se joskus voi IHMISELLE hieman vaivalloista ollakin. Täytyy esim. lenkittää vanhuskoira erikseen jos se ei enää jaksa muiden kanssa lenkkejä tai se voi joskus tehdä pissat alleen työpäivän aikana (tuo nykyinen 14 v. vanhus ei vielä tällaista ole osoittanut). Mutta minä ajattelen eläimistäkin että "tee muille kuten toivot itsellesi tehtävän", enkä minä ainakaan halua, että minulle annettaisiin lopetuspiikki koska olen vähän vanha ja hidas vaikkapa. Mutta haluaisin sen jos minulla olisi tuskallinen parantumaton sairaus ja elämä olisi pelkkää tuskaa, ja siinä tilanteessa koiranikin pääsevät tuskistaan. Vain yhden koiran olen vuosien varrella kuitenkin lopetuttanut (kuoli syöpään), muut ovat kuolleet rauhallisen, hyvän kuoleman kotonaan.

Anna reilusti pekonia. Onpahan koira tyytyväinen.

Eli kun koira on näin vanha eikä siinä varsinaisesti ole mitään vikaa. Ei häiritse hänen eloaan mitenkään jne. En suoranaisesti viitsi maksaa eläinlääkärille satoja euroja diagnoosista.

Eläinlääkärihän vain ottaisi kalliita kokeita ja päätyisi samaan tulokseen ja sitten olisi kalliit murot ja insuliinit ostettava.

Tietysti, jos koira itse näyttäisi kärsivän, veisin eläinlääkärille.

Tosiasia on kuitenkin se, että koira on vanha ja kuolee mahdollisesti kuitenkin pian..

Koira todellakin kärsii. Itsellä ollut sokeritautinen koira.

Koira sokeutuu (luuletko että se ei kärsi), jalat menee huonoon kuntoon (lopulta kuolioon) ja kaikkea muuta "kivaa". Mutta sitä ennen koira tulee kuolemaan verensokeriin.

Tuo on eläimen kidutusta

ei siis ainakaan ihmisen 1-tyypin tasoisesti, niin että tarvisi insuliinihoitoa. Pelkkä paljon juominen ei tarkoita sokeritautia, eikä myöskään hengityksen haiseminen joka on vanhemmilla koirilla hyvin yleistä jo ihan suusta johtuenkin... Ja namien himoitseminen nyt on yleistä lähes joka koiralle ;-)

Mutta en minäkään veisi 13-vuotiasta noiden oireiden takia mihinkään eläinlääkäriin, vaan saisi elellä kotona rauhassa. Mihinkään kovin aggressiivisiin hoitoihin ei kannata joka tapauksessa tuon ikäisen kanssa lähteä vaan antaa sen elämän sitten sammua kun on sammuakseen. Ja kun koira ei kerran vaikuta kärsivältä niin ei mitään eläinlääkäriä, ei hoitoa eikä lopetuspiikkejä, tarvita.

Et voi olla "varma" että sillä on diabetes. Voihan sillä olla jotain muutakin vaivaa.

EI varmaan väliä onko se diabetes, sydämen vajaatoiminta tai joku kasvain.

Koirallekin ole rankattu muotoista hoitoa

JOs se etenee samoin kuin ihmisen sokeritauti, sokerit nousevat ja nousevat kunnes tulee kooma ja lopulta kuolema. Korkea sokeri joka tapauksessa tuhoaa silmiä, hermostoa ja oikeastaan koko elimistöä.

JOs se etenee samoin kuin ihmisen sokeritauti, sokerit nousevat ja nousevat kunnes tulee kooma ja lopulta kuolema. Korkea sokeri joka tapauksessa tuhoaa silmiä, hermostoa ja oikeastaan koko elimistöä.

Eli kun koira on näin vanha eikä siinä varsinaisesti ole mitään vikaa. Ei häiritse hänen eloaan mitenkään jne. En suoranaisesti viitsi maksaa eläinlääkärille satoja euroja diagnoosista.



Eläinlääkärihän vain ottaisi kalliita kokeita ja päätyisi samaan tulokseen ja sitten olisi kalliit murot ja insuliinit ostettava.



Tietysti, jos koira itse näyttäisi kärsivän, veisin eläinlääkärille.



Tosiasia on kuitenkin se, että koira on vanha ja kuolee mahdollisesti kuitenkin pian..

Onhan 13-vuotias toki vanha, mutta jos on silminnähden reippaassa ja hyvässä kunnossa, niin sanoisin että ei se nyt ihan heti oo tyhjää potkaisemassa. Voihan sillä olla vielä useampikin elinvuosi jäljellä, yleensä pikkukoirat elää aika vanhoiksi.