Lue keskustelun säännöt.
Mitä perusteita teillä on ollut lasten kahden vuoden ikäerolle?
21.01.2013 |
Miksi päädyitte siihen? Jossain toisessa ketjussa täällä annettiin ymmärtää, että se on se tyypillisin ikäero. Meidän kavereista vain yksillä on lapset kahden vuoden ikäerolla. Muilla on kaikkea kolmesta liki kymmeneen vuoteen. Joillain tietysti vain yksi lapsi. Meillän on yksi 4-vuotias, ja vasta nyt on alkanut pikkuhiljaa tuntua, että sisarus voisi olla kiva.
Kommentit (5)
Perusteita. Toinen sai tulla kun halusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
alle kolmen vuoden ikäerolla kelasta saa saman ansiosidonnaisen äitiyspäivärahan vaikka olisi ollut kotihoidontuella siinä välissä. vaipparalli on kerralla hoidettu, lapsilla on paljon seuraa toisistaan. ikää on sen verran että oli turha odotella odottelun vuoksi. tuplarattaisiin saa kätevästi vauvan ja kaksivuotiaan. voi heittäytyä täysillä kahden lapsen kotiäitiaikaan eikä tarvitse mitään tarha-eskari -sumplintaa. vaatteet menevät kätevästi kahden vuoden viiveellä, kengät jne. rahaa säästyy.
kahdeksi vuodeksi valikoitui ikäero myös siksi, että vuoden kestäneen esikoisen imetyksen aikana ei ollut kuukautisia ja sitten imetyksen loppumisen jälkeen halusin hetken olla vapaa hormonihöyryistä. ja onneksi tulin aika heti raskaaksi kun vauvalle tuli tilaus.
minulla on 8 hyvää äitiystävää joilla kaikilla lapset kahden vuoden ikäerolla. omassa porukassa aika klassinen ikäero.
-Emme halunneet elää kymmenen vuotta pikkulapsielämää
-Halusimme lapselle/lapsille leikkikaverin, pienellä ikäerolla lapset leikkivät ja kasvavat samassa tahdissa ja samassa elämäntilanteessa
-Suomen äitiys- ja vanhempainvapaa järjestelmä kannattaa pieniä ikäeroja
-Halusimme, että lapset voivat olla pitkään kotihoidossa, mutta toisaalta en halunnut olla työelämästä poissa aivan mahdottoman pitkää aikaa
-Pelkäsin, että jos pääsen nauttimaan ihanasta ja leppoisasta leikki-ikävaiheesta, en olisikaan jaksanut tehdä enää kolmatta lasta, mitä olisin sitten myöhemmin katunut
-Olen aina halunnut lapset pienillä ikäeroilla, koska omat sisarukseni ovat olleet minulle tärkeitä. Heihin on pienet ikäerot, ja parhaimmat lapsuusmuistonikin liittyvät heidän kanssa leikkimisiin.
Oletus, että en ehtisi enää tulla raskaaksi ellemme yrittäisi pian uudelleen. (Taustalla lapsettomuus). Sekin tuntui kivalta, että lapsilla olisi suht samanikäinen kaveri. Ikäero on nyt alle kaksi vuotta, eikä ole kaduttanut. Lapset ovat hyvin läheisiä, vaikka toki välillä tulee kärhämää. Toki kaikki ikäerot voivat olla omalla tavallaan hyviä.
että yövalvomiset, vaippakaudet sun muut yhdellä huitaisulla pois. Sisaruksille seuraa toisistaan. Meillä on ikäeroa 1v ja muutama viikko päälle, ja ovat kuin paita ja peppu, vaikka ovatkin tyttö ja poika. Nyt haaveilemme kolmannesta, mutta tuo parin vuoden ikäero hirvittää...