Mikä avuksi lapsen tic-oireisiin?

ole niin kuin et huomaisikaan. Meillä lapsella ollut noin kaksi vuotta tic-oireita, välillä erittäin pahoja. On nyt kohta 6v. Pahenevat kun jännittää, katsoo levottomia tv-ohjelmia tai joskus, kun on tulossa sairaaksi. Nykyään onneksi aika lieviä, esimpään viskomista tai hypähtelyä. On muutenkin murehtijaluonne. Syytä en näiihin tiedä ja välillä olen ollut todella huolestunut. Ollaan niin sanottu "normaali perhe" eli kotioloista tuskin on kiinni.

Saattaa jatkua tai saattaa vähentyä, ei voi tietää. Miten lasta on tutkittu, mitä ohjeita te olette saaneet?

Saattaa jatkua tai saattaa vähentyä, ei voi tietää. Miten lasta on tutkittu, mitä ohjeita te olette saaneet?

ei ticseihin kannata kiinnittää huomiota. Jos lapsi viedään ticsien takia lääkäriin, hänelle tulee olo, että hän on sairas tai viallinen. Ticsejä tulee ja menee. Älä kiinnitä niihin huomiota. Jos nyt jotain Tourettea alkaa pukkaamaan, niin voihan sitä sitten lääkäriin mennä, mutta ei mistään pikku köhimisistä tai nykymisistä kannata sinne vaivautua.

Saattaa jatkua tai saattaa vähentyä, ei voi tietää. Miten lasta on tutkittu, mitä ohjeita te olette saaneet?

ei ticseihin kannata kiinnittää huomiota. Jos lapsi viedään ticsien takia lääkäriin, hänelle tulee olo, että hän on sairas tai viallinen. Ticsejä tulee ja menee. Älä kiinnitä niihin huomiota. Jos nyt jotain Tourettea alkaa pukkaamaan, niin voihan sitä sitten lääkäriin mennä, mutta ei mistään pikku köhimisistä tai nykymisistä kannata sinne vaivautua.

Saattaa jatkua tai saattaa vähentyä, ei voi tietää. Miten lasta on tutkittu, mitä ohjeita te olette saaneet?

ei ticseihin kannata kiinnittää huomiota. Jos lapsi viedään ticsien takia lääkäriin, hänelle tulee olo, että hän on sairas tai viallinen. Ticsejä tulee ja menee. Älä kiinnitä niihin huomiota. Jos nyt jotain Tourettea alkaa pukkaamaan, niin voihan sitä sitten lääkäriin mennä, mutta ei mistään pikku köhimisistä tai nykymisistä kannata sinne vaivautua.

siksi tuotakin kysyin... mutta joo, ignooraus usein toimii.

että jos vien lapsen sen takia lääkäriin niin ikävä puhua asiasta lapsen kuullen ja pahentaako se vain tilannetta. Lapsi ehkä alkaa tarkkailla itsekin ticsejä ja sitten niitä tulee enemmän? Nyt ei itse niistä tunnu välittävän. On sellainen lapsi että kertoo pienetkin asiat mitkä vaivaa mutta ei koskaan mainitse ticseistä mitään.





AP

Tic-liikkeitä tulee jopa 40%:lle lapsista tietyssä kehitysvaiheessa. Niihin ei saa kiinnittää huomioita ja menevät suurin osa ohi.



Meillä on molemmat lapset saaneet Tic-oireita ja pahenivat ennen kipeäksituloa. Molemmat koulussa ja oireita ei enää ole. Ekaluokkalainen saataa vielä tosi rykiä tic-mäisesti ennen flunssassa.



Suurin osa lapsen tic-oireita johtuu siitä, että aivot kehittyy ja välillä vähän vippaa. Ihan normia siis.

Jos pääsee katsomaan 4-5 -vuotiaiden päiväkotiryhmää, niin aika monella harmittomia tic-oireita.

Meidän pojalla on ollut pariin otteeseen ticejä 4- ja 5-vuotiaana, ja ne ovat menneet muutamassa kuukaudessa tai korkeintaan puolessa vuodessa ohi. Emme ole kiinnittäneet niihin huomiota.

Isolla osalla lapsista, vielä kouluikäisistäkin, on ticsejä ja menevät tosiaan ajan kanssa ohi. Jos ne jatkuvat kuitenkin todella pitkään (kuukausia) ja ovat ns. monimuotoisia eli vaikkapa silmien muljauttelun lisäksi huutelua/ulinaa ym. vokaalista, kannattaa olla yhteydessä lääkäriin. Tourette eroaa nimenomaan kestollaan ja monimuotoisuudellaan (motoriset + vokaaliset ticsit) harmittomista ticseistä. Toki siihen kuuluu muutakin ja usein toureetikot voivat sairastaa myös aspergeria tai adhd:ta.



Mitä sitten tulee itse ticseihin, yleinen kanta on että kannattaa jättää ne omaan arvoonsa aina kun mahdollista. Omalle lapselleni olen joutunut kuitenkin huomauttamaan epäsopivasta käytöksestä, koska siitä oli selvää haittaa arkielämässä (mm. pakkomielle nostaa käsi jokaisen ohittavan auton kohdalla; useampi pysähtyi kun luuli että hänellä on jokin hätänä, busseista nyt puhumattakaan..).

ap:n lapsen oireet ovat? Aika monella tuollaisia taitaa tosiaan olla joskus 4- vuotiaasta jonnkein alakouluikään. Itse aloin lueskella juttuja, kun meidän muksulla alkoi ilmestyä ns. korvienväli-häikkää tuossa 5v:nä. Menivät ohi noin vuodessa. Sitten alkoi outo pään vapina ja ajattelin, että mitähän tämä nyt on. Helpotti, kun leikkasin etuhiukset. Ekaluokalla kröhi jatkuvasti. Niin, että toisten lasten oli vaikea seurata lapsen puhetta. Nyt ei ole kolmeen vuoteen ollut mitään.