Okko lapsen uimaan oppiminen mielestäsi vanhempien vai koulun vastuulla?

Erityislapsen saaminen uimaan...hmmm. Kyllä hän räpiköi, mutta tasan niin kauan kun se on hänestä itsestään hauskaa. Jos yrittää leikin varjolla vähän jotain opettaa, mielenkiinto häviää ja rupeaa levottomaksi.

Nuo pitemmät matkat uidaan sitten, kun tekniikka on hioutunut ja tullut uintivoimaa. En minä nyt lastani kuskaisi uimakouluun ihan matkauintia opettelemaan. Lisäksi ylenpalttinen uimakoulupaikkojen varaaminen saattaa olla pois joltain muulta lapselta, joka haluaisi myös tuon taidon oppia. Meidän kaupungissa on tosi pitkät jonot uimakouluihin ja hankala päästä niihin.

Täällä espoossa alkeisuimakoulu maksaa yli 150 euroa. Jos lapsi ei opikaan uimaan vielä yhdellä kurssilla, kuinka kalliiksi uimakoulu tuleekaan?

Jos puhutaan 200m uimataidosta.

Meillä meni ekalla 3 kurssia, tokalla 6 kurssia ja kolmannella 5 kurssia. Hintaa tuli yhteensä n.900€ vuosina 2004-2007.

ihan parhaita, mutta sori, ei uppoa.

Nimittäin myös erityislapsille on olemassa syksystä kevääseen uimahalleissa uimakouluja, joissa ui vanhempineen lapsia jotka ovat sokeita, lapsia joilta puuttuu raajoja jne. Meidän uimahallissa erityislapset eivät ole mikään poikkeus.

Fyysisesti vammaiset (jopa kädettömät, jalattomat) kilpailivat viime kesänä Lontoossa paralympialaisissa, joten aika pahasti fyysisesti vammainen saa olla, jos ei uimaan opi. (tietysti psyykkisesti jälkeenjäänyt on sitten eri asia)

Luonteeltaan vilkas lapsi ei taas mielestäni ole mikään erityislapsi, kun puhutaan uimaan oppimisesta.

Mutta ainakin näyttää mammoilla selityksiä riittävän, miksi ei voi viedä lasta uimahalliin!

Silloin voi olla adhd kyseessä ja vaikka vilkkaus vielä menisikin, lisäoireina tulevat levottomuus, aggressiivisuus jne. pistävät yleensä hiljaiseksi nekin, jotka mukamas tietävät miten lapseen suhtaudutaan. Omalla pojallani adhd:n lisäksi autismia jne. eli se että ei tahdo uida, ei ole ihan verrattavissa peruslapsen "mutku mä en haluu"-uhmaan...kerran pakotin lapsen tekemään jotain, mitä ei tahtonut ja trauman sai siitä, vieläkin pelkää hysteerisesti kys. asiaan liittyviä juttuja. Psykiatrilla ja neurologisella käydään muutenkin, että ei tarvitse sinne nyt sitten käskeä...

esim. luisteluun, pyörällä ajamisen opetteluun, hiihtoon, uimiseen jne.

Vanhemmat vastuussa ja lapsi itse. Jos ei opettele niin viimeistään armeija yrittää opettaa vaan eipä se siinä usein mitään auta kun ihminen itse ei halua oppia.

"Silloin voi olla adhd kyseessä ja vaikka vilkkaus vielä menisikin, lisäoireina tulevat levottomuus, aggressiivisuus jne. pistävät yleensä hiljaiseksi nekin, jotka mukamas tietävät miten lapseen suhtaudutaan. Omalla pojallani adhd:n lisäksi autismia jne. eli se että ei tahdo uida, ei ole ihan verrattavissa peruslapsen "mutku mä en haluu"-uhmaan...kerran pakotin lapsen tekemään jotain, mitä ei tahtonut ja trauman sai siitä, vieläkin pelkää hysteerisesti kys. asiaan liittyviä juttuja. Psykiatrilla ja neurologisella käydään muutenkin, että ei tarvitse sinne nyt sitten käskeä..."



Itse halusi opetella kun vettä oli lähellä.

pienenä uimakoulussa, vanhemmat opettivat meitä lapsia uimaan, mökki oli järven rannassa ja vedessä pulikoitiin kaikki kesät aamusta iltaan.



Silti en oppinut uimaan, enkä vieläkään osaa uida. Pystyn räpiköimään ehkä kymmenen metriä, sitten uppoan. Hätätilassa menisi kenties tuplat eli huimat 20 metriä, jos adrenaliini antaisi lisävoimia.



Silti en ole hukkunut, enkä kärsinyt tästä uimataidoin puutteesta. Selviän elämästä varsin hyvin ilman uimataitoa. Veneessä laitan pelastusliivit, mitään veteen liittyvä en edes harrasta joten noita venematkojakin tulee harvoin. Jos kesällä menen järveen osaan pysytellä niin lähellä rantaa että voin kävellä sinne.

Mulla on hyvä ystävä töissä erityislasten luokalla (siis tyyliin, että siellä on 9-vuotiaita jotka vasta opettelevat käyttämään lusikkaa ja haarukkaa, eivätkä ikinä tule oppimaan esim puhumaan) ja nämäkin lapset viedään uimahalliin. Siellä on ihan normia, että tunnin jälkeen esim siivotaan uimahousuista kakat pois, koska vahinkoja sattuu. Mutta sen takia ei olla viemättä halliin.

Nämä lapset saattavat kesken uimatunnin purra avustajaansa olkapäähän, niin että jää mustelma, koska pelkäävät niin. Mutta silti ei jätetä altaan reunalle ihmettelemään.

Aivan varmasti adhd/autistisen lapsen totuttelu veteen on hankalaa, mutta mielestäni on jotenkin neuvostoaikaista, että näiden vaikeuksien takia se lapsi ei pääse koskaan altaseen.

Vaikka puree, potkii ja kakkaa altaassa housuunsa, niin se ei ole mikään este olla viemättä lasta altaaseen (ainakin tuossa koulussa, missä kaverini työskentelee, myös nämä hyvin vaikeasti vammaiset lapset viedään säännöllisesti uimaan, tai lillumaan altaaseen, mitä termiä nyt haluaa käyttää).

Tässä tietysti tultu aika kauas alkuperäisestä aiheesta eli siitä, pitääkö lapsen osata uida ennen koulua vai ei.

lapset uimaan vaikka väkisin ja vaikka pelkäisivät? Näin sitä tehdään onnellisia lapsia...

Mulla on hyvä ystävä töissä erityislasten luokalla (siis tyyliin, että siellä on 9-vuotiaita jotka vasta opettelevat käyttämään lusikkaa ja haarukkaa, eivätkä ikinä tule oppimaan esim puhumaan) ja nämäkin lapset viedään uimahalliin. Siellä on ihan normia, että tunnin jälkeen esim siivotaan uimahousuista kakat pois, koska vahinkoja sattuu. Mutta sen takia ei olla viemättä halliin.

Nämä lapset saattavat kesken uimatunnin purra avustajaansa olkapäähän, niin että jää mustelma, koska pelkäävät niin. Mutta silti ei jätetä altaan reunalle ihmettelemään.

Aivan varmasti adhd/autistisen lapsen totuttelu veteen on hankalaa, mutta mielestäni on jotenkin neuvostoaikaista, että näiden vaikeuksien takia se lapsi ei pääse koskaan altaseen.

Vaikka puree, potkii ja kakkaa altaassa housuunsa, niin se ei ole mikään este olla viemättä lasta altaaseen (ainakin tuossa koulussa, missä kaverini työskentelee, myös nämä hyvin vaikeasti vammaiset lapset viedään säännöllisesti uimaan, tai lillumaan altaaseen, mitä termiä nyt haluaa käyttää).

Tässä tietysti tultu aika kauas alkuperäisestä aiheesta eli siitä, pitääkö lapsen osata uida ennen koulua vai ei.

ihan parhaita, mutta sori, ei uppoa. Nimittäin myös erityislapsille on olemassa syksystä kevääseen uimahalleissa uimakouluja, joissa ui vanhempineen lapsia jotka ovat sokeita, lapsia joilta puuttuu raajoja jne. Meidän uimahallissa erityislapset eivät ole mikään poikkeus. Fyysisesti vammaiset (jopa kädettömät, jalattomat) kilpailivat viime kesänä Lontoossa paralympialaisissa, joten aika pahasti fyysisesti vammainen saa olla, jos ei uimaan opi. (tietysti psyykkisesti jälkeenjäänyt on sitten eri asia) Luonteeltaan vilkas lapsi ei taas mielestäni ole mikään erityislapsi, kun puhutaan uimaan oppimisesta. Mutta ainakin näyttää mammoilla selityksiä riittävän, miksi ei voi viedä lasta uimahalliin!

erityislapsille?

Ihan tajuttomia kommentteja taas.

Toistan. Olen yksinhuoltaja. Kunnassamme ei ole uimahallia. Minun pitäisi kulkea bussilla yli tunnin päähän kahden lapsen kanssa uimahalliin, jossa EI ole erityislasten uimakouluja ja jotenkin saada kahdeksanvuotias erityislapsi poika altaaseen etänä naisten puolelta käsin (mikä ei onnistu).

Että juu, minulla on oikeita syitä sille, miksi en VIIKOTTAIN käytä lapsiani uimahallissa, jota joku tässä ketjussa piti NORMAALIN äidin vastuullisena toimintana.

Serkkuni on muuten toinen vastaava tapaus. Hänellä on kaksospojat, nelivuotiaat vilkkaat vilperit. Asuvat Lapissa, lähin uimahalli on yli KOLMEN SADAN kilometrin päässä. Sanonpa, että aika harva tämän ketjun mammeroista alkaisi kuskata VIIKOTTAIN lapsiaan sellaisen matkan päähän uimaharkkoihin.

Kesällä opetellaan aina, kun osutaan rannan likelle. Omassa kunnassa ei ole muuten edes kunnollista julkista uimarantaa...

Olen pahoillani, sinä erityislapsen yksinhuoltaja! Av-mammeroiden ajatusmaailma tuntuu olevan ihan tajuttoman mustavalkoinen ja kapea: jos he itse tekevät jotain, se on tietysti minimitaso kaikille muillekin. Jos heidän asuinseudullaan on jotkut palvelut, tilanne on tietysti heidän mielestään sama kaikkialla Suomessa. Jos heillä on aviomies eikä erityistarpeisia lapsia, kaikkien muiden perhe on samanlainen...



-2-

Joo, alkoi jo hiukan suoraan sanottuna vituttaa. En todellakaan suhtaudu uimiseen mitenkään negatiivisesti, se nyt vaan oikeesti on täällä meilläpäin hankala projekti.

sinne hevon kuuseen muuttaneet, oi voi.

Kenenhän vastuu on opettaa lapsi kävelemään?



Kenenhän vastuu on opettaa lapsi puhumaan ja kommunikoimaan?



Kenenhän vastuu on opettaa lapsi luistelemaan?



Kenenhän vastuu on opettaa lapsi pyöräilemään?



Kenenhän vastuu on opettaa lapsi tulemaan toimeen toisten kanssa?



Kenenhän vastuu on opettaa lapsi uimaan tuhansien järvien maassa?



Kenenhän vastuulla on muuten jos lapsi hukkuu mökkirantaa...?

Olen pahoillani, sinä erityislapsen yksinhuoltaja! Av-mammeroiden ajatusmaailma tuntuu olevan ihan tajuttoman mustavalkoinen ja kapea: jos he itse tekevät jotain, se on tietysti minimitaso kaikille muillekin. Jos heidän asuinseudullaan on jotkut palvelut, tilanne on tietysti heidän mielestään sama kaikkialla Suomessa. Jos heillä on aviomies eikä erityistarpeisia lapsia, kaikkien muiden perhe on samanlainen...

-2-

kirjoitan että normaali äiti vie lapset kerran viikossa uimaan, niin joo, aivan varmasti tarkoitan myös niitä syrjäkylillä asuvia autottomia yksinhuoltajia...

ANTEEKSI kun unohdin taas vääntää rautalangasta asian...

Koulun vastuu on kirjattu opetussuunnitelmaan ja sinne ei kyllä kuulu uimaopetus. Uimakouluun kannattaa muutenkin viedä jo alle kouluikäisenä!



Hyvin tyypillistä kyllä nykypäivänä kuvitella, että tämäKIN kuuluisi koulun vastuulle. Ei koulun vastuulla oikeasti ole kuin opettaa noita tiettyjä aineita mitä siellä opetetaankin. Sekä sosiaalisia taitoja. Esim. käytöstavatkin kuuluu oppia KOTONA VANHEMMILTA.