Onko 36-vuotias synnyttäjä todellakin vanha?
Työpaikalla eräs nainen sanoi olevansa juuri tuollaisten vanhojen vanhempien viimeinen lapsi, ja teki siksi omat lapsensa nuorina eli alle 30v. Menin ihan sanattomaksi, koska en ollut tajunnut olevani vanha äidiksi...
Kommentit (51)
Biologian näkökulmasta tuon ikäinen on jo vanha, mm. raskauskomplikaatioiden ja keskenmenojen samoin kuin erilaisten kromosomipoikkeavuuksien todennäköisyys kasvaa.
Omasta mielestäni olin vanhahko ensisynnyttäjä 29-vuotiaana, tuntui siltä että muut olivat laitoksella paljon nuorempia äitejä. Vielä toinen tuli 32-vuotiaana ja nyt 34-vuotiaana tunnen itseni liian vanhaksi lasten tekoon.
Minulla on yksi ihana lapsenlapsi. Jos kärsii lapsettomuudesta niin käsitän, että esikoinen saadaan yli 30v muuten se on luonnonvastaista.
jos äiti on ollut 35-40-vuotias lapsen saadessaan. Sehän on nykyisin yleisin synnytysikä ainakin pitkään opiskelleiden keskuudessa.
ja yli 30-vuotiaat (saati nelikymppiset) synnyttäjät harvassa. Nykyisin tilanne on taas se, että ekaluokkalaisten vanhemmissa nelikymppisiä on puolet. Ehkä nykylapset häpeävätkin ennemmin (hyvin) nuoria vanhempia, jos kaikilla muilla luokkakavereilla on selkeästi iäkkäämmät äidit ja isät...
mutta henki vielä pihisee. Lapset olisi hyvä tehdä nuorempana, lääketieteellisesti ja oman mielipiteeni mukaan, mutta ainahan tässä maailmassa asiat eivät mene ideaalien mukaan ja muunlaisetkin ratkaisut voivat olla yksilölle hyviä ja oikeita.
Luomu menetelmällä yritettiin monta vuotta. Ei onnistunut. Sit hedelmöitys hoitoja vuosia. Monta turhaa toivetta ja monta itkua kun ei onnistunut.
Hoidot lopettiin kun olin ihan poikki vuosien yrittämisen kanssa. Tähän meni melkein 10 vuotta.
Hetki myöhemmin rupesin odottamaan esikoista 30 vuotiaana. Toinen tuli myöhemmin ja hyvin olen jaksanut yli 36 vuotiaana.
Ensimmäinen lapsi 25-26-vuotiaana, toinen siitä parin vuoden päästä eli 27-28v. ja jos vielä kolmannen haluaa niin se sitten siinä 30-vuotissyntymäpäivien kieppeillä. Eli 30-vuotiaana olisi lapset tehty. Tosielämähän ei sitten menekään aivan näin, ei ole kumppania tai tulee ero, on työttömyyttä, lapsettomuutta jne.
muu on kulttuurisidonnaista, yhteiskunnallista ja yksilöllistä (kuten myös lääketiede)
Kun sain tokan lapsemme huonekaverina oli 44-vuotias äiti, joka sai neljännen lapsensa, eikä tehty silloinkaan sterilisaatiota. Mun mielestä hän oli kamalan vanha... No oma pikkuykkätyksemme iltatähti syntyi ollessani 43, enkä sitten ollutkaan yhtään vanha. Gyne joka aikanaan raskauden vahvisti, sanoi että onpa hieno juttu ja paljon onnea! Itse jo kuvittelin että pakko tehdä abortti, jos olenkin liian vanha. Onneksi en tehnyt.
ja olin silloin ystäväpiirimme nuorin äiti. Kolmas syntyi kun olin 34v. Enempää emme lapsia halua.
Mielestäni olen ollut ihan sopivan ikäinen, kuopuksenkin kanssa olen jaksanut hyvin. Olen tyytyväinen siihen, että opiskelimme ja nautimme elämästämme rauhassa kahden kesken mieheni kanssa ennen lasten syntymää.
raskaus ja synnytys ok-
mutta arki alkoi vasta sitten...
"vanhhus" tulee esille yövalvomisen ja muun kropan kestävyyden kannalta
Biologian näkökulmasta tuon ikäinen on jo vanha, mm. raskauskomplikaatioiden ja keskenmenojen samoin kuin erilaisten kromosomipoikkeavuuksien todennäköisyys kasvaa.
tuon ikäinen on hedelmällisessä iässä oleva, lisääntymään kykenevä nainen. Nuo riskit ovat prosentuaalisella tasolla loppujen lopuksi niin pieniä, että ei niiden takia kannata jättää lapsen hankkimista tuossa iässä.
Minulla on yksi ihana lapsenlapsi. Jos kärsii lapsettomuudesta niin käsitän, että esikoinen saadaan yli 30v muuten se on luonnonvastaista.
saada lapsi yli 30-vuotiaana?? Herranen aika, vielä lähes 20 vuotta hedelmällistä ikää jäljellä!
joten yövalvomiset voi kestääkin paremmin vanhemmalla iällä.
oletko itse yövalvonut kypsällä iällä?
T. koliikkivauvan saanut 39 vuotiaana, 3 tunnin yöunet vuoden ajan
tavallaan ei tietysti ole vanha, tosiaan kautta aikain lapsiahan on tehty niin kauan kuin niitä on saatu, eli usein yli nelikymppiseksikin jos ei olla kuoltu lapsivuoteelle. eli ei se luonnonvastaista ole, vähän riskialttiimpaa.
itse kyllä koen että kovin vanhat vanhemmat on vähän "lapselta pois"... omat vanhempani olivat nuoria kun minut saivat ja mun ystävien vanhemmat taas ystävieni mielestä aivan ikäloppuja (eli saaneet kolmissakymmenissä).... joten ystäväni olivat AINA meillä, kun meillä oli kivaa, lähtivät aina meidän kanssa reissuun kun mun vanhemmat oli nuoria ja hauskoja.... mä en kyllä jaksanut olla yhtään ystävieni luona, kun niiden vanhemmat oli oikeesti tylsiä ja ärsyyntyivät heti jos oli esim meteliä... ja yhä kun tutustun uusiin ihmisiin joilla on "vanhat" vanhemmat he ihmettelevät "miten sä voit lähteä lomalle äitis kanssa", "miten sä vietät noin paljon aikaa vanhempiesi kanssa".. no ihan vaan siksi kun he on nyt nelissäkymmenissä ja meillä on mukavaa yhdessä, reissataan tehdään kaikenlaista porukalla. ja kyllä he huomattavasti enemmän hoitaa meidän lapsia kuin ystävieni vanhemmat.
...
alle 40 v on ok ikä tehdä lapsia,
sen jälkeen alkaa olla aika rohkeaa
Esikoisen syntyessä olin 25 ja kun tämä toinen syntyy olen joko 27 tai 28, se on siinä ja siinä. Olen mielestäni aika vanha jo nyt saamaan toista lasta. Ja mulla on kyllä ihan eri suunnitelmat tuonne kolmen-neljänkympin välille kuin pikkuvauvojen hoitaminen ;) Niin, enkä todellakaan ole lestadiolainen tai mikään muukaan hihhuli, mulla on akateeminen tutkinto ja hyvin palkattu työ arvostetulla alalla.
ihmiset ovat erilaisia, yksilön ominaisuudet ratkaisevat, onko nuori vanha tai vanha nuori tai keski-ikäinen. Onhan noita nuoria naisia nähty, jotka eivät jaksa siivota edes omaa huonettaan, saati kokonaista kotia. On nähty keski-ikäisiä, väsyneitä ja kyynisiä äitejä (niin pikkulasten kuin teinien). Toisilla on elämää vielä vanhanakin, toiset haikeilevat menneitä.