pk-seutulaiset, oletteko koskaan leikitelleet ajatuksella

Asunnostamme jäisi käteen lainan poismaksun jälkeen 450000e.



Toisaalta asia jää teorian asteelle kun muistamme että sitten tosiaan pitäisi elää siellä jossain.

koska tätä mun työtä ei pysty niin etäältä tekemään, ettei koskaan joutuisi tapaamaan asiakkaita. Ja vaikka kämpänvaihdon erotuksesta sen puoli miljuunaa saisikin, niin kun sen rahan on syönyt, sen on syönyt, eikä sitä saa takaisin.

että sillä elämään pääsisi. Kallis asunto ostettu suurelta osin velaksi, eikä vielä läheskään maksettu. Enkä muuttaisi työttömäksi minnekään. Joskus harmitttaa se, ettei tullut opiskeltua sellaista ammattia, jossa töitä piisaisi myös muualla kun pääkaupunkiseudulla. Tai jos olisi sisua ja ajatusta alkaa yrittäjäksi.

että rakentaisimme mökin tontille omakotitalon.



Mökki sijaitsee isolla, hyvällä tontilla. Sähköt vedetty ja hyvä tie vie perille, jossa myös valot talvella. Mökki Saimaan rannalla, lähellä X:n kaupunkia. Veden ja viemäröinnin saisi vedettyä helposti, postikin tulisi ihan viereen kannettuna joka arkipäivä.



Olen haaveillut että eläkepäivinä puramme mökin, ja rakennamme omakotitalon isolla kuistilla ja kesäkeittiöllä tontille. Olisi omaa rauhaa, ja paremmat terveyspalvelut kuin nyt pk-seudulla.

sitten kun jotuu eläkkeelle, koska eläke tulee olemaan surkea ja vaimon vielä surkeampi.

muuttaisin pois synnyinseudultani jossa on koti, työpaikka ja kaikki sukulais- ja ihmissuhteet? Mitä tekisin siellä perähikiällä isossa talossa in the middle of nowhere täysin vieraassa paikassa, vaikka olisi miten paljon enemmän tilaa kuin nyt?

Mutta kolme vuotta Klaukkalassa (n. 30km Hgin keskustasta) palautti maan pinnalle. Mä en kertakaikkiaan halua elää kaukana "mun elämästä".



Toisaalta jonkun pienen kaupungin keskustasta voisi saada halvalla omakotitalon ja kaikki olisi kävelymatkan päässä. Mutta miten elättäisi perheen? Sekä mun että miehen asiantuntijatyö on sellaista ettei sitä voi tehdä muualla kuin pk-seudulla tai ehkä Turussa.



Toisaalta voisin palata vaikka kaupan myyjäksi, mutta ne hommat mitä stadista saa "kuka tahansa" on kortilla pikku-kaupungeissa?

on käynyt mielessä. Mutta työtäni olisi hyvin hankala tehdä monen sadan kilometrin päästä. Eli saisimme kyllä ison talon meren rannalta ja ainakin 150 000 euroa taskurahaa, mutta elämä menisi raskaaksi matkustamiseksi.



Ja sinulle numero 8: elämää on todellakin muuallakin kuin täällä teeskentelijöiden isossa lähiössä, jota myös hyvin leikkisästi "metropoliksi" kutsutaan. Salli mun nauraa!

on käynyt mielessä. Mutta työtäni olisi hyvin hankala tehdä monen sadan kilometrin päästä. Eli saisimme kyllä ison talon meren rannalta ja ainakin 150 000 euroa taskurahaa, mutta elämä menisi raskaaksi matkustamiseksi.

Ja sinulle numero 8: elämää on todellakin muuallakin kuin täällä teeskentelijöiden isossa lähiössä, jota myös hyvin leikkisästi "metropoliksi" kutsutaan. Salli mun nauraa!

Kun naurultasi ehdit, niin jospa mietit sitä mitä ap oikeasti aloituksessaan kysyi. Minä vastasin omalta kohdaltani enkä missään vaiheessa kommentoinut, etteikö muualla olisi elämää. Ei vaan ole mun elämä, ja sitähän ap kysyi.

Sekin on totta, että muualla kuin pk-seudulla pitää oikeasti osata jotain ja saada jotain muuta aikaiseksikin, kuin vain raahautua aamulla töihin.



Nyt jokaisen luuserin on mahdollista työllistyä pääkaupungin alueella jos vain pikkuisen viitsii p**settään penkistä nostaa.



Helppoa elämää siis siltä osin.

että rakentaisimme mökin tontille omakotitalon.

Mökki sijaitsee isolla, hyvällä tontilla. Sähköt vedetty ja hyvä tie vie perille, jossa myös valot talvella. Mökki Saimaan rannalla, lähellä X:n kaupunkia. Veden ja viemäröinnin saisi vedettyä helposti, postikin tulisi ihan viereen kannettuna joka arkipäivä.

Olen haaveillut että eläkepäivinä puramme mökin, ja rakennamme omakotitalon isolla kuistilla ja kesäkeittiöllä tontille. Olisi omaa rauhaa, ja paremmat terveyspalvelut kuin nyt pk-seudulla.

pk-seudulla toimii mediheli, jolloin hoitoon pääsy nopeasti on varmaa. Sillä on merkitystä silloin kun on kysymys minuuteista... ja alueella on mm. HUS.

Me rakensimme huvilan okt-standardien mukaan myös Saimaan rannalle, lähelle Y:n kaupunkia, mutta luopuiskohan sitä kaupunkiasunnosta sitten eläkkeellä? En tiedä vielä. Siihen asti tehdään töitä.

Muutama viikko idyllisellä kesäasunnolla vuodessa riittää. Sitten alan jo kaivata kusen, tupakan ja kahvin hajua asfaltin päällä, tägejä, kerjäläisiä, turisteja, ruuhkabusseja, ainaista kiirettä ja suuria saavutuksia, neon-valoja, anonyymiutta, tuulta mereltä ja omaa lämpöistä sohvaa.

En muutaisi pois omalta synnyinseudulta, missä kaikki rakkaat ihmiset 10 kilometrin säteellä. Asuntomme on kieltämättä ahdas (110 m2 ja neljä ihmistä) ja pihakin postimerkin kokoinen, siitä huolimatta, että meillä on lapsilla omat huoneet ja tv-huonekin olemme suurimman osan aikaa samassa huoneessa. Välillä rasittaa harrastuksiin kuljettaminen, vaikka kaikki ovatkin 5 km sisällä toisista, mutta kun niitä sattuu samalle päivälle ja sääkin voi olla huono, monesti mietin miten paljon enemmän aikaa maaseudulla menisi kuljettamiseen, kun kaveritkaan ei ole puolen kilometrin säteellä.

lokkeja, sauvakävelijöitä westendinlenkillä, citykaneja ja Länärin hurmaa...



Tapiola state of mind :)

asuvat kaikki meren läheisyydessä kivisessä Jugend kerrostalossa Helsingin ytimessa/omakotitalossa omalla pihalla Helsingissä, niin KAIKKI eivät asu... Asuvat asuntovelkaisina, betonilähiössä, epäviihtyisästi ja lasten koulussa enemmän vierasperäistä kieltä kuin suomenkieltä...



SIKSI tuleekin väistämättä mieleen, että mitä järkeä maksaa tästä betoninelilöstä samaa velkaa kuin pienemmällä paikkakunnalla kymmenen vuotta vanhasta, siistikuintoisesta omakotitalosta isolla pihalla...?



SIKSI rakkaat, rikkaat AV-mammat.

Sekin on totta, että muualla kuin pk-seudulla pitää oikeasti osata jotain ja saada jotain muuta aikaiseksikin, kuin vain raahautua aamulla töihin.

Nyt jokaisen luuserin on mahdollista työllistyä pääkaupungin alueella jos vain pikkuisen viitsii p**settään penkistä nostaa.

Helppoa elämää siis siltä osin.

Landella työllistyy, jos on lähäri, hoitsu tai lääkäri eikä tarvitse olla erityisen hyväkään.

Pk-seudulla on paljon työpaikkoja, joita ei muualla maata ole olemassakaan ja jossa vaaditaan aivan erityistä osaamista ja asennetta.

Sen mitä olen maaseutukaupunkien asiakkaita tavannut, niin asenne keskittyy siihen, että työpäivä kestää tasan sen 7,5 tuntia eikä minuuttiakaan enempää ja metsästysaikaan ketään ei saa kiinni perjantaina iltapäiväkahveen jälkeen. Hirvestysaikaan perjantaina vielä vähemmän.

En muutaisi pois omalta synnyinseudulta, missä kaikki rakkaat ihmiset 10 kilometrin säteellä. Asuntomme on kieltämättä ahdas (110 m2 ja neljä ihmistä) ja pihakin postimerkin kokoinen, siitä huolimatta, että meillä on lapsilla omat huoneet ja tv-huonekin olemme suurimman osan aikaa samassa huoneessa. Välillä rasittaa harrastuksiin kuljettaminen, vaikka kaikki ovatkin 5 km sisällä toisista, mutta kun niitä sattuu samalle päivälle ja sääkin voi olla huono, monesti mietin miten paljon enemmän aikaa maaseudulla menisi kuljettamiseen, kun kaveritkaan ei ole puolen kilometrin säteellä.