Hyvä jos sairaaloiden vierailuaikoja aloitetaan rajoittamaan

poikkeustapauksina ne potilaat jotka ovat kuolemaisillaan tai muutoin kriittisesti sairaana.



Tilannekohtaista harkintaa pitäisi käyttää.

Siis niin, ettei kovin kipeän potilaan kanssa laiteta sellaista potilasta, jonka luona ramppaa jatkuvasti väkeä.



Ja jos potilas voi olla jalkeilla, hän voi tavata vieraitaan muualla kuin potilashuoneessa. Monissa sairaaloissa on ns. päivähuoneita ja käytävilläkin on istuskeluryhmiä.



Itse en ole ollut sairaalahoidossa kuin synnytysten jälkeen. Silloin eivät huonekavereiden vierailut haitanneet. Sen sijaan se oli vähän ärsyttävää kun ns. lypsyhuoneessa kävi väkeä. Osa väestä ei ollut varsinaisia vieraita vaan synnyttäneiden äitien puolisoita ja vanhempa lapsia, jotka olivat perhehuoneissa. Joskus ärsytti se niiden laste juoksentelu siellä lypsy/imetyshuoneessa, kun olisi vaan halunnut olla rauhassa.

Luulisi, etteivät nämä tulisi nykyisin kovin kalliiksi, varsinkin kun näin estettäisiin sairaalabakteerien leviämistä.



Potilaan voisi myös päästää pois vaikka myöhään illallakin, jos hän haluaa, en ymmärrä, miksi vain aamupäivällä kotiutetaan ja siihenkin saadaan kulumaan tuntikausia. Ärsyttävää.



Vierailuongelma hoituisi sillä, että vain lähiomaiset saavat tulla ja kovin eri kuntoisia potilaita ei laitettaisi samaan huoneeseen.



Omasta mielestäni tärkein hälyä vähentävä asia olisi televisiottomien huoneiden lisääminen. Tv huoneessa on yhtä kidutusta, kun osa porukasta pitää sitä päällä ihan koko ajan. Jos olisin joutunut olemaan sairaalassa vielä yhdenkin päivän, härveli olisi varmaan lopulta lentänyt ikkunasta. Lisäksi naapurihuoneenkin tv kuului huoneeseen!

ja ei potilaita ruveta sen takia siirtelemään eri huoneisiin, että vaivanne olisivat samalla tasolla. Katsotaan että miehet ja naiset eivät ole samoissa huoneissa.

Töölön sairaalassa käytettiin aikoinaan yhteisiä wc-tiloja. Yök.

Marian sairaalassa miehet ja naiset olivat samalla osastolla.

TV on tosi sairastuttava vehje ennestään sairaille. Kanavan valinta tapahtuu terveimmän nilkkansa tai kätensä kolhineen toimesta. Se on aina karmeinta, mitä toosasta tulee.

Omaiseni halusi katsoa normikanavaa uutisineen. Ei mahdollista.

Vierailijoista ja muusta.

Olin sairaalassa syöpäleikkauksen vuoksi onneksi vain lyhyen aikaa. Huone oli tietty vieri vieressä sänkyjä. Onneksi verhot välissä osittain. Vieripedin mummolla istui nuorenpuoleinen sukulaismies pitkin päivää. Odotti ruoan tuojahoitajaa. Veti naamaansa kaiken, mikä miellytti.  "Ethän sinä tätä syö?, eihän tämä sinulle maistu?"

Näin päivittäin tyhjeni tarjotin ja kai hoitaja oli iloinen, kun potilaalle niin hyvin ruoka maistui. Kunto ei vain noussut.

Kirralla ainakin isossa salissa sekä miehet että naiset ilman erottelua.

Mielestäni sairaalaan pitäisi päästää enemmän läheisiä. Helpottaa hoitajien työtä ja nopeuttaa paranemista.

Hoitajilla ei ole aikaa hoitaa kaikkia potilaan toiveita eikä olla henkisenä tukena vakavasti sairaalle ihmiselle. Ja vaikka se potilas ei ole just sillä viikolla kuolemassa, voi olla menossa viimeset kuukaudet ja viikot. Eli siitä syystä olin sairaalassa niin paljon kuin vain pystyin eikä onneksi heitetty pihalle. 

En näin hoitajan näkövinkkelistä haluaisi rajoittaa vierailuaikoja. Ihan normaali huomaavaisuus riittäisi, esimerkiksi että kävelevät potilaat menisivät päiväsaliin tapaamaan vieraitaan. Ja jos potilas ei sinne jaksa mennä, niin sitten max kaksi vierasta kerrallaan.

Ja se telkkarihomma on kanssa toinen juttu, mihin en hoitajana haluaisi puuttua. Mutta tälläkin viikolla ilmiriita kolmen hengen huoneessa, missä kolme kävelevää miestä, iät 40, 60 ja 80. Ole siinä sitten rauhanneuvottelijana, prkl.

Mä olin kyllä aikoinaan Meikussa samassa huoneessa miesten kanssa. 

Leikkauksen jälkeen en kyennyt kunnolla kävelemään vaan sain sänkyni viereen sellaisen metalliämpärin pissaamista varten. Ensimmäistä kertaa kun lähdin kävelemään, huomasin, että huoneessa olikin ollut pari miestä. 

En välttämättä olisi ihan niin avoimesti kertonut virtsaamisongelmistani hoitsulle ,jos olisin tiennyt vieressäni olevan teinipojan. Kun virtsaaminen vihdoinkin onnistui, niin lorottelin menemään ihan antaumuksella.

Normaalista asiastahan siinä oli kyse, mutta jotenkin fiilis vaan ei ollut kauhean hyvä tuon jälkeen...

12, tuohon on helppo ratkaisu: Tv vain päivähuoneessa ja kaukosäädin hoitajilla. Ja pois ne sänkyjen radiot. Osastolla ollut isoäitini ei saanut nukuttua koska viereisen sängyn mummo huudatti radiota, eikä hoitajien käynti auttanut. Sammutti hoitajien käydessä, pisti päälle kun ovi meni kiinni.

Joo siel on niin helvetin mukavaa muutenkin, et saispa olla ihan yksin. Oli kivaa olla synnärillä muksun tarkkailun vuoks 5 päivää yksin, kun vierailuaikaa 2h ja isä ei päässyt isyyslomalle heti, kun muksu tuli etuajassa yllättäen. Miksei voi olla synnärillä jotain vierailuaulaa, et esim omat sisarukset vois tulla?

Vierailija kirjoitti:

Marian sairaalassa miehet ja naiset olivat samalla osastolla.

Miksiköhän sait  alapeukun?   Fakta on, että yhteishuoneet sairaaloissa ovat ihan arkipäivää, olleet jo jonkin aikaa.  Sairaalan tehokkuuden kannalta ei erotella sukupuolen mukaan, eikä kunnon mukaan, koska tosiasiassa ainakin pk-seudun sairaalat ovat tupaten täynnä.

Meilahden sairaalassa  kahden hengen huoneisiin on tungettu kolme potilasta, samoin  usein muissakin. Sairaat saattavat joutua makaamaan jopa käytävällä vuorokaudenkin, kun tilaa ei ole.

Mielestäni ongelma ei ole vierailuajat, vaan se, että ihmiset eivät osaa käyttäytyä. Ennen otettiin huomioon muut samassa huoneessa olevat, pidettiin äänet hiljaisena, eikä tultu suurella joukolla vierastunnille.

Vierailija kirjoitti:

ja ei potilaita ruveta sen takia siirtelemään eri huoneisiin, että vaivanne olisivat samalla tasolla. Katsotaan että miehet ja naiset eivät ole samoissa huoneissa.

Joulukuussa 2012 Meilahden sairaalassa verisuonikirurgisella osastolla oli samassa neljän hengen huoneessa sekä miehiä että naisia.

Vierailija kirjoitti:

Mielestäni sairaalaan pitäisi päästää enemmän läheisiä. Helpottaa hoitajien työtä ja nopeuttaa paranemista.

Niin no jos ne omaiset sitten tekeekin jotain siellä eikä vain juoksuta hoitajaa ja hauku häntä empatiakyvyttömäksi hirviöksi, jos hoitaja sanoo, ettei ehdi juuri nyt.

Vierailuaika joka kuukauden ensimmäinen ma klo 13.00-13.10

Vanhan ketjun joku nostanut, mutta menköön. Olin pari vuotta sitten viikon Auroran infektio-osastolla, jossa oli ilmeisesti aika vapaat vierailuajat. Samassa huoneessa oli nainen, jonka satapäinen suku ramppasi jatkuvasti huoneessa, ja nainen oli vieläpä innokas hajuvesien käyttäjä. Ei ollut mikään hermoloma mulle, mutta perisuomalaiseen tapaan pidin naamani kiinni. :)

Mä olin sairaalassa syksyllä 2015. Jaoin huoneen yhden miehen kanssa. Mies avasi TV:n heti aamulla kun ensimmäiset uutiset tulivat. Sen jälkeen avasi TV:n joka uutisten aikaan, jonka jälkeen sulki sen heti. Osastolla ei ollut käytävällä vessaa, vaan jokaisessa huoneessa oli oma vessa/suihku. Vessan ovea ei ollut sallittua lukita  siltä varalta, että tulee sairauskohtaus. Olin kerran vessanpöntöllä, kun mies avasi oven.