Miten katkaisisin siteet ystäviini?

Minusta tuntuu, etten enää viihdy ystäväporukassani. Haluaisin oikeastaan sanoa heille suoraan, etten nyt vähään aikaan ainakaan halua tulla tapaamisiin. Jättäydynkö vain pois vai sanonko suoraan, ettei seura enää kiinnosta?



Meitä on viiden naisen porukka, olemme tunteneet yli 20 vuotta. Välit porukan kahteen jäseneen tuntuivat aluksi menneen poikki, kun lähdimme opiskelemaan. He kävivät kahdestaan opiskelijabileissä ym. menoissa miehiä metsästämässä emmekä me muut kelvanneet kuvioihin. Usein he tulivat esim. järjetämiimme bileisiin lauantaina hetkeksi ja sitten ilmoittivat kopeasti lähtevänsä muihin juhliin ja häipyivät.



No, sitten opiskelujen jälkeen he alkoivat taas ottaa meihin yhteyttä. Toinen valittikin, että opiskellessa oli niin paljon kavereita ja menoja ja nyt ne tuntuvat kaikki vaan jääneen, vaikka piti pitää yhteyttä. Eli me muut kelpasimme taas.



En nyt jaksa tässä kaikkea selostaa, mutta kaikenlaisia ilkeitäkin kommentteja olen tuossa kaveriporukassa välillä saanut kuulla. Ne vaan sanotaan salakavalasti - esim., jos minulla on päällä keltainen pusero ja kuljetaan näyteikkunan ohi, jossa esillä keltaisia vaatteita, niin sanotaan suureen ääneen "Miten KUKAAN voi pitää keltaisia vaatteita? Siis se on väri, joka ei sovi KENELLEKÄÄN!"



Samoin silloin kun muut tämän kaveriporukan jäsenet esim. ovat seurustelleet, saaneet lapsia, tms., niin ovat suvereenisti jättäneet tapaamisia väliin, ilmoittaneet viime hetkellä tekstiviestillä, etteivät tulekaan tai tulleet paikalle vasta, kun muut jo lähtevät pois.



En ole tästä sen kummemmin hermostunut, sattuuhan sitä. Mutta mutta... Nyt olen itse mennyt naimisiin, perustanut yrityksen, jne. Olen joutunut jäämään pois sovituista kaveritapaamisista tai myöhästynyt, joutunut lähtemään 1,5 tunnin kyläilyn jälkeen pois, yms., kun työ- ja parisuhdekuviot menneet kavereiden edelle.



Nyt sain kauttarantain (tätäkään ei voinut sanoa suoraan!) kuulla, että kaveripiristämme yksi on tästä niin suivaantunut, että ei ehkä enää halua tulla tapaamisiimme. Kun en kuulemma arvosta häntä! Ja tästäkään ei siis voinut puhua suoraan vaan oli puhuttu selän takana... Sain muualta sitten kuulla asiasta.



Huvittavinta on, että olen itse aiemmin ajatellut tämän ihmisen toiminnasta, että hän ei taida paljon seurastamme välittää. Silloin, kun hänellä on esim. mies kuvoissa, on usein jättänyt tulematta tapaamisiin ja perunut ihan viime tingassa - silloin, kun muut ovat jo tapaamispaikalla. Se on ollut kaikista silloin ok, koska pitäähän hänen nyt parisuhteelle antaa aikaa.



Nyt kun hän ei seurustele, mutta minä olen naimisissa ja vuorostani sanon, että pitääpä tästä lähteä jo kotiin, ettei mies siellä yksinään joudu koko iltaa istuskelemaan (kuten hän tehnyt kymmeniä kertoja), niin nyt sitten minulta ei tätä suvaittaisi.



En taida jaksaa tätä touhua enää.